Kansalliset tuet pois

Eu käsittelee Suomen kansallisia tukia kesällä!Nyt olisi aika kansalaisten aika ottaa itseään niskasta kiinni ja laatia vetomuus Eu:lle että tuet todella poistetaan.Aion avata email osoitteen jonne tukia vastustavat voivat lähettää mielipiteitään miksi tuet ovat poistettava.Lisäksi suunnittelen jotain adressit tapaista listaa.Siis perusteluita tukien poistoon, sillä ne rahat voi käyttää muuhunkin tärkeämpään asiaan.Ihmisille jotka niitä tarvitsevat.
221759
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

jäbä kurjistaa vaan huonompiosaisia, ruuan hinta ei mitenkään laske oli tukia tai ei, niinkauan kuin eu saneelee hintoja ruoka on jotenkin kaikkien ostettavissa, tuet jos loppuisi, niin markkinat sanelisi hinnat, tuskinpa kukaan nälissään olevalle mitään halvalla myy

Äänestä
  • Puhun nyt kansallisista tuista joita ei muualla Eu:ssa maksella.Kuten sanoit ruuan hinta ei laske siis miksi kasvattaa viljelijöiden omaisuutta kansallisista varoista.Lappu luukulle jos ei ilman tukia pärjää.

    Äänestä

Uusi hallitus alkaa käsitellä laittomien lakkojen kriminalisoimista ja syyllisten saattamista edesvastuuseen laittomuuksista.
Nyt on aika ottaa jokaisen niskastaan kiinni ja laatia vetoomus lain pikaisesta käsittelystä ennen tukilakko suman alkamista.
Jokainen voi lähettää mielipiteitä holttitomien lakkojen saamisesta vihdoin rangaistavaksi teoksi, joka aina kohdistuu syyttömien osapuolien vahingoksi.
Siis perusteluita laittomuuksien estämiseksi, niille laittomien lakon seurauksena menetetyille rahoille olisi muutakin tärkeämpää käyttöä, kuin hyysätä laittomia lakkolaisia.

Äänestä

Päättäjämme eivät ole vielä niin sekaisin että antaisivat oman ruuantuotannon loppua. Joten puuhastele sinä vain niitä kateus-adressejas!

Äänestä

Eikö niin,olemmeko samaa mieltä.Kansalliset yrittäjien tukiaiset pois heti!!!

Äänestä
  • Se olekin sama asia?
    Olettehan te parjanneet palkansaajaa oikein urakalla. Joten kai te sitten olette yrittäjiä?
    Ainakin edut on!
    Joten olen aivan samaa mieltä!

    Äänestä

Investointituet HETI pois.Jopparit rikastuu,monessa kunnassa kunta vielä rahoittaa puolet näitä JOPPAREITTEN halli investointeja.
Vanhukset annetaan olla kusisissa vaipoissa,ja joppareita rahoitetaan.Tällaiselle menolle on laitettava stoppi,ja heti!S..TANA! Hävetkää!!

Äänestä
  • Investoijille ei kuulu vanhusten kusivaippojen vaihto, sinne on palkattu kymmeniä tuhansia hoitajia varta vasten.
    On tullut tietoon, että puolet näistä hoitajista on työnsä tekeviä mutta toinen puoli vetää lonkkaa kahvipöydän ääressä ja vilkuilee kelloa koska ns. työt päättyvät, tämä tarina on tosi ja kertoja elää.

    Äänestä

  • rakentaa jos jonkinlaisille "ville vallattomille" halleja ja veronmaksajat maksaa.
    Meillä kunta osti ensin tonttimaata kalliilla ja möi sitten halvalla teollisuustontiksi, kauppaan kuului vielä asfaltointia ja muuta tilpehööriä, että loppujen lopuksi tontti ei maksanut mitään!
    Samaan aikaan hammashuolto takkuaa, penikat käy matkojen päästä koulua ja vanhukset nauttii olderseista.
    Kyllä niitä on tukiaisia tarjolla muillekin, kuin jemmareille!
    Meillä täällä on kaikki teolliset työpaikat niin vemputettu kunnan kautta, että on perkeleen kalliita työpaikkoja veronmaksajille.

    Äänestä

  • moni kunta kirjoitti:

    rakentaa jos jonkinlaisille "ville vallattomille" halleja ja veronmaksajat maksaa.
    Meillä kunta osti ensin tonttimaata kalliilla ja möi sitten halvalla teollisuustontiksi, kauppaan kuului vielä asfaltointia ja muuta tilpehööriä, että loppujen lopuksi tontti ei maksanut mitään!
    Samaan aikaan hammashuolto takkuaa, penikat käy matkojen päästä koulua ja vanhukset nauttii olderseista.
    Kyllä niitä on tukiaisia tarjolla muillekin, kuin jemmareille!
    Meillä täällä on kaikki teolliset työpaikat niin vemputettu kunnan kautta, että on perkeleen kalliita työpaikkoja veronmaksajille.

    Jokainen tuottavaan työhön sijoitettu euro antaa enemmän yhteiskunnalle kuin julkisiin palveluihin sijoitettu.
    Ilman yrityksiä ei olisi mitään jaettavaa kenellekkään, tämä on taivaan tosi.
    Eikä julkinen sektori ole ollut rahan puutteessa, yksin palkkakulut nielee 17 mrd euroa vuodessa ja kiinteistö, sekä laitekustannukset päälle.

    Äänestä

  • Se on kyllä enemmänkin omaisten puolelta suorittettua heitteille jättöä, jos vanhukset joutuu virumaan kurjissa oloissa ja huonossa hoidossa. Parempi katsoa peiliin kuin syytää yhteiskuntaa. Suurin osa ihmisistä sentään onnistuu elämänsä aikana keräämään sen verran varallisuutta, että sen turvin voisi itselleen järjestää kunnollisen hoidon. Asia erikseen ovat oikeasti vähävaraiset, heille suotakoon kunnollinen vanhuus yhteiskunnan varoin.

    Äänestä

  • tiedossa on laiskurit kirjoitti:

    Investoijille ei kuulu vanhusten kusivaippojen vaihto, sinne on palkattu kymmeniä tuhansia hoitajia varta vasten.
    On tullut tietoon, että puolet näistä hoitajista on työnsä tekeviä mutta toinen puoli vetää lonkkaa kahvipöydän ääressä ja vilkuilee kelloa koska ns. työt päättyvät, tämä tarina on tosi ja kertoja elää.

    "Investoijille ei kuulu vanhusten kusivaippojen vaihto, sinne on palkattu kymmeniä tuhansia
    hoitajia varta vasten".
    Kuuluuko kunnan rooliin mieluummin halliinvestoinnit,joppareille,vai perinteiset kunnan tehtävät,kuten LAADUKAS VANHUSTENHOITO??

    Asiantuntemuksesi,onko sitä?Kunta rakentaa,kunta investoi.Kunta rakentaa "yrittäjälle",tuotantotilat EU.tukien kera.Kunta hoitaa vanhuksensa,niin,miten hoitaa,jos sattuu rahaa jäämään.

    Äänestä

  • Kuntalainen!! kirjoitti:

    "Investoijille ei kuulu vanhusten kusivaippojen vaihto, sinne on palkattu kymmeniä tuhansia
    hoitajia varta vasten".
    Kuuluuko kunnan rooliin mieluummin halliinvestoinnit,joppareille,vai perinteiset kunnan tehtävät,kuten LAADUKAS VANHUSTENHOITO??

    Asiantuntemuksesi,onko sitä?Kunta rakentaa,kunta investoi.Kunta rakentaa "yrittäjälle",tuotantotilat EU.tukien kera.Kunta hoitaa vanhuksensa,niin,miten hoitaa,jos sattuu rahaa jäämään.

    Älä demari höpötä, kuntien palkkamenot ovat 17 mrd euroa, kyllä sillä rahalla pitää kusivaipat vaihtua lennossa mutta tiedän, että laiskuus on suurin syy saamattomuuteen.
    Kuka sinua estää käymässä mummollesi veisaamassa muutaman virren luppoaikoina vai odotatko kunnallisen palkatun veisaajan tekevän sen puolestasi, mitä?

    Ps. Minä muuten hoidan vaimoni kanssa itse mummon kotona ilman yhteiskunnan tukea, entä sinä?

    Äänestä

  • nielee kuin ahmatin kita kirjoitti:

    Jokainen tuottavaan työhön sijoitettu euro antaa enemmän yhteiskunnalle kuin julkisiin palveluihin sijoitettu.
    Ilman yrityksiä ei olisi mitään jaettavaa kenellekkään, tämä on taivaan tosi.
    Eikä julkinen sektori ole ollut rahan puutteessa, yksin palkkakulut nielee 17 mrd euroa vuodessa ja kiinteistö, sekä laitekustannukset päälle.

    myös yrityksiä.

    Julkisilla palveluilla arvoperusta

    Suomessa valtio on vastuussa sosiaalisten instituutioiden toimintaedellytyksistä, peruspalvelujen saatavuudesta sekä sosiaalisen ja ekologisen vastuun kohtuullisesta jakamisesta. Kuntalaisten tarvitsemien palvelujen järjestämisvastuu on kunnalla.

    Kansalaisten TSS-oikeudet eli taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin.

    Julkisten palvelujen idea on siinä, että palveluja eivät ohjaa markkinat, vaan kansanvallan suunnitteleva ja kontrolloiva järki, oikeudenmukaisuus.

    Yhteisiä palveluja on tuotettu sinne, missä niiden kaupallinen tuotanto ei toimi tai palvelut niin kalliita, että yksityinen ihminen ei niistä selviä yksin.

    Palvelutuotannon motiivi ei ole maksimaalinen voitto, vaan avun tarpeessa olevan auttaminen.

    - Sitä on pohjoismainen hyvinvointi.

    http://www.rpaasilinna.net/index.cfm?theid=21033&doc=21296


    Tietysti voidaan valita Argentiinan malli,

    "Alamäki alkoi 1990-luvun alussa, kun silloinen presidentti Carlos Menem yksityisti useita valtionyrityksiä. Kymmenettuhannet ihmiset jäivät työttömiksi, eikä heille riittänyt työpaikkoja yksityiseltä puolelta. Perheet alkoivat köyhtyä."

    "Argentiinan työmarkkinoiden "säällisyys" alkoi murentua 1990-luvulla, kun maan talous avattiin kansainvälisten luottolaitosten vaatimusten mukaisesti. Valtaosa valtion yrityksistä ja julkisista palveluista yksityistettiin tavoitteena keventää ulkomaista velkataakkaa."

    "Yhä suurempi osa argentiinalaisista työskentelee harmaassa taloudessa epämääräisissä, lyhytaikaisissa työsuhteissa. Valtaosassa uusia työsuhteita tulotaso jää alle nykyisen keskipalkan"
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000427&posting=22000000010239723

    "Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun.

    Tyypillisimmät ulkoistetut palvelut ovat jätehuolto ja teiden kunnossapito, mutta myös esimerkiksi vanhainkoteja ja joitakin muita terveyspalveluja on annettu runsaasti yksityisten hoidettaviksi.

    Kun kuntien kustannukset nousevat nyt inflaatiota ripeämmin ja valtionavut vain inflaation verran, niin ainoaksi rahoitusmahdollisuudeksi jää kunnallisverojen nostot. Britannian kunnallisvero kerätään kiinteistöveron muodossa.

    Vuodesta 1997 alkaen kunnallisvero on noussut 84 prosenttia."
    http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=96&news_id=200710&rss=4

    Äänestä

  • moni kunta kirjoitti:

    rakentaa jos jonkinlaisille "ville vallattomille" halleja ja veronmaksajat maksaa.
    Meillä kunta osti ensin tonttimaata kalliilla ja möi sitten halvalla teollisuustontiksi, kauppaan kuului vielä asfaltointia ja muuta tilpehööriä, että loppujen lopuksi tontti ei maksanut mitään!
    Samaan aikaan hammashuolto takkuaa, penikat käy matkojen päästä koulua ja vanhukset nauttii olderseista.
    Kyllä niitä on tukiaisia tarjolla muillekin, kuin jemmareille!
    Meillä täällä on kaikki teolliset työpaikat niin vemputettu kunnan kautta, että on perkeleen kalliita työpaikkoja veronmaksajille.

    "Yhteiskunnan tuki yrityksille moninaista

    Yhteiskunta tukee yritystoimintaa investointiavustusten, tuotekehitystukien, työvoima- ja koulutuspolitiikan keinoin. Yhteiskunta on mukana lähes kaikissa käänteissä yrityksen perustamisesta toiminnan lopettamiseen. Tärkeintä lienee kuitenkin se, että yhteiskunta on turvannut yrityksille työvoimaa, jonka tiedot, taidot ja tuottavuus on maailman huippuluokkaa. Se on aikaansaatu pitkäjänteisillä investoinneilla sosiaali- ja hyvinvointipoliittisin järjestelmiin, kuten koulutus-, kuntoutus-, lasten päivähoito-, vanhempainlomajärjestelmien. Myös työelämän suhteita on kehitetty sopimuksin, lainsäädännön ja osallistumis- ja myötämääräämisjärjestelmien avulla.

    Työvoimaresurssien kehittäminen onkin nyky-yhteiskunnassa vähintään yhtä vaativa tehtävä kuin pitkäjänteisten ja riskejä sisältävien tuotannollisten investointien tekeminen. Mutta miten työvoimavarojen ja sosiaalisten innovaatioiden kehitys turvataan silloin, kun yritykset irrottautuvat sijaintipaikoistaan ja poimivat pullasta vain rusinat?

    Yritykset kilpailuttavat sijaintipaikkoja ja ulkoistavat riskit

    Siirtäessään toimintojaan tuotannollisista, kilpailu- tai kustannussyistä halvempien tuotantokustannusten maihin, ovat yritykset omaksuneet työvoiman käytössä uuden strategian. Entisten työvoiman joustavuusmuotojen, kuten työvoiman määrällisen sopeuttamisen, toimintojen ulkoistamisen, palkka- ja työaikajoustojen, lisäksi yritykset hakevat kilpailuetua sijaintijoustavuudesta. Sijaintipaikan muutokset ovat olleet suhteellisen hitaita ja niitä on käytetty lähinnä rakennemuutoksen aikaansaamiseksi, mutta nykyään yritykset ovat valmiita hyvinkin nopeisiin sijaintipaikan vaihtoihin. Selityksenä toistuviin ja nopeisiin sijaintipaikan vaihtoihin voi olla se, että uusi teknologia mahdollistaa tuotannon siirrot. Toinen selitys on se, että tuotannon siirroista aiheutuvat kustannukset ovat yrityksille pienet ja yritykset voivat siirtää sijaintipaikan vaihdosta aiheutuvia kustannuksia toisten toimijoiden, kuten alihankkijoiden ja yhteiskunnan, kannettavaksi. "
    http://www.uta.fi/~sppeko/pahkina/juttu11.htm

    "Tutkimus kertoo myös, että yritykset kilpailuttavat kuntia. "Ongelmana on se, että vaikka yritys muuttaa toiseen kuntaan, sen työntekijät eivät välttämättä seuraa perässä. Tällöin kunta maksaa turhaan tukea yritykselle, jonka muutto ei merkittävästi lisää kunnan verotuloja tai paranna työllisyystilannetta."

    "Oli myös tapauksia, joissa yritykset olivat ikään kuin ohittaneet normaalin päätöksentekoprosessin. Ne olivat pyytäneet rahaa suoraan kunnanhallitukselta, jonka mielestä hanke oli vaikuttanut lupaavalta ja tukemisen arvoiselta."
    http://www.polemiikki.fi/lehdet/2003/numero-4/yritystukien-kasittelyyn-uudet.aspx

    "Yritykset kilpailuttavat kansallisvaltioita ja kaupunkeja keskenään saadakseen niihin sijoitetuille pääomille parhaan tuoton. Kansallisvaltiot ja kaupungit joustavat. Ne rakentavat teitä, madaltavat verotusta ja huutokauppaavat perusrakenteitaan paikkakunnalle muuttavan tuotantolaitoksen mieliksi."
    http://www.jukkarelander.net/a3/a103.htm

    Äänestä

  • työllistää kirjoitti:

    myös yrityksiä.

    Julkisilla palveluilla arvoperusta

    Suomessa valtio on vastuussa sosiaalisten instituutioiden toimintaedellytyksistä, peruspalvelujen saatavuudesta sekä sosiaalisen ja ekologisen vastuun kohtuullisesta jakamisesta. Kuntalaisten tarvitsemien palvelujen järjestämisvastuu on kunnalla.

    Kansalaisten TSS-oikeudet eli taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin.

    Julkisten palvelujen idea on siinä, että palveluja eivät ohjaa markkinat, vaan kansanvallan suunnitteleva ja kontrolloiva järki, oikeudenmukaisuus.

    Yhteisiä palveluja on tuotettu sinne, missä niiden kaupallinen tuotanto ei toimi tai palvelut niin kalliita, että yksityinen ihminen ei niistä selviä yksin.

    Palvelutuotannon motiivi ei ole maksimaalinen voitto, vaan avun tarpeessa olevan auttaminen.

    - Sitä on pohjoismainen hyvinvointi.

    http://www.rpaasilinna.net/index.cfm?theid=21033&doc=21296


    Tietysti voidaan valita Argentiinan malli,

    "Alamäki alkoi 1990-luvun alussa, kun silloinen presidentti Carlos Menem yksityisti useita valtionyrityksiä. Kymmenettuhannet ihmiset jäivät työttömiksi, eikä heille riittänyt työpaikkoja yksityiseltä puolelta. Perheet alkoivat köyhtyä."

    "Argentiinan työmarkkinoiden "säällisyys" alkoi murentua 1990-luvulla, kun maan talous avattiin kansainvälisten luottolaitosten vaatimusten mukaisesti. Valtaosa valtion yrityksistä ja julkisista palveluista yksityistettiin tavoitteena keventää ulkomaista velkataakkaa."

    "Yhä suurempi osa argentiinalaisista työskentelee harmaassa taloudessa epämääräisissä, lyhytaikaisissa työsuhteissa. Valtaosassa uusia työsuhteita tulotaso jää alle nykyisen keskipalkan"
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000427&posting=22000000010239723

    "Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun.

    Tyypillisimmät ulkoistetut palvelut ovat jätehuolto ja teiden kunnossapito, mutta myös esimerkiksi vanhainkoteja ja joitakin muita terveyspalveluja on annettu runsaasti yksityisten hoidettaviksi.

    Kun kuntien kustannukset nousevat nyt inflaatiota ripeämmin ja valtionavut vain inflaation verran, niin ainoaksi rahoitusmahdollisuudeksi jää kunnallisverojen nostot. Britannian kunnallisvero kerätään kiinteistöveron muodossa.

    Vuodesta 1997 alkaen kunnallisvero on noussut 84 prosenttia."
    http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=96&news_id=200710&rss=4

    "Yhä suurempi osa argentiinalaisista työskentelee harmaassa taloudessa epämääräisissä, lyhytaikaisissa työsuhteissa. Valtaosassa uusia työsuhteita tulotaso jää alle nykyisen keskipalkan"


    virolaista "halpatyövoimaa" ollaan nyt vaihtamassa puolalaiseen. Ongelmia syntyy, kun työehtoja poljetaan tai luvattua työtä ei löydykään.
    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/03/516109

    Äänestä

  • työllistää kirjoitti:

    myös yrityksiä.

    Julkisilla palveluilla arvoperusta

    Suomessa valtio on vastuussa sosiaalisten instituutioiden toimintaedellytyksistä, peruspalvelujen saatavuudesta sekä sosiaalisen ja ekologisen vastuun kohtuullisesta jakamisesta. Kuntalaisten tarvitsemien palvelujen järjestämisvastuu on kunnalla.

    Kansalaisten TSS-oikeudet eli taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin.

    Julkisten palvelujen idea on siinä, että palveluja eivät ohjaa markkinat, vaan kansanvallan suunnitteleva ja kontrolloiva järki, oikeudenmukaisuus.

    Yhteisiä palveluja on tuotettu sinne, missä niiden kaupallinen tuotanto ei toimi tai palvelut niin kalliita, että yksityinen ihminen ei niistä selviä yksin.

    Palvelutuotannon motiivi ei ole maksimaalinen voitto, vaan avun tarpeessa olevan auttaminen.

    - Sitä on pohjoismainen hyvinvointi.

    http://www.rpaasilinna.net/index.cfm?theid=21033&doc=21296


    Tietysti voidaan valita Argentiinan malli,

    "Alamäki alkoi 1990-luvun alussa, kun silloinen presidentti Carlos Menem yksityisti useita valtionyrityksiä. Kymmenettuhannet ihmiset jäivät työttömiksi, eikä heille riittänyt työpaikkoja yksityiseltä puolelta. Perheet alkoivat köyhtyä."

    "Argentiinan työmarkkinoiden "säällisyys" alkoi murentua 1990-luvulla, kun maan talous avattiin kansainvälisten luottolaitosten vaatimusten mukaisesti. Valtaosa valtion yrityksistä ja julkisista palveluista yksityistettiin tavoitteena keventää ulkomaista velkataakkaa."

    "Yhä suurempi osa argentiinalaisista työskentelee harmaassa taloudessa epämääräisissä, lyhytaikaisissa työsuhteissa. Valtaosassa uusia työsuhteita tulotaso jää alle nykyisen keskipalkan"
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000427&posting=22000000010239723

    "Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun.

    Tyypillisimmät ulkoistetut palvelut ovat jätehuolto ja teiden kunnossapito, mutta myös esimerkiksi vanhainkoteja ja joitakin muita terveyspalveluja on annettu runsaasti yksityisten hoidettaviksi.

    Kun kuntien kustannukset nousevat nyt inflaatiota ripeämmin ja valtionavut vain inflaation verran, niin ainoaksi rahoitusmahdollisuudeksi jää kunnallisverojen nostot. Britannian kunnallisvero kerätään kiinteistöveron muodossa.

    Vuodesta 1997 alkaen kunnallisvero on noussut 84 prosenttia."
    http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=96&news_id=200710&rss=4

    Kuntasektori nykymuodossaan on tiensä päässä, aika on janut ohi jo vuosikaudet sitten mutta sosialistisen käytännön mukaan mikään ei saa muuttua.

    Jotkut viisaat ovat varoitelleet jokaisen omasta vastuusta terveyden, sekä elintapojen suhteen, jokainen on lopulta itse vastuussa omasta elintasostaan, ei voi vaatia valmiilla rahalla elintsoa korottamaan vaan henkilökohtaisilla ponnistuksilla ne toimeentulon edellytykset luodaan.
    Suomalainen sosiaali-, sekä terveyspolitiikka suurine rahavirtoineen toimii vielä 2000-luvulla "hevosvetoisena", ajastaan jäljessä olevana järjestelmänä, jonka aika olisi vihdoin uudistua vastaamaan tätä päivää.

    "Ei voimavarojen suurentaminen voi olla mikään itsetarkoitus. Siitä täytyy saada selvää hyötyä. Ajatus, että lähtökohtaisesti pitää panna lisää rahaa terveydenhuoltoon on aika hassunkurinen. Järjestelmä on objektiivisilla mittareilla mitaten hyvä ja tulokset ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Samaan aikaan kustannukset ovat pysyneet kurissa. Kun lääkäreiden palkat nousevat, niin se lisää kustannuksia, mutta eivät siitä palvelut parane."

    http://www.polemiikki.fi/lehdet/2001/numero-3/raimo-sailas-vaatii.aspx

    Julkisia menoja olisi hillittävä, mutta myös hyvinvointipalvelut tulisi turvata ja muut julkisen vallan tehtävät hoitaa. Toimenpideohjelman mukaan nämä näennäisesti ristiriitaiset tavoitteet ovat yhdistettävissä, kun julkisen sektorin tuottavuutta ja tehokkuutta nostetaan. Käytännössä tavoitteisiin pyritään paitsi tuottavuusohjelmalla myös kehysbudjetoinnilla, kuntien valtionapujärjestelmän uudistamisella ja kunta- ja palvelurakennehankkeella.

    http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/2710/lissabon.html

    Äänestä

Taitaa olla niin, että tarvitset konsulttiapua suunnitelmillesi. Listan suunnittelu ja emailin perustaminen on nimittäin sen verran vaativaa puuhaa, ettei se kaikilta onnistu. Kielellinen ilmaisu ja asioihin perehtyminen sekä ennen kaikkea niiden oikea ymmärtäminen ennen kannanottoja olisi ensiarvoisen tärkeää. Ehkä olisi syytä lueskella myös kansainvälisiä talousjulkaisuja, käväistä tutustumassa EU-direktiiveihin. Kyllä kirjaston täditkin saattavat pystyä neuvomaan ainakin oikean materiaalin löytämisessä.

Äänestä

Laitan heti nimeni ko. adressiin.

Äänestä

Nostetaan sitten ruuan hintaa vastaavasti. Se on meille jusseille parempi, saadan raha tuotannosta niin kuin pitääkin.

Äänestä

Aion perustaa adressin jossa vaaditaan vastikkeettoman työttömyystuen poistoa. Kansallisista varoista maksettavaa sosialitukea ei enää ensikesän jälkeen maksellakkaan ihan miten sattuu, jos ei muuta keksi niin harjan varteen vaan, kyllä katupöly häviää. Loppuu lonkan veto ja kaljan kittaaminen kulmakuppilassa, sullakin on niin kiire ettet kerkiä paskaa jauhmaan adresseinesi.

Äänestä
  • kannatan pistetään kaikki työttömat valtion metsiin risusavottaan ei tartte ydinvoimaloita rakennella. Rupiaiskohan sitte tarjolla olevat työpaikat kiinnostaan? T Väsynyt työmies

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


adressit kirjoitti:

Eu käsittelee Suomen kansallisia tukia kesällä!Nyt olisi aika kansalaisten aika ottaa itseään niskasta kiinni ja laatia vetomuus Eu:lle että tuet todella poistetaan.Aion avata email osoitteen jonne tukia vastustavat voivat lähettää mielipiteitään miksi tuet ovat poistettava.Lisäksi suunnittelen jotain adressit tapaista listaa.Siis perusteluita tukien poistoon, sillä ne rahat voi käyttää muuhunkin tärkeämpään asiaan.Ihmisille jotka niitä tarvitsevat.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu