help me

Selvennyksenä,ja täydennyksenä edelliseen viestiin, että kaikkiin Suomen oikeustiteelliseen tiedekuntiin pääsee vain ja vain suorittamalla pääsykokeen.
Kiintiöt tarkoittavat vain sitä, että ns. ylioppilaskiintiössä otetaan sisään ne, jotka saavat eniten pisteitä kun lasketaan yhteen pääsykokeesta saadut pisteet ja ylioppilastodistuksesta saadut pisteet.
Toien kiintiö on ns. vapaa kiintiö, jolloin ratkaisevaa on se, kuinka hyvin menestyy pääsykokeessa. (parhaiten menestyneet pääsevät sisään)
-Ja, jolloin valituksi voi siis tulla periaatteessa kuka tahansa, joka on saavuttanut yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Eli suorittanut ylioppilastutkinnon. Mutta nykyisin yliopistoon voi päästä, myös jos on suorittanut tarpeeksi laajan ammatillisen perustutkinnon. - Pyydän anteeksi, että en osaa, vaikkka laista sen voisikin tarkistaa,miten laaja tuon ammattitutkinnon tulee olla. Mutta pointti on se, että nykyisin Suomessa voi päästä pääsykokeiden kautta opiskelemaan yliopistoon, vaikka ei olisikaan ylioppilastutkintoa suorittanut.
PS: Se, mihin kiintiöön itse kuulut päättää yliopisto. Eli sinun ei itse tarvitse hakiessa kertoa, tai päättää kumman karsinnan kautta haet sisään. - Kaikilla hakijoilla on sama pääsykoe.
Siksi ei kannata liikaa luottaa lähtöpisteisiin, koska, joku huonommillakin lähtöpisteilla "varustettu" voi mennä ohi. (Vapaassa kiintiössä ei luonnollisestikaan enää lasketa mahdollisia lisäpisteitä ylioppilastodistuksdesta)
Onnea hakuun

ratkaisee kirjoitti:

Selvennyksenä,ja täydennyksenä edelliseen viestiin, että kaikkiin Suomen oikeustiteelliseen tiedekuntiin pääsee vain ja vain suorittamalla pääsykokeen.
Kiintiöt tarkoittavat vain sitä, että ns. ylioppilaskiintiössä otetaan sisään ne, jotka saavat eniten pisteitä kun lasketaan yhteen pääsykokeesta saadut pisteet ja ylioppilastodistuksesta saadut pisteet.
Toien kiintiö on ns. vapaa kiintiö, jolloin ratkaisevaa on se, kuinka hyvin menestyy pääsykokeessa. (parhaiten menestyneet pääsevät sisään)
-Ja, jolloin valituksi voi siis tulla periaatteessa kuka tahansa, joka on saavuttanut yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Eli suorittanut ylioppilastutkinnon. Mutta nykyisin yliopistoon voi päästä, myös jos on suorittanut tarpeeksi laajan ammatillisen perustutkinnon. - Pyydän anteeksi, että en osaa, vaikkka laista sen voisikin tarkistaa,miten laaja tuon ammattitutkinnon tulee olla. Mutta pointti on se, että nykyisin Suomessa voi päästä pääsykokeiden kautta opiskelemaan yliopistoon, vaikka ei olisikaan ylioppilastutkintoa suorittanut.
PS: Se, mihin kiintiöön itse kuulut päättää yliopisto. Eli sinun ei itse tarvitse hakiessa kertoa, tai päättää kumman karsinnan kautta haet sisään. - Kaikilla hakijoilla on sama pääsykoe.
Siksi ei kannata liikaa luottaa lähtöpisteisiin, koska, joku huonommillakin lähtöpisteilla "varustettu" voi mennä ohi. (Vapaassa kiintiössä ei luonnollisestikaan enää lasketa mahdollisia lisäpisteitä ylioppilastodistuksdesta)
Onnea hakuun

suuri kiitos sun vastauksesta. haluaisin vain tarkentaa onko se nii et se vain pääsykokeen perusteella kiintiö on tarkoitetti niille jotka hakevat ammattilisen koulutuksen perusteella ja se yo koe kiintiä niille jotka hakevat yo todistuksel?

dumbass kirjoitti:

suuri kiitos sun vastauksesta. haluaisin vain tarkentaa onko se nii et se vain pääsykokeen perusteella kiintiö on tarkoitetti niille jotka hakevat ammattilisen koulutuksen perusteella ja se yo koe kiintiä niille jotka hakevat yo todistuksel?

Eli siis yhteispistekiintiössä lasketaan kaikkien hakijoiden (pohjakoulutuksesta riippumatta) lähtöpisteet (todistus ja mahdolliset ylimääräiset pisteet) ja pääsykokeesta saadut pisteet yhteen, jonka jälkeen otetaan kiintiön verran porukkaa sisään.
Tämän jälkeen katsotaan jäljelle jääneiltä vain pääsykokeesta saadut pisteet ja niiden perusteella täytetään pääsykoekiintiö.

Pohjakoulutuksella on siis väliä vain siinä, voidaanko hakija hyväksyä tiedekuntaan. Sitä ei oteta huomioon muualla kuin lähtöpisteiden laskussa, se ei siis vaikuta suoraan siihen missä kiintiössä tulee valituksi.