Olen tässä lueskellut etien ja lähivanhempien ongelmista. Usein ongelmana vaikuttaisi olevan sopivien elatusapujen määrääminen ja välillä ongelmaa tuottaa lasten tapaamiset.
Elatusavuista sen verran, että ihmettelen todella paljon millä perusteella lasten kuluja oikein lasketaan. Olen elättänyt yksinään viisi henkistä perhettä ja maksanut siinä sivussa lainat ja lasten päivähoitomaksutkin. Puutteesta emme tarvinneet kärsiä. Välillä oli tiukkaa, mutta kaikki tarpeellinen saatiin hankittua. Jos silloin lasten kulut olisivat olleet keskusteluissa usein esillä olevat 400-450 euroa kuussa, niin vanhemmille olisi rahaa jäänyt käytettäväksi -200 euroa kummallekin. Pidin kirjaa kuluista hyvinkin tarkkaan. Vaikka lasten päivähoitomaksut otettaisiin mukaan lasten kuluihin, niin lasta kohden kulut olivat keskimäärin 250 - 300 euron luokkaa kuukaudessa. Tuntuukin todella oudolta, kun lähivanhemmat suunnittelevat saavansa etältä elatusapua yli 200 euroakin lasta kohden, vaikka heille on tulossa lapsilisä yksihuoltajakorotuksella. No, lähivanhemmalle ei varsinaisesti jää itselle mitää elatusvastuuta taloudellisessa mielessä. Toki työtä riittää, mutta siihen vetoaminen ei minusta todellakaan ole oikein. Itse en ainakaan lapsia ole hommannut sillä periaatteella, etten olis valmis myös niitä hoitamaan, vaikka työmäärä olisi suuri. Totta puhuakseni olisi mieluiten lasten kanssa kotona, kuin menisin töihin. Tämä on tietenkin minun mielipide, mutta itse nautin lasten seurasta enkä pidä heidän hoitamistaan työntekona, vaan velvollisuutena ja siunauksena joka on minulle suotu. En ole mitenkään uskonnollinen ihminen, jos äskeisestä kommentista niin päättelitte.
Jokaisen joka lapsia hankkii ja "joutuu" lapsia hoitamaan, pitää olla valmis myös uhrautumaan lasten vuoksi. Ei se etien kiristäminen tilannetta mihinkään paranna. Parempi olisi, jos jokaiselle etälle määrättäisiin laissa esim. 130 euroa kuussa elatusapua maksettavaksi. Eikä yhtään enempää. Kunta tukisi sitten omalta osaltaan lähivanhempaa, joka ei itse tätä velvollisuutta pystyisi täyttämään. Huom! 130 130 140=400 euroa, jonka pitäisi varmasti riittää. (noin 140 on lapsilisä yksinhuoltajakorotuksella). Ja kyllä lastenkin pitää oppia ymmärtämään ettei kaikkea voi saada. Ei sitä kännykkää välttämättä tarvitse 10 vuotiaskaan, saati sitten 7-vuotias ekaluokkalainen. On sitä ilman ennenkin selvitty.
Toinen huolenaihe on pahempi. Ihmettelen kuinka monen etävanhemman tapaamisia on estetty lähivanhemman taholta vetoamalla jos jonkilaisiin perusteisiin. Ihmettelen kuinka lähivanhemmalle annetaan oikeus, jopa pompottaa etää. Etän on lähestulkoon pakko hyväksyä sopimukset, joissa hän suostuu esim. hoitamaan kaikki kuljetukset tapaamisissa, vaikka tämä velvollisuus kuuluisi mielestäni molemmille vanhemmille. Jopa niinkin on käynyt, että lähivanhempi on voinut estää lasten pääsemisen etän luo, jos tällä ei ole ollut mahdollisuutta palauttaa lapsia.
Sitäkin olen ihmetellyt kuinka voi olla mahdollista, että lasten loma-ajoista ei voida sopia järkevästi. Jotenkin olen saanut sen vaikutelman, että monet naiset ovat hyvinkin mielellään menemässä oikeuteen pienimmistäkin ongelmista, jotka jopa voivat johtua heidän itsensä tavasta toimia. Mutta, jos he selviävät ensimmäiset pari kolme vuotta erosta ilman oikeudenkäyntia, alkaa asiat hoitua ilman oikeudenkäyntiä. Katkeruusko tämän aiheuttaa.
Huolestunut olen myös niiden lasten ja lähivanhempien puolesta, jotka turhaan odottavan etävanhemman hakevan lapset tapaamisiin. Osassa tapauksista on varmaan kyse siitäkin, että monet miehet eivät jaksa jatkuvasti toistuvia riitoja tapaamisasioissa ja luopuvat lapsistaan. Karmeaa ja vaikuttaa saippuaoopperaltakin, mutta totista totta.
Elatusavuista sen verran, että ihmettelen todella paljon millä perusteella lasten kuluja oikein lasketaan. Olen elättänyt yksinään viisi henkistä perhettä ja maksanut siinä sivussa lainat ja lasten päivähoitomaksutkin. Puutteesta emme tarvinneet kärsiä. Välillä oli tiukkaa, mutta kaikki tarpeellinen saatiin hankittua. Jos silloin lasten kulut olisivat olleet keskusteluissa usein esillä olevat 400-450 euroa kuussa, niin vanhemmille olisi rahaa jäänyt käytettäväksi -200 euroa kummallekin. Pidin kirjaa kuluista hyvinkin tarkkaan. Vaikka lasten päivähoitomaksut otettaisiin mukaan lasten kuluihin, niin lasta kohden kulut olivat keskimäärin 250 - 300 euron luokkaa kuukaudessa. Tuntuukin todella oudolta, kun lähivanhemmat suunnittelevat saavansa etältä elatusapua yli 200 euroakin lasta kohden, vaikka heille on tulossa lapsilisä yksihuoltajakorotuksella. No, lähivanhemmalle ei varsinaisesti jää itselle mitää elatusvastuuta taloudellisessa mielessä. Toki työtä riittää, mutta siihen vetoaminen ei minusta todellakaan ole oikein. Itse en ainakaan lapsia ole hommannut sillä periaatteella, etten olis valmis myös niitä hoitamaan, vaikka työmäärä olisi suuri. Totta puhuakseni olisi mieluiten lasten kanssa kotona, kuin menisin töihin. Tämä on tietenkin minun mielipide, mutta itse nautin lasten seurasta enkä pidä heidän hoitamistaan työntekona, vaan velvollisuutena ja siunauksena joka on minulle suotu. En ole mitenkään uskonnollinen ihminen, jos äskeisestä kommentista niin päättelitte.
Jokaisen joka lapsia hankkii ja "joutuu" lapsia hoitamaan, pitää olla valmis myös uhrautumaan lasten vuoksi. Ei se etien kiristäminen tilannetta mihinkään paranna. Parempi olisi, jos jokaiselle etälle määrättäisiin laissa esim. 130 euroa kuussa elatusapua maksettavaksi. Eikä yhtään enempää. Kunta tukisi sitten omalta osaltaan lähivanhempaa, joka ei itse tätä velvollisuutta pystyisi täyttämään. Huom! 130 130 140=400 euroa, jonka pitäisi varmasti riittää. (noin 140 on lapsilisä yksinhuoltajakorotuksella). Ja kyllä lastenkin pitää oppia ymmärtämään ettei kaikkea voi saada. Ei sitä kännykkää välttämättä tarvitse 10 vuotiaskaan, saati sitten 7-vuotias ekaluokkalainen. On sitä ilman ennenkin selvitty.
Toinen huolenaihe on pahempi. Ihmettelen kuinka monen etävanhemman tapaamisia on estetty lähivanhemman taholta vetoamalla jos jonkilaisiin perusteisiin. Ihmettelen kuinka lähivanhemmalle annetaan oikeus, jopa pompottaa etää. Etän on lähestulkoon pakko hyväksyä sopimukset, joissa hän suostuu esim. hoitamaan kaikki kuljetukset tapaamisissa, vaikka tämä velvollisuus kuuluisi mielestäni molemmille vanhemmille. Jopa niinkin on käynyt, että lähivanhempi on voinut estää lasten pääsemisen etän luo, jos tällä ei ole ollut mahdollisuutta palauttaa lapsia.
Sitäkin olen ihmetellyt kuinka voi olla mahdollista, että lasten loma-ajoista ei voida sopia järkevästi. Jotenkin olen saanut sen vaikutelman, että monet naiset ovat hyvinkin mielellään menemässä oikeuteen pienimmistäkin ongelmista, jotka jopa voivat johtua heidän itsensä tavasta toimia. Mutta, jos he selviävät ensimmäiset pari kolme vuotta erosta ilman oikeudenkäyntia, alkaa asiat hoitua ilman oikeudenkäyntiä. Katkeruusko tämän aiheuttaa.
Huolestunut olen myös niiden lasten ja lähivanhempien puolesta, jotka turhaan odottavan etävanhemman hakevan lapset tapaamisiin. Osassa tapauksista on varmaan kyse siitäkin, että monet miehet eivät jaksa jatkuvasti toistuvia riitoja tapaamisasioissa ja luopuvat lapsistaan. Karmeaa ja vaikuttaa saippuaoopperaltakin, mutta totista totta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
itseltäni ajateltuna. Sinulta se tuli näemmä "kivuttomammin" luettavaan muotoon, kuin itseltäni.
Samoin itse ihmettelen, edelleen, lastenvalvojien kaikkivoipaisuutta määritellä ja "määrätä" lapsen elatusavun suuruus tai pienuus.
Tosin mainitsemasi summa: 400-450 euroa, on vain joidenkin tilatonikkareiden laskema arvio, jota paremman puutteessa käytetään "kiveen hakattuna" totuutena.
Samoin, suorastaan huvittaa, kun jotkut laskukaavaa hakevat ilmoittavat nettotulonsa, mutta "maksajan"/etä-vanhemman tulot bruttona, tarkoituksenhakuistako vai mikä on syy.
Ja monet naurut olen saanut, kun lähi-vanhemmat etsivät syytä saada yksinhuoltajuuden, kuin automaattina se heille suotaisiin, heidän ehdoilaan.
Harvinaisen asiallista tällä palstalla.
Todellisuus ei sentää ole näin synkkää, mitä nämä kirjoitukset antaa ymmärtää.
ja joillekkin se on ero lapsista. Kaikki tapaukset ovat erilaisia eikä voi laittaa kaikkia samaan muottiin. Mulla on kaksi lasta, eri isät, toinen maksaa elarit ja toinen ei.
ja se joka maksaa elarit, saa maksaa sitten niin paljon että se kattaa toisenkin lapsen kulut.
olet saanut? Kyllä isä maksaa ihan lapsen elatustarpeen mukaan. Mutta palstan hengen mukaisesti kummankaan isän ei tule maksaa yhtään mitään vaan minun tulee olla kiitollinen että saan viettää aikaa omien lasteni kanssa. Kyllä sitä pyhällä hengellä elää kun ei vaan ole ahne.
sanoi ettei isän pitäisi maksaa mitään? Kerrohan missä sellainen linkki on? Jos et sanojaa pysty kertomaan olet todellakin ahne exä!!
sekoilemassa, kun kevät pistää vauhtia korvien väliin.
on tainnut joskus kevät pistää vauhtia jalkojen väliin, ja nyt täällä katkerana ruikutat.
"Mies se tulee räkänokastakin,
muttei tyhjän naurajasta"
Just olen tilittänyt miedän tilannetta tuolla uusperhe-palstalla. Siis minun lapseni isä maksaa lapsestaan elatusapua 125 euroa ja ollaan todella hyvin pärjätty. Mieheni taas maksaa 180 euroa per lapsi (kaksi lasta) elatusapua PLUS osallistuu milloin mihinkin muihin kuluihin. Esim. viime kuussa hän yhteensä siirsi exänsä tilille 700 euroa!!! Ja sitten ko. exä ilkeää soittaa ja huutaa puhelimeen, miten meinaa hankkia yksinhuoltajuuden kun mieheni on niin huono isä eikä anna tarpeeksi rahaa...
kyllä minuakin saa kirpaista, jos ukkoni laittaa 700 egua kuukauden aikana kersalleen, eikä minulle ja lapselleni liikene yhtään extraa.
Ei millään pahalla, mutta kirjoituksesi oli kuin tyypillisimmillään katkeran etäisin - vaikkakin näennäisesti, "positiivisemmassa" hengessä kirjoitettu.
Ainoastaan viimeinen kappalee oli lähi-ystävällinen - hetken :)
Ei, en piruile, kunhan kommentoin ja saan taas muutamien yskökset päin näköä, mutta eipä se minua haitanne :D
*pukeutuu kasvosuojaan*
"Jokaisen joka lapsia hankkii ja "joutuu" lapsia hoitamaan, pitää olla valmis myös uhrautumaan lasten vuoksi"
JUURI NOIN! laitetaan tuo sloganiksi huoltajuus- ja tapaamissopimuspapereita koristamaan.
Olen lukenu tätä palstaa, jonnin aikaa ja tuntuu suuri olevan aihe, että rahaa rahaa rahaa. Kieltämättä elatusmaksuja maksava ei ole oikeutettu kyttämään mihin lähivanhempi rahansa käyttää, mutta tietystijoku rotinki asioihin. Olen tässä miettiny tätä nyky yhteiskuntaa, joka tuntuu elävän suurta kulutusjuhlaa. Mulle sitä, mulle tätä. Olen itse kasvanut köyhässä perheessä ja tiedän mitä se on kun ei saa kerran kuussa niitä 100 e merkki farkkuja ja olen oppinut, että jos haluaa jotakin specialia se pitää ansaita ja sen eteen pitää töitä tehdä. Eräs tuttava perheeni kummastuttaa minua, kun heidän kaksi lastaan ovat aivan materiasoituneet. Synttäreillä mummon ostama nukke ei ollut just se mikä piti ja ei kelvannu tytölle niin isi hyppäs autoon ja ajoi kauppaan ostamaan just sen mitä neiti halus. Olin tyrmistynyt ja taisi mummokin loukkaantua ja totes myöhemmin ettei taida lahjoja enää ostaa. Itselläni tytär jota huollan yksin. En aijo opettaa häntä sellaiseksi että vähä ku ihanhtaa nii saa mitä haluaa, koska sellainen on minusta törkeää ja vääristää elämän realiteetit. jos elää utopiassa missä rahaa tippuu sadeveden mukana nii on hyvin pian vaikeuksissa, kun ei ole rahan- ja sen käytön tajusta hajuakaan.
lastasi kulutusjuhlaan!! ooolrait, tulepa sitten kertomaan 15 vuoden kuluttua, miten kävi.
ja yleistyksenä ihan totta..mutta on meitä moneen lähtöön..
ite annoin kaks mahollisuutta lapseni isälle..joko olet lapsesi kanssa ja opetat "miesten jutut" jne tapaat häntä TAI maksat elatukset..
ensin hän tapasi lastaan 3 ensimmäistä kuukautta ja ei maksanut elareita koska en tahtonut..no sitten tuli uus neitokainen hänen elämäänsä ja kappas..jätti sitten lapsensa vaille rakkautta milloin minkin tekosyyn takia..kaks kuukautta kattelin eikä miestä näkyny kahtomaa lastaan vaikka tapaamissoppari tehtiin. menin sitte suoraan lastenvalvojalle sopimaa elatuksista. sain siihen aikaan minimi äitiyspäivärahaa lapsilisän 136e asumistuen..siihen tuli päälle elatus 150e joka tarkasti laskettiin että miehellä on vara se maksaa (hän käy töissä)..
hän siis itse valitsi elatukset sen sijaan että olisi edes kerran viikossa tullut käymään ja ollut lapsen kanssa. monella teistä etä-vanhemmista ei ole valinnan vapautta..meillä se suotiin.juu ja ei pärjätty rahallisesti kahestaa ennen elatuksia vaan vanhempani auttoivat mitä pystyivät lähinnä vaippahankinnoissa..mulla meni koko äitiyspäiväraha vuokraan ja asumistuella maksettiin laskut ja syötiin samoin ku lapsilisällä..
että jokkainen taplaa tavallaan..oisin minä mielummin sen isän lapselle ottanu ku rahaa..mut eipä tarvii nyt sit muitten armosta elää..ehkä se isä joskus sit tajuaa mitä menetti..mut kyllä mullaki vaik tää ei mun syytä olekkaa, on huono äiti olo ku joutuu laps ilman isää kasvamaa..on nimittäin näitäki isiä jotka ei yhtää rakasta lapsiaa..elkää aina haukkuko yh-äitejä..ei me kaikki olla pahoja ja jotkut meistä yrittää tosissaan tehdä asiat nii et ne on oikein kaikkia osallisia kohtaa..
olet todella hyvä esimerkki että raha ratkaisee ja ilman elareitakin toimeen tulee! Kerrohan että rahallako nyt sitten ostat lapsillesi isän rakkauden?
se on lapsesta etälläkin. Yleinsähän etävanhempi elatusmaksujen lisäksi halutessaan tapaa lastaan. Kyseisen tapauksen isä ihan itse valitsi elatusmaksut eikä lasta.
nämä valintavaihtoehdot ehdotti? Olisiko isällä voinut olla jokin muukin vaihtoehto? Oliko isällä oikeastaan mahdollisuutta sanoa yhtään mitään vai ehdottiko hän nuo vaihtoehdot?
mahdollisuuksia vaikka mihin, jos haluja vain löytyy...........
...........lapsen tapaamiseen, meinaan.
Isällä ei ole mitään mahdollisuuksia, samoten etä-äidillä, ei ole mitään mahdollisuuksia saada lapsia tapaamiseen, jos tapaamissopimuksessa ei ole sovittu lasten kuljetuksista mitään. Se ei riitä, että sopimuksessa on mainuttua ajat tarkalleen, pitää olla myös kuljetukset. Niin, tietenkin silloin, kun lähivanhempi ei lapsia anna.
Vielä kun huomioidaan se, että etän on hoidettava kaikki koulukyydit omaan piikkiin huolimatta siitä, että lähi on päättänyt muuttaa.
nimim. 300km/kk koulukyytejä
kk-kortti linja-autoon maksaa?
mut aika kommarimainen lausahdus :"Parempi olisi, jos jokaiselle etälle määrättäisiin laissa esim. 130 euroa kuussa elatusapua maksettavaksi. Eikä yhtään enempää. Kunta tukisi sitten omalta osaltaan lähivanhempaa, joka ei itse tätä velvollisuutta pystyisi täyttämään."
Ai, et joku miljönääri etä maksais vaan 130 e/kk? Eihän hän ole lapsen maailmaan tuloon lainkaan vaikuttanut, vai?
typerä ajattelutapa!Eikö apset kuluta suurinpiirtein saman verran? Mitäs jos lapsen huoltajuus olisi tällä "miljonääri-isällä"? Mikä olikaan pointtisi? RAHA, RAHA = AHNE, AHNE....
Sen voin helsingin keskustassa asuvana äitinä sanoa että LAPSET EI KULUTA SAMALLA TAVALLA!!!!
Haloo, herää tähän päivään.
Olen työskennellyt pääkaupunkiseudulla asiakaspalvelutyössä ympäri pääkaupunkiseutua, ja osittain kohtaan myös lapsia työssäni aika paljon. Paljon puhutun tuloerojen kasvun näkee kyllä ihan katutasolla.
Ja täälläpäin, ikävä kyllä, alueelliset erot ovat huomattavat.
Siinä missä toinen lapsi löytää tyhjän pullon ja saa sillä yhden irtokarkin, niin toinen rellestää lomat hiihtokeskuksissa ja käteistä on aina päällä enemmän kuin monilla aikuisilla tai sitten korttia vingutellaan mielin määrin.
se on sinun pääkopastasi kiinni mitä lapsesi kuluttaa. Pienelläkin tulee toimeen. Raha ei tee onnelliseksi ketään! Lapsesta tulee onnellinen kun raha ei ole elämän tarkoitus.