Ottamatta kantaa suoranaisesti Greenpeace:n toimintaan, Lapin ja porotalouden tulevaisuuteen esitän kysymyssarjoja, pohdintaa ja vastauksia, myös kriitistä näkökulmaa.
Kuinka suomalaisen metsäteollisuuden ja siihen liittyvän metsäklusterin tulevaisuus turvataan jatkossa? Vai tarvitaanko ylipäätään metsäteollisuutta Suomessa?
- 200 000:ta työpaikkaa?
- 10 prosenttia bruttokansan tuotteesta?
- n. 35 % vientitulosta?
Henkilökohtaisia kysymyksiä. Eli oletko valmis luopumaan seuraavista tuotteista jokapäiväisessä elämässä? TAI TIEDÄTKÖ KUINKA KORVAAT SEURAAVAT ASIAT ELÄMÄSSÄSI? ESITÄ RATKAISUMALLI?
- kirjoitus ja painopaperien käyttö?
- vessapaperi?
- talouspaperi?
- elintarvikepakkaukset?
- kaupalle metsäteollisuuden valmistamat pakatut tuotteet?
- naisten hygieniatuotteet (sis. terveyssiteet, tampoonit ym)?
- vauvan vaipat?
- vanhusten vaipat?
- metsäteolisuuden tuottamat sairaalatarvikkeet terveyssektorille?
Kysymyshän ei lopulta ole Suomesta eikä edes Lapin metsien suojelusta, vaan ongelma on laajempi. Greenpeace ei keskity olennaiseen kysymykseen eli kuinka metsien käytöstä voitaisiin päästä lopullisesti eroon ja korvata puun hyödyntämistä.
Metsäteollisuus on innovoinut kierrätykseen, mutta loputtomasti ei voida kierrättää se ei ole toimiva ratkaisumalli. Mikä on se kestävä tuote, jolla pyyhitään peppu, hoidetaan kuukautiset, hoidetaan paperinen viestintä?
Sähköinen media on ratkaisu, mutta onko teknologiateollisuus tuotteiden komponettejamateriaalia valmistava kemianteollisuus, raskasmetalliteollisuus, kaivosteollisuus kestävämpi ja luonnonmukaisempi ratkaisu kuin uusiutuvien metsien hyödyntäminen?
Itse olen niin tyhmä, että osaan pohtia asioita, mutta omassa elämässä en osaa korvata metsäteollisuutta. Kuolisinkin varmaan nälkään ilman tätä tärkeää teollisuuden haaraa. Vihreällä liikkeellä on hyviä ja yleviä ajatuksia, joita kannatan, mutta käytännössä niitä on vaikea toteuttaa. Suomessakin poliittisella kartalla oleva Vihreä liitto korostaa kaupunki asumisen merkitystä, mutta kuinka täällä eletään, jos pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ei hakata puuta? Miten pakataan elintarvikkeet tänne, entäpä hygienia tuotteet?
Näihin asioihin kaipaisin keskustelunäkökulmaa ja hyviä ratkaisumalleja ympäristöliikkeiltä.
Kuinka suomalaisen metsäteollisuuden ja siihen liittyvän metsäklusterin tulevaisuus turvataan jatkossa? Vai tarvitaanko ylipäätään metsäteollisuutta Suomessa?
- 200 000:ta työpaikkaa?
- 10 prosenttia bruttokansan tuotteesta?
- n. 35 % vientitulosta?
Henkilökohtaisia kysymyksiä. Eli oletko valmis luopumaan seuraavista tuotteista jokapäiväisessä elämässä? TAI TIEDÄTKÖ KUINKA KORVAAT SEURAAVAT ASIAT ELÄMÄSSÄSI? ESITÄ RATKAISUMALLI?
- kirjoitus ja painopaperien käyttö?
- vessapaperi?
- talouspaperi?
- elintarvikepakkaukset?
- kaupalle metsäteollisuuden valmistamat pakatut tuotteet?
- naisten hygieniatuotteet (sis. terveyssiteet, tampoonit ym)?
- vauvan vaipat?
- vanhusten vaipat?
- metsäteolisuuden tuottamat sairaalatarvikkeet terveyssektorille?
Kysymyshän ei lopulta ole Suomesta eikä edes Lapin metsien suojelusta, vaan ongelma on laajempi. Greenpeace ei keskity olennaiseen kysymykseen eli kuinka metsien käytöstä voitaisiin päästä lopullisesti eroon ja korvata puun hyödyntämistä.
Metsäteollisuus on innovoinut kierrätykseen, mutta loputtomasti ei voida kierrättää se ei ole toimiva ratkaisumalli. Mikä on se kestävä tuote, jolla pyyhitään peppu, hoidetaan kuukautiset, hoidetaan paperinen viestintä?
Sähköinen media on ratkaisu, mutta onko teknologiateollisuus tuotteiden komponettejamateriaalia valmistava kemianteollisuus, raskasmetalliteollisuus, kaivosteollisuus kestävämpi ja luonnonmukaisempi ratkaisu kuin uusiutuvien metsien hyödyntäminen?
Itse olen niin tyhmä, että osaan pohtia asioita, mutta omassa elämässä en osaa korvata metsäteollisuutta. Kuolisinkin varmaan nälkään ilman tätä tärkeää teollisuuden haaraa. Vihreällä liikkeellä on hyviä ja yleviä ajatuksia, joita kannatan, mutta käytännössä niitä on vaikea toteuttaa. Suomessakin poliittisella kartalla oleva Vihreä liitto korostaa kaupunki asumisen merkitystä, mutta kuinka täällä eletään, jos pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ei hakata puuta? Miten pakataan elintarvikkeet tänne, entäpä hygienia tuotteet?
Näihin asioihin kaipaisin keskustelunäkökulmaa ja hyviä ratkaisumalleja ympäristöliikkeiltä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
On varsin ristiriitaista, että Greenpeace vaatii uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, mutta samalla vastustaa metsien hakkuuta.
Noh, mitähän se puu sitten on? Puu on juurikin uusiutuva luonnonvara ja sen käyttöä on nimenomaan lisättävä, koska meillä Suomessa on siihen mahdollisuus. Kyllä se kasvaa takaisin.
Greenpeace nyt sattuu oleman pelkkä terroristijärjestö täynnä rikollisia, joilla ei ole mitään päämäärää paitsi aiheuttaa kaaosta rikollisin keinoin eli harjoittavat terrorismia. Eivät tiedä itsekään mitä haluavat ja sen takia vastustavat ihan kaikkea, vailla mitään todellista ratkaisua.
Niin eihän metsäteollisuus omistaisi laajoja pinta-aloja ja kustannuksiltaan raskaita metsiä, ostaisi puuta koko maan laajuudelta sekä ulkomailta, perustaisi tehtaita ja puuplantaaseja ympärimaailmaa, mikäli emme tarvitsisi kartonkia, pehmopaperia ym.
Jokin tolkkuhan siinä pitäisi olla, jos raaka-aine olisi hankittavissa tehtaalle keskiverto Virtasen omakotitontin kokoiselta alueelta. Asiat eivät ole suojelussa niin yksinkertaisia, että älkää hakatko täällä tai siellä. Ihmispopulaation enemmistö on tarvinut ja tarvitsee edelleen metsäteollisuutta.
Itse olen ainakin viimeinen henkilö arvostelemaan Lapin metsätalouden tarpeellisuutta niin kauan kun:
A) käytän teollisuuden haaran hygieniatuotteita
B) pakattua ruokaa
C ostan tai käytän mainitun teollisuuden tuotteita.
Sehän on mahdottomuus, joten jääväänkin itseni asianosaisena ja kuluttajakannattajana itseni Lapin metsien lisäsuojeluvaatimusten suhteen.
Terve vaan ajattelija ja kiitos tärkeistä pohdinnoista. Tämä on nyt mun pääni pystymetsästä, muuta kun minulla ei ole (en ole instituutio-ihmisiä):
Lasken nyt itse summittaisesti sen paperimäärän, jota käytän, ja sitten sen, joka ympärilläni velloo passiivisesti, siis niin, että minä en sille mitään voi.
Paskapaperi, joskus talouspaperi (siitä voisi tosin luopua kokonaan), printit ja kirjoituspaperi joskus, satunnaiset hygieniatuotteet ja ehkä joskus tulevaisuudessa kroonikkovaipat...
Mutta sitte se muu. En ole lisääntynyt, joten ei vaippoja perheessä (monet tietämäni pienten lasten äidit ovat muuten siirtyneet vanhoihin vaippakonsteihin), tuotepakkaukset ovat viheliäinen pakkopulla, ei ole minun määräysvallassani. Mutta sitten se isoin paperimoska, joka täyttää joka paikan, tahtoo tai ei - MAINOKSET. Mieti vähän, nelivärisiä lehtiä kilokaupalla joka suunnasta, vaikka pistäisi kiellon postilaatikkoon, niin silti niitä sieltäKIN tunkee. Ilmaisjakelulehdet, joita ihmisille tyrkätään mukaan minuutin lukua varten (siinä pitäisi vaan olla tiukka, vaik jakelija on kylmissään ja jonkinlaisessa suojatyössä tai ties mitä). Sanomalehden tilasta suurin osa on myös pulp-juttuja, viihdettä ja mainoksia. Katumainokset, suuret, kalliisti painetut julisteet täyttävät pintoja kaikkialla. Jokainen pulju painattaa sairaan määrän esitteitä, yms. Huomaan, että se paperin määrä, joka lykkäytyy luokseni ilman että sitä haluan, on niin paljon suurempi kuin se, mitä todella tarvitsen, että sormeni alkaa kyllä tässä osoittaa tiettyyn suuntaan. En usko oikein mihinkään keinoon, jolla hillittäisiin tätä hulluutta, vaikka itse elän luontaisesti hyvin askeettisesti ihan vapaaehtoisesti (olen pirun "huono" ihminen, koska en kuluta paljoa). Ihmiset lisääntyvät, rakastavat rahaa ja valtaa - ja lisäksi haluavat pelastaa luonnon. Skitsofreniaa. Suomalaisten luontorakkaus on nähty. Olen nähnyt läheltä niin monesti, miten luonnonarvot ovat vaihtuneet kukkaron täytteeksi, ja niin tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla koko ajan. Olen surrut ja suren yksityisesti tämän asian vuoksi. Luonto on minun kotini ja rakkauteni, loukattu, mutta kaikkivoipa ja ääretön.
Vielä yhteenveto siitä paperista, siis: olen valmis vähentämään vähästä ja luopumaan kokonaan turhasta, jota on em. tekstiin viitaten leijonan osa. Mutta kuka suitsii markkinatalouden turvallisen turvan?
Hyvää yötä ja kauniita unia kaikille unissakulkijoille kuten myös sinulle, joka et niele annettua rauhoitusta.
Ö-tölk
ongelmahan on syntynyt siitä että saksalaiset kuluttajat vaativat sitä kestävän kehityksen standarteihin mitoitettua paperia kulutukseensa.
ongelma on paperintuottaja storaenson joka ei saa omia tuotteitaan kaupaksi saksassa. ja sitä kautta metsähallitukselle koska storaenso ei osta siltä ongelmapuuta.
tämä mainittu homma ei kokonaisuudessaan koske vielä suomalaista metsäteollisuutta, mutta nuo venäjän tullit, ne tulevat jatkossa olemaan se ongelma jonka takia suomessa toimivat tehtaat joutuvat ahtaalle.
olet saanut käsityksen, että Greenpeace tahtoo lopettaa koko metsäteollisuuden Suomesta? Ympäristöjärjestöt eivät ole esittäneet talousmetsien hakkuiden lopettamista. Puu on erinomainen uusiutuva raaka-aine. Sen käytön monipuolistaminen olisi paikallaan.
Suomen metsistä on laskutavasta riippuen suojeltu noin 10 prosenttia, Etelä-Suomen metsistä vain pari prosenttia. Kaikki muut ovat metsät ovat talouskäytössä.
Suurin osa Suomen talousmetsistä on maailman tehokkaimman käsittelyn kohteena Talousmetsät ovat nykyhoidolla hyvin yksipuolisia elinympäristöjä luonnonmetsiin verrattuna. Siitä johtuu tarve lisätä suojelualueita erityisesti Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomen yhtenäisten, laajojen erämaa-alueiden suojeluun meitä velvoittaa kansainvälinen vuonna 2004 solmittu sopimus. Näistä alueista oli kysymys eilisiltaisessa A-talkissa.
Suomen metsäteollisuus ei ole millään tavoin uhattuna vanhojen metsien suojelun takia, sillä talousmetsiin jää joka vuosi hakkuusäästöjä noin 10 miljoonaa kuutiota.
Lapin hitaasti uudistuvien ikimetsien hakkuut eivät ole taloudellisesti kannattavia.
Teollisuuden siirtyminen pois Suomesta johtuu hakeutumisesta lähemmäs suuria kuluttajaryhmiä ja parempien, nopeakasvuisempien raaka-ainelähteiden äärelle ja muutenkin halvemmista tuotantokustannuksista. Teollisuus yrittää häivyttää todelliset syyt syyttämällä metsien suojelua.
Vai eivät ole esittäneet talousmetsien hakkuiden lopettamista? No juurihan Greenpeace kävi vastustamassa Kemissä Lapin talousmetsien hakkuuta?
"olet saanut käsityksen, että Greenpeace tahtoo lopettaa koko metsäteollisuuden Suomesta?
Ympäristöjärjestöt eivät ole esittäneet talousmetsien hakkuiden lopettamista. Puu on erinomainen uusiutuva raaka-aine. Sen käytön monipuolistaminen olisi paikallaan."
Vastaus: Kemin, Kemijärven, Kajaanin, Oulun ja Uimaharjun tehtaille Metsähallitus on kuitenkin erittäin tärkeä yhteistyökumppani, joka toimittaa vuosittain puuta säännöllisesti, kohtuullisen suuria eriä ja oikea-aikaisesti. Jos esimerkiksi Stora Enso lopettaa hakkuut ja vaatii lisäselvityksiä Metsähallituksen talousmetsien hyödyntämisestä vaarantuu raaka-aine huolto tehtaille. Ei paperitehtaiden strategiaa ja tuotantoa voida suunnitella asiakkaille, mikäli suurienkin yksittäisten puuntoimittajien huoltovarmuus pätkii. Raaka-ainetta on saatava jostain, jota turvataan työpaikat ja kilpailukyky muuttuvassa maailmassa. Johan sen sanoo järkikin, että mitä lähempää raaka-aine ja mieluiten kotimaista saadaan Kemijärvelle, Kemiin tai Ouluun sen parempi. Onko kestävämpää sitten tuoda puuta, vaikkapa Venäjältä tai eukalyptys puuta Etelä-Amerikasta laivalla Ouluun? Eukaa ei jokatapauksessa voida kilpailukykyisesti ainakaan Kemijärvelle kuskata, kun meriyhteys uupuu. Metsähallituksen talousmetsistähän puuta tuodaan, samoin kuntien ja yksityisten maanomistajien. Naturaselvitykset ja kohteet on tiedossa, samoin pääpiirteissään strategia ja operaatiot erityisen tärkeissä luontokohteissa talousmetsissä, joita ulkopuoliset arviointiryhmät ja metsäkeskukset valvovat. Ylilyöntejä ja virheitä hakkuiden rajaamisessa voi tapahtua, mutta kysymys on sittenkin yksittäisistä virheistä kun metsälakia noudatetaan.
"Suomen metsistä on laskutavasta riippuen suojeltu noin 10 prosenttia, Etelä-Suomen metsistä vain pari prosenttia. Kaikki muut ovat metsät ovat talouskäytössä."
Suomalainen metsänomistajakunta on aivan erilainen kuin 10-15 vuotta sitten ja muuttuu radikaalisti myös jatkossa. Perikuntien ja kuolinpesien määrä nousee ja aktiivisten puun myyjien määrä on koko ajan laskussa. Väestö ikääntyy ja kansa on vaurastunut. Pitää myös huomioida se, että kaikki eivät hyödynnä taloudellisesti metsiä, kun ansiot tulevat muualta. Tällä hetkellä keskimääräinen metsän omistusyksikön koko on noin 30 ha ja pienenee jatkuvasti, ei tuollaiselta pläntiltä bioenergiaa, paperipuuta tai tukkia tule markkinoille samalla tavalla, jos omistusyksikön keskikoko olisi vaikkapa 100 hehtaaria puhumattakaan Metsähallituksen talaousmaista Ylä-Lapissa. Yksi paperi tehdas ei kauaa jauha 30 ha metsätilan metsiä paperiksi, kartongiksi tai vaikkapa vauvan vaipoiksi, vaikka kysymyksessä olisi täyssankka ikimetsä.
"Suurin osa Suomen talousmetsistä on maailman tehokkaimman käsittelyn kohteena Talousmetsät ovat nykyhoidolla hyvin yksipuolisia elinympäristöjä luonnonmetsiin verrattuna. Siitä johtuu tarve lisätä suojelualueita erityisesti Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomen yhtenäisten, laajojen erämaa-alueiden suojeluun meitä velvoittaa kansainvälinen vuonna 2004 solmittu sopimus. Näistä alueista oli kysymys eilisiltaisessa A-talkissa."
Tämä lainaus käy vastineeksi:
Lainaus: ympäristo.fi : Lapissa alpiiniset Natura 2000 -verkostoon hyväksytyt alueet ovat pääosin suuria, yli 10 000 hehtaarin laajuisia erämaa-alueita ja kansallis- tai luonnonpuistoja. Valtaosa nyt verkostoon hyväksytyistä alueista on siten valtion omistamia jo perustettuja erämaa- tai luonnonsuojelualueita. Niitä koskevat komission päätöksen aiheuttamat velvoitteet alueiden suojelutoimien toteuttamisesta on siten jo täytetty.
Komission hyväksymiin alueisiin Lapissa kuuluvat Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, Malla, Pöyrisjärven erämaa, Käsivarren erämaa, Jietanasvuoma, Iiton palsasuot, Sotkavuoma, Saanan luonnonsuojelualue, Tarvantovaara, Lemmenjoen kansallispuisto, Muotkatunturin erämaa, Vätsärin erämaa, Pieran Marin jänkä, Puljun erämaa, Kevo, Kaldoaivin erämaa, Paistunturin erämaa, Pulmankijärvi ja Vetsijoen suistolehto. (Lainaus päättyy).
"Suomen metsäteollisuus ei ole millään tavoin uhattuna vanhojen metsien suojelun takia, sillä talousmetsiin jää joka vuosi hakkuusäästöjä noin 10 miljoonaa kuutiota."
Vastine: Tämän päivän uutinen olisi se, että jo Pohjois-Karjalassakin Uimaharjun tehtaat ovat joutumassa raaka-ainepulan takia seisokkiin ja vaihtoehtona on kuitupuun hankinta Etelä-Amerikasta. Tämäkö on sitä kestävää kehitystä? Talousmetsiä vaan suojeluun Etelä-Suomessakin, juups. Mitenkäs se metsäteollisuuden turvaaminen ja puun kestävän käytön kehitys menikään siellä Greenpeacissä? Olisiko parempi ajaa Suomen metsäteollisuus ja omavaraisuus elintärkeistä kulutustuotteista Brasiliaan, Uruguaihin, Venäjälle, Kiinaan? Miten luulet, että vaikuttaminen ympäristön turmelemiseen ja vanhojen metsien hyödyntämiseen nykyisessä Venäjällä onnistuu? Pitääkö vientituloista riippuvainen Suomi investoida Venäjän metsäteollisuuteen? Onko siellä ympäristöasiat kunnossa? Siirtomaaherran elkein sitten vaan muualle operoimaan, juups.
Minkähän takia ne 10 miljoonaa kuutiota jää talousmetsiin vuosittain? Koska ihmisillä on muitakin tavoitteita kuin metsätalous, bioenergian tuotanto. Kysyinkin ketjun aloittajana, miten turvataan metsäteollisuus, uusiutuva energian tuotanto Suomessa? Puuta ei saada ostettu edellä selittämistäni syistä. Yksityisen metsänomistajan ei ole pakko myydä, ja hyvä niin elämme vapaassa maassa. Kyllä teollisuus puuta hyödyntäisi, mutta kun metsänomistajat eivät kaikkinensa ole innokkaita myymään tuota maksimaalisen tasoa olevaa määrää. Ei siitä mitään tule, jos bioenergiaa ja puuta joudutaan keräämään tilkkutäkeistä kasaan, ei valtiotalous voi suorittaa subventioina, jotakin energian tuotantoa yksityispuolelle.
"Lapin hitaasti uudistuvien ikimetsien hakkuut eivät ole taloudellisesti kannattavia."
Vastine: Käsittääkseni metsätalouden ja teollisuuden kannalta ikimetsä on Ylä-Lapin mittakaavassa, sitä parhaiten ainespuuta kuutiometritasolla tuottavaa tyyppiä. Metsänomistaja saa hakkuutuloa, teollisuuspuuta, metsäkoneen kuljettaja ja metsänhoitajat, insinöörit ja metsurit töitä ja perheelle elantoa.
"Teollisuuden siirtyminen pois Suomesta johtuu hakeutumisesta lähemmäs suuria kuluttajaryhmiä ja parempien, nopeakasvuisempien raaka-ainelähteiden äärelle ja muutenkin halvemmista tuotantokustannuksista. Teollisuus yrittää häivyttää todelliset syyt syyttämällä metsien suojelua."
Vastine: Peräsinkin ketjun avaajana sitä, kuinka kilpailukyky turvataan ja työpaikat? Siihen, en tässäkään jaakonissa saanut vastausta. Yksi vaihtoehto Lapin elinkeinotalouden turvaamisessa olisi turpeen käytön lisääminen bioeenergialähteenä. Eu:n kanssa olisi pikaisesti neuvoteltava turvepolitiikka uusiksi, käytännössä siitä olisi tehtävä uusiutuvaan energiaan verrattavissa oleva raaka-aine lähde. Puuenergian tuotantopotentiaali Suomessa on mitätön verrattuna soihimme. Täällä on suota ja niin myös Lapissa. Ydinenergiaakin voitaisiin korvata turpeen poltolla.
pitäydytään jo kertaalleen käsiteltyjen alueiden hakkuissa ja jätetään nuo omin päin vuosituhannet uudistuneet ja selvinneet rippeet rauhaan.
Ikäluokkajakauma on tosin vino, nuoria metsiä on liikaa ja hakkuukypsiä viljelymetsiä ei vielä ole - mutta se on seuraus virhelaskelmista, vielä 70-luvulla kuviteltiin kaiken mahdollisen olevan ilman muuta hakattavissa, UK-puistoa myöten. Tällä oletuksella jyrääminen on jatkunut eikä varoituksia ole itseriittoinen ja sisäsiittoinen metsä"ammatti"miesten keskinäisen kehumisen kerho ottanut vakavasti. - Virheiden maksattaminen muilla luonnon käyttäjäryhmillä ja vastuun pakoilu ja venkoilu selvän asian edessä osoittaa mielestäni selvästi koko auringonlaskun alan eettisen rappion ja sisäisen mädännäisyyden. Toiminta-ajatus tiivistettynä: Meille kaikki heti ja muista viis, me olemme aina oikeassa ja muut ovat aina väärässä.
Joskus 60-70 -luvulla vanhoja metsiä oli etelä- ja keski-Lapissa palasina ja laajempinakin alueina melkoisen paljon, mutta nykyään ei sellaiseen ekosysteemiin enää todellakaan vahingossa osu, karttojen kanssa hakemalla voi sirunen jostain vaaran laesta löytyä.
Mielestäni jyräävällä, kaiken kattavalla yksipuolisella metsänkäsittelyllä on tehty eräs Euroopan historian suurimmista ympäristörikoksista, teko josta tietenkään ketään ei saada vastuuseen mutta joka jää luonnonkäytön pohjoiseen historiaan synkkänä vaiheena.
Jo nyt viidesosa Suomessa jalostettavasta puusta tuodaan Venäjältä.
Kannattavuus voi olla kohta katkolla kun Venäjä nostaa raakapuun tullejaan. Halvan puun saanti sieltä loppuu, ja täytyy kohta ostaa kotimaisilta metsänomistajilta jokseenkin markkinahintaan. Kauhistus!
Ottamatta kantaa siihen mitä lappilaiset poronhoitajat ja Greenpeace sanovat Lapin metsien tilasta, voin helposti uskoa sen mitä sanotaan suomalaisen sellumafian ja Metsähallituksen ahneudesta.
Mahatma Gandhi sanoi aikoinaan että maailmassa on tarpeeksi kaikkea täyttämään kaikkien tarpeet, mutta ei tarpeeksi täyttämään kaikkien ahneutta.
Suomen metsäpooli on tähän maahan ja sen voimavaroihin ja metsäntuoton kantokykyyn nähden aivan liian suuri. Siksi se heiluttaakin kirvestä nyt Argentiinassa.
ja tympeää Kekkosen ajan mustavalkoista ajattelua.
Jos ei viimeisiä rippusia vanhoista metsästä saada jauhaa wc-paperiksi tulee maailmanloppu ????
Yrittäisit nyt jotain fiksumpaa, tuota ulkoa opeteltua uskonnollista liturgiaa ei kannata enää syöttää kenellekkään, ei mene läpi valitettavasti.
Luin äskettäin Lapissa ilmestyvästä lehdestä niistä Muonion hakkuista, jotka myös tulivat esille eilisessä ohjelmassa. Niistä luovuttiin, kun Muonion matkailuyrittäjät vuokrasivat Metsähallitukselta 2500 hehtaarin alueen 10 vuodeksi.
Matkailu (kasvava elinkeino) elättää nyt Muoniossa 600 -700 ihmistä, mikä on saman verran kuin Metsähallituksella on työntekijöitä koko Lapissa.
Etelän ihmisenä jouduin huomaamaan, että kyllä ainakin Muonion asiassa Greenpeace oli hyvällä asialla.
Matakailuhan rasittaa ja kuormittaa luontoa valtavasti. Sinne Lappiinhan monesti lennetään ja yhden henkilön lentomatka vastaa helposti kasvihuonopäästöiltään yhden henkilöauton VUOTUISIA kasvihuonepäästöjä.
Kyllä tässä ollaan taas syyttämässä turhaan autoilijoita, kun päästöjä voitaisiin HELPOSTI vähentää kieltämällä lentomatkailu kokonaan. Lentäminen ja matkailu meidän/maailman luontoa nimenomaan kuormittaa?
Miten Greenpeace voi hyväksyä matkailun, kun ottaa huomioon matkailun aiheuttamat VALTAVAT ympäristökuormitukset?
Laadukasta pohdiskelua ihan oikeasti!
Greenpeacen ainoa tavoite on saada lappi tyhjennettyä ja sinne eteläläisten lomakohteita, reilu peli, mikäs siinä..
...
Yksi ahnehtii Lappia suojelumetsiksi.
Toinen ahnehtii matkailutoimintaa Lapin täydeltä.
Kolmas ahnehtii Lapin maa- ja kallioperää - kaivoksia Lapin täydeltä.
Onneksi on olemassa tuo ensimmäinen!