Tässä aikaisin aamulla kahvikupin ääressä on hyvä miettiä syntyjä syviä.Minulle vietiin n.vuosi sitten läheinen ihminen pois ja se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta.Minut täytti valtava kaipaus ja ikävä,mutta en saanut surtua niitä itsestäni pois.Vasta nyt alan tajuta,että kuolema on lopullista.Minulla meni vuosi,kun elin tuskassani ja en saanut sitä pois sisältäni.
Olen kuullut,että suomussalmelle olisi avattu uusi sivusto suru.fi.Sille on täällä tosiaan tarvetta.Kuolemasta et välttämättä jaksa yksin nousta takaisin elämään,kun jää niin paljon surua ja mieli täyteen kysymyksiä.Kiitän sivuston
aloittajaa,teet arvokasta työtä ja se olisi ollut mullekkin jo tarpeen.
Olen kuullut,että suomussalmelle olisi avattu uusi sivusto suru.fi.Sille on täällä tosiaan tarvetta.Kuolemasta et välttämättä jaksa yksin nousta takaisin elämään,kun jää niin paljon surua ja mieli täyteen kysymyksiä.Kiitän sivuston
aloittajaa,teet arvokasta työtä ja se olisi ollut mullekkin jo tarpeen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
on pitkä taakka.Itselläni lähiomainen kuoli
jo toistakymmentä vuotta sitten,enkä ole vieläkään
päässyt täysin yli surustani.
Surun kokeminenhan on hyvinkin yksilöllistä.
Jotkut kantavat taakkaa läpi koko elämänsä ja
jotkut ainakin toisten silmin katsottuna
näyttävät pääsevän irti hyvinkin nopeasti,tiedä
sitten mitä he sisimmässään kokevat.
Sen olen kyllä huomannut,joskus katkerastikin,
että surevaa ei voi lohduttaa kukaan muu
kuin ihminen joka on itsekin surun kokenut.
Nämä "otan osaa"-fraasit ihmisiltä,jotka eivät
osaa aavistaakaan miltä surevasta tuntuu,saavat
joskus jopa raivon valtaan.Voimia sinulle,joka
olet menettänyt jonkin läheisen ihmisen.
Jokaisen päivän jälkeen on hieman helpompaa
alkavat toimimaan? Kokeilin juuri ja sieltä ei vielä auennut mitään.
http://www.suru.fi/
sen kanssa on vain jaksettava jatkaa elämää.
osaa surra,se ottaa pers,kännit ja siinä ne surut huuhtoutuu
että toi suru.fi on pisnestä ja rahastusta.
tää on vain mun intuitio..
paskapuhetta, ettei mies voi surra.
syvin suru on näkymätöntä
Varsinkin täällä suomussalmella,on saanut moni omainen miettiä syitä näihin viime aikoihin itsemurhiin.Ja voin vain kuvitella ,että se rassaa ihmistä.Kun arvailee syitä siihen miksi ihminen päätyy sellaiseen ratkaisuun ja olisikko pitänyt huomata,ettei kaikki olekkaan kohdallaan.Se voi mietittyttää loppu elämän ajan.
yksilöllistä ja jotkut pääsevät yli pahemman ajan kun saavat purkaa tunteitaan vaikka vertaistukiryhmässä.Kaikki eivät kumminkaan halua puhua tunteistaan ja surustaan vieraille ihmisille. Ja jos silloin pahimmalla ajalla perskännit auttaa edes hetkeksi niin kyllä se minun mielestä on ihan sallittua.Ihan mikä vaan joka auttaa yli sen kaikista mahdottomimmalta tuntuvan tuskan yli on sallittua. Ja siihen ei kellään joka ei tiedä sitä tuskaa ole sanomisen varaa.
monin tavoin.Moni on kuin mitään ei ois tapahtunu,vaikka tekis kuinka pahaa.Ei uskalleta näyttää,että tekee kipeää ja perkeleesti.
------------------------
niinpä