Joskus on oikein huvittavaa seurata tuota narttukoiran "sielunelämää".
Meillä on mökötetty jo monta päivää, kun eräänä iltana luin sängyssä lehteä ja koira makasi vierssäni pitkää pituuttaan. Huomasin peiton reunan olevan koiran alla sykkyrässä ja koitin yhdellä kädelläni varovaisesti vetää peittoa suoremmaksi. Koiraan en edes koskettanut.
Tämä jotenkin luuli tekemiseni väärin ja yritti itse siirtyä eri paikkaan sängyllä, jolloin takajalan varvas jäi patjojen väliin ja kuuluin surkea kimahdus. Koira katsoi minua kuin vierasta sikaa ja lähti tiehensä.
Sen jälkeen se on mulkoillut minua alta kulmiensa joka kerta kun menen sitä kohti. On aivan kuin olisi loukkaantunut sydänjuuriaan myöten. " Minun isini kehtasi satuttaa minua varpaaseen".
Meillä on mökötetty jo monta päivää, kun eräänä iltana luin sängyssä lehteä ja koira makasi vierssäni pitkää pituuttaan. Huomasin peiton reunan olevan koiran alla sykkyrässä ja koitin yhdellä kädelläni varovaisesti vetää peittoa suoremmaksi. Koiraan en edes koskettanut.
Tämä jotenkin luuli tekemiseni väärin ja yritti itse siirtyä eri paikkaan sängyllä, jolloin takajalan varvas jäi patjojen väliin ja kuuluin surkea kimahdus. Koira katsoi minua kuin vierasta sikaa ja lähti tiehensä.
Sen jälkeen se on mulkoillut minua alta kulmiensa joka kerta kun menen sitä kohti. On aivan kuin olisi loukkaantunut sydänjuuriaan myöten. " Minun isini kehtasi satuttaa minua varpaaseen".
Vastaukset 24
Vanhimmat
naiset olemme;))
mutta Justiinakin lopettää sentään sen mököttämisen parin päivän sisään. Koira sen sijaan jatkaa sitä viikko tolkulla.
Tottakai isin olisi pitänyt paijata ja puhaltaa ja hoivata ja helliä koiraa ja selittää että se oli vahinko... korjaas nyt äkkiä se tilanne ja hiro hellästi sitä varvasta kyllä se mökötys siitä loppuu!
vaikka mitä. Ei auta meidän Marjalle.
juuri aamulla Justiina toi sille pussillisen koirankeksejä; oli jos jonkinlaista herkkua. heti kun olin antanut keksin halausten ja anteeksipyyntöjen kera, koira painui omiin oloihinsa ja jäi mulkkaamaan minua alta lipan ssmaan vanhaan tyyliin.
Se on suorastaan masentunut mun suunnattoman kauheasta virheestäni. Se on minun henk. koht. syyni, että varpaaseen sattui.
niin tyypillistä. "Täällä mä nyt sitten olen kun ei kerran kelpaa kenellekään ikinä milloinkaan....ja sitten vielä satutetaan! YYYYYHHHHHH!!!"
Meillä on onneks loppumassa "kukaan ei ymmärrä/välitä-kausi" eli juoksut..
enää, mutta tuo " kukaan ei ymmärrä/välitä-kausi" iskee päälle aina silloin tällöin.
ne vaihdevuodet. Minkä ikänen teidän sessulirouva on?
5 v.
No meidän koirat ei mökötä, muuta kuin sillon kun minäkin mökötän....myötätunto-mököttäjiä...
usein vuodessa teillä sellainen jakso, vai???
oli pari päivää koirahoitolassa.Kotiin tultuaan oli kaksi päivää peppu aina omistajaan päin kun makasi jossain,ei vahingossakaan naamatusten =))
ettei koiralla ole tunteita!!!
Kukahan senkin ajatuksen on alulle laittanut???
pitkälti siitä että monesti eläimillä on A,yllättävä kivunsietokyky,ollaan hiljaa vaikka luut olis poikki ja B,niistä moni vaihtaa tosi helposti kotia/omistajaa ym,luulen että nämä jutut antaa monelle sen käsityksen koirista..
meillä alkoi tänään mökötys, koska aamupäivällä leikattiin kynnet... lenkillä koira ei edes suostu kävelemään samaa kadun puolta muuten kun komentamalla...
saa nähdä kauan tällä kertaa kestää, yleensä kyl kaikki mökötys on tiessään, kun isäntä tulee kotiin. katsos, kun emäntä ei oo mitään, kun se tekee aina kaikki ilkeät jutut, niinku kynnenleikkuut ja pesemiset sekä sateella ulkona käyttämiset. isäntä on pop, kun se antaa jääkaapista herkkuja...
Siksi ihmettelinkin, miksi nyt mulle on noin vihoissaan. Normaalisti tämäkin mököttää vaimolle.
Noin se on. Emäntä on eläinrääkkääjä joka tosiaan leikkaa kynsiä, harjaa hampaita (silloin kun muistaa, onneks ei kovin usein), vie ulos silloin kun sinne ei oikeasti yhdenkään kuolevaisen kuuluisi mennä, käyttää tuhman eläinlääkärin luona joka pistää inhottavia piikkejä. Isäntä riehuu useammin pallon ja makupalojen kanssa eikä pakota pientä ressukkaa ulos vaan vie lenkille vain auringon paistaessa ja lämpötilan ollessa kohdallaan. Isäntä on vaan kaikin puolin parempi tyyppi.
Olen niiiiinnnnn onnellinen, että halaan heti meidän Marjaa kun se tulee muorin kanssa ulkoa.
kokemuksen opettama absoluuttinen totuus, että Isäntä on Parempi Ihminen kuin Emäntä, ja tämän lausuman koira on allekirjoittanut, tähän näin
http://virtuaalitila.tripod.com/sitebuildercontent/sitebuilderpictures/tassu.jpg
pitkävihainen tytteli tuo Marja. ;)) Meillä kultainen mököttää jos jokin ei mene mieliksi. Risteyksissä se haluaa ehdottomasti päättää mihin suuntaan mennään ja jos ei mennä minne herra haluaa niin alkaa mökötys. Se laahustaa perässä hyvin loukkaantuneena ja mulkoilee alta kulmien, joskus iskee takamuksena maahan ja antaa vedätyttää jonkun matkaa. On siinä ohikulkijoilla naurussa pitelemistä kun yleensä se on se koira joka vetää, meillä toisinpäin. ;))
Herra, meillä Marja on nimensä mukaisesti ROUVA.
Joku tässä taannoin kysyikin, onko uroksen ja nartun käyttäytymisissä joitakin eroja. Mun vastaukseni oli että ne ovat kuin yö ja päivä.
Ja olen edelleenkin samaa mieltä.
oli aikanaan koira, joka suuttui milloin mistäkin. Välillä vanhempani ei edes tienneet mistä se oli suuttunut. Joskus se suuttui vaan toiselle vanhemmalleni ja silloin se nukkui toisen jaloissa ja jos suututtanut vanhempani puhui koiralle, se meni toisen viereen istumaan ja näytti syyttävältä. Sillä oli hyviä ilmeitä. Välilä se mökötti useamman päivän. Sen tytär taas ei ikinä suuttunut mistään, mutta tyttären tytär taas on sellaista mököttävää lajia.
on harrastettu. Jos on esim. kynsienleikkuu ollut juuri äskettäin ja minä tulen kotiin, niin koira tulee valittaan mulle. Poraa ja vinkuu ympärillä, Justiinaa ei edes vilkaise.
sitä tuo narttu osaa kyllä tehdä. Mököttää.. Tuolla on ollut paha tapa osoittaa meiltänsä, kun lenkillä ei mennä sen ahluamaans uuntaa. Pitää heti piehtaroida maassa ja näyttää niiiiiin kärsivältä, kun ei mennä sinne minne hän haluaa...
Samoin, jos tulee joku tuttu vastaa niin heti leihitellään vastaantulija ja esitetään,e ttä ei opo saanut ruokaa, ei oo rapsutettu, ei oo hoidettu..häntä kiusataan..oikein yrittää manipuloida...
Nartut...että mä tykkään nartuista..sopivan kieroja ;)
Urokset on aina olleet niin suoraviivaisia tylsimyksiä ;))
tykkään siis nartuista, vaikka kieroja mököttäjiä ovatkin.
Onhan niillä sitten hyvätkin hetkensä. Meillä se mökötys loppuu kyllä heti, kun kysyn että mentäiskö pihalle. Mutta jatkuu taas kun palataan kotiin.