Nykypäivänä kaikki hienot kaaleet toitottaa sitä koulutuksen tärkeyttä, ei ilman sitä pärjää jne.
Oon ite viittä vaille korkeekoulututkinnon tehny ja vasta viime aikoina heränny huomaamaan miten turhanpäivästä koko homma on.
En tarkota etteikö esim. lääketieteellisessä opeteta todella tärkeitä asioita ammattiin liittyen, mutta on meillä niin käsittämättömän paljon turhanpäiväsiä koulutusaloja joissa ihmiset kuluttaa 4 vuotta elämästään ( 3vuotta lukiossa) vaan tittelin vuoksi.
Sitten kun mennään työelämään niin sitä huomaakin että ei hitto sitä teoriaa ois 4 vuotta tarvinnu jankata tätä työtä varten. Töissä tarvittava teoriapohja selviää parin viikon kurssilla: koulutus, jonka työnantaja järjestää. Plus se käytännön asia työtehtävässä, jota ei missään vaiheessa opetettu koulussa sen 4 vuoden aikana. hienoa...
Se mitä yritän tässä sanoa on se, että en todellakaan koe olevani pätkääkään viisaampi enkä ammattitaitoisempi nyt kun tutkinto on kohta tehty. No onpahan titteli mitä vilautella työhakemuksissa, mutta kannattiko siihen kuluttaa öö 7 vuotta?
PS: En tarkota etteikö koulunkäynti tiettyyn pisteeseen asti olis hyödyllistä (peruskoulu). Nykysukupolven kaaleet jotka ei osaa lukea eikä tiedä kuka Irakin diktaattori oli niin voivat puolestani painua Afrikkaa alkuasukkaitten joukkoon.
Oon ite viittä vaille korkeekoulututkinnon tehny ja vasta viime aikoina heränny huomaamaan miten turhanpäivästä koko homma on.
En tarkota etteikö esim. lääketieteellisessä opeteta todella tärkeitä asioita ammattiin liittyen, mutta on meillä niin käsittämättömän paljon turhanpäiväsiä koulutusaloja joissa ihmiset kuluttaa 4 vuotta elämästään ( 3vuotta lukiossa) vaan tittelin vuoksi.
Sitten kun mennään työelämään niin sitä huomaakin että ei hitto sitä teoriaa ois 4 vuotta tarvinnu jankata tätä työtä varten. Töissä tarvittava teoriapohja selviää parin viikon kurssilla: koulutus, jonka työnantaja järjestää. Plus se käytännön asia työtehtävässä, jota ei missään vaiheessa opetettu koulussa sen 4 vuoden aikana. hienoa...
Se mitä yritän tässä sanoa on se, että en todellakaan koe olevani pätkääkään viisaampi enkä ammattitaitoisempi nyt kun tutkinto on kohta tehty. No onpahan titteli mitä vilautella työhakemuksissa, mutta kannattiko siihen kuluttaa öö 7 vuotta?
PS: En tarkota etteikö koulunkäynti tiettyyn pisteeseen asti olis hyödyllistä (peruskoulu). Nykysukupolven kaaleet jotka ei osaa lukea eikä tiedä kuka Irakin diktaattori oli niin voivat puolestani painua Afrikkaa alkuasukkaitten joukkoon.
Vastaukset 58
Vanhimmat
mää en ees tiiä mikä diktaattori on
elikkä, lippu afrikkaan
mulla taitaa kanssa olla lipun osto afrikkaan eessä. no ei se mitää mies ruotsista eiköhä sinne afrikkaa tuu monet muutki kaaleet ettei me vaa..
maksaakohan kunta??????
no jos se kunta ei maksa, nii eiköhä toi kouluja käyny maksa ko sehä meijät sinne afrikkaa haluaa
ensinnäkin se on kaajo ja toisekseen, kyllä se ruokaa osaa laittaa, se on tosi ja käy kaupassa...milloin sattuu olemaan selvin päin. Nytkin on neljäs viikko menossa, että vetää pään täyteen, että siinä se hyvyys on, puutteensa kullakin. Onneksi ei ole pahapäinen humalassakaan, hyvinkin rauhallinen eikä laita paikkoja remonttiin. Sillä on vain nyt pitkitetty vapunvietto...nauraa. mutta Hyvää Vappua Sullekin! t. Mirkku
Olet ilmeisesti tällä hetkellä yhtä turhautunut ja väsynyt, kuin minäkin, joka myös olen viittä vaille tutkinnon suorittanut. Aina välissä tulee hillitön halu viskata pyyhe kehään ja jättää kaikki, kun on joku omasta mielestä tosi turhanpäiväinen kurssi, joka ei kiinnosta pätkääkään eikä ymmärrä, mitä tekoa sillä on varsinaisen opiskeluaineen kannalta.
Kuitenkin, sillä paperiläpyskällä eli tutkintotodistuksella on arvoa työmarkkinoilla juuri sen vuoksi, että se on hiellä ja vaivalla saatu, sen jokainen tietää. Jos se olisi tuosta noin vain napattavissa, niin arvo kokisi vakavan inflaation.
Ja voiko sanoa, etteikö kaikella tiedolla olisi jossain elämän vaiheessa käyttöä? Itse olen huomannut, että joku kurssi, joka suoritusvaiheessa näytti täysin tarpeettomalta, onkin osoittautunut jotain muuta kurssia tukevaksi ja helpottanut sitten muiden suorittamista.
Kaikki kunnia Sulle, että olet jaksanut näin pitkälle. Tiedän hyvin, mitä verta, hikeä ja kyyneleitä siinä on valunut ja henkistä tuskaa. Minunkin pitäisi nyt pää höyryten lukea lopputentteihin, mutta kissan viikset: aion katsoa hyvän DVD:n tänään ja kumota kylmää valkoviiniä pari lasillista. Suosittelen samaa, jos tosissaan alkaa nyppiä. Pidä breikki ja jatka seuraavana päivänä.
Onnea ja menestystä, uskon että kaikki tuska ja vaiva unohtuu siinä vaiheessa, kun tosiaan sen paperiläpyskän saa kouraansa ja voi sanoa: mä tein sen!
t. Mirkku
Muistan tunteen, ennen gradun valmistumista. Kuitenkin, tutkinnon suoritettua on valmiimpi kahdessa viikossa omaksumaan asioita, joita ei ennen opiskelun aloittamista olisi omaksunut vuodessakaan.
Vaikka opiskelussa on paljon näennäistietoa ja epäolennaisuuksia, niin opiskellessa oppii kuitenkin aina ajattelemaan.. joskus jopa jotain ymmärtämään. Opiskelu aina kannattaa.. ennemmin tai myöhemmin..
onnistuin houkuttelemaan Sut taas palstalle, tervetuloa takaisin. Oletkin ollut pitkään poissa.
Todella opiskelussa saattaa tulla päälle turhautuminen ja näennäistietoon kyllästyminen. Kuten "koulujakäyneelle" sanoin, ei mikään tieto kuitenkaan ole turhaa ja elämässä sille saattaa olla paljonkin hyötyä, ainakin jos aikoo jatkaa pidemmälle. Tällä hetkellä minulla on pääaineeseeni nähden totaalinen kyllästyminen, johtuen ehkä siitä, että olen aikuisiästäni lähtien ollut tekemisissä venäjän kielen kanssa ja työelämässä toiminut tulkkina ja kirjeenvaihtajana sinne suuntaan, ja sitten menin yliopistoon ja jatkoin samaa rataa. Kirjallisuus kiinnostaa, mutta työelämässä on se ja sama tunnetko Gogolin ja Dostojevskin, kunhan osaat kääntää rakennustapaselostukset oikein...se ei ole luovaa toimintaa. Tulkkauksesta pidän, paitsi että venäläiset pitävät puhuessaan aina tupakkaa toisessa suupielessään ja toisesta mutisevat sanottavansa niin epäselvästi, ettei siitä ota selvää erkkikään. Joskus tulkkaustilanteessa olen pistänyt ihan omia juttujani väliin, eikä kukaan ole huomannut mitään...
Ja kun tulkkaat kello 9-18 ilman taukoja, ja sitten vielä viralliset illalliset päälle, kyllä tiedät työpäivän tehneesi. Sellaisen jälkeen ei auta kuin ottaa parit huurteiset. Ja taas seuraavna aamuna sama juttu.
Mutta aion kuin aionkin ottaa fil.kandin venäjästä ja katson sitten, mihin tie vie. Ehkä lähden Ouluun Gaillagas-instituuttiin lukemaan vielä enemmän saamen kieltä ja kulttuuria, se kun sattuu nyt innostamaan aivan kauheasti. Sillä pääsee jo kunnansihteeriksi Inariin, thank you very much. Joka tapauksessa luulen, etten pysty elämään ilman luentosalin tunkkaista ilmaa..aina syksyllä se vain innostaa, lähteä taas mukaan ja oppia uutta.
Katsotaan sitä gradua, kun nyt saan ne kandin paprut kasaan. Luulen, että kun saan huilia vähän aikaa, niin sekin alkaa innostaa. Gogolista vain on sanottu kaikki se, mitä sanottavaa on, samoin Dostojevskista. Ja ne on nämä kirjailijat, joita rakastan.
Mutta turhautuminen on kyllä ohimenevää, elämä on niin täynnä kiinnostavia asioita.
t. Mirkku
on minunkin suosikkini : ) Tolstoista pidän myös, mutta Dovstojevskin elämänmakuinen, maalaileva, karhea, helmeilevä kerrontatyyli iskee jonnekin syvälle, sitä on vaikea selittää.
Uskon asioita miettiessäni Dostojevski oli minulle tärkeä kirjailija. Mitä armo on? Joltain osin se kirkastui minulle Dostojevskiä ja Tolstoita lukiessa. Heidän erilainen, vastakkainen näkökulma uskoon ja armoon piirsi ääriviivoja omallekin ajattelulle. Paras venäläinen kirjallisuus, musiikki ja taide kumpuavat maan syvistä mullista, juurevasta koetellusta elämänmuodosta. Siksi se koskettaa.
Opiskelusta.. Viisas mummini sanoi aikoinaan, että opiskelu on hyvä, elämä kaikki. Siinä on paljon sanottu. Koulutus antaa tietoa ja välineitä ajatella, mutta viisaaksi se ei tee. Elämä tekee, jos siitä ottaa opikseen. Antakoon Luoja armon, että edes vähän ottaisi..
Minulle kielet ovat aina olleet hankalinta koulussa. Yliopistossa vasta kunnolla opin englannin niin, että olen voinut tehdä työtä sillä kielellä. Venäjääkin opiskelin kaksi vuotta : / Tulkkaus on kyllä raskasta työtä, voin kuvitella. Onneksi jotkut pärjäävät siinäkin.
Siunattua alkavaa viikonloppua kaikille.
Moikka Gitano, kiva nähdä sinuakin täällä ja Mirkkua tietty. Mirkku jaksaa käydä täällä keskustelua ja innostaa mukaan muitakin : )
Elämä on tosiaan ollut kiireistä, ei ole ehtinyt täällä käymään. Täällä on ajoittain kiinnostavia keskusteluja ja monenlaisia elämänsisältöistä kirjoitusta. Meikäläisillä olisi paljon viisaita ajatuksia, joita pitäisi joskus laittaa kirjoihin ja kansiin. Viisaat ajatukset ei aina korreloi opiskelun määrään, minussa jos kenessä sen näkee ; )
Hauskaa viikonloppua kaikille ja nauttikaa elämästä : )
Dostojevski ja Tolstoi ovat ihan ääripään kirjailijoita, molemmat ihmiskunnan suurimpia neroja, mutta Tolstoissa minua ärsyttää hänen suunnaton moralisminsa; hän oikein alleviivaa teoksissaan ihmisen synnillisyyttä, kun taas Dostojevski kuvaa ihmisen sielua, kaipuuta hyvään ja toisaalta raadollisuutta. Se heijastui myöskin kirjailijoiden elämässä: Dostojevskihan oli ryypiskelijä ja uhkapeluri, joka peliveloissaan joutui ottamaan ennakkoa kustantajiltaan ja sitten väsäämään ennätysajassa teoksiaan (joiden taso ei siitä kyllä kärsinyt). Tolstoi taas poti koko ikänsä huonoa omaatuntoa siitä, että oli kreivi ja syntynyt aateliseen sukuun, kiusasi vaimoaan moittimalla tätä porvarillisuudesta, kun Sofia Andrejevna vain halusi turvata 13 lapsensa tulevaisuuden sillä, että Tolstoi ei luovuttaisi tekijänoikeuspalkkioitaan talonpojille, jotka vain juovat rahat...
Ja Sofia Andrejevna oli tässä ihan oikeassa, kun Tolstoi lahjoitti koulutalon talonpojilleen, se oli vuodessa hakattu polttopuiksi..
Esim. Anna Kareninassa Tolstoi syyllistää ja moittii Annaa,joka kuivan virkamiehen turhautuneena vaimona rakastuu kelvottomaan mutta komeaan kreivi Vronskiin. Tolstoi tuomitsee Annan antamalla tämän tehdä itsemurhan junan alle heittäytymällä. Voisiko selvempää sanomaa olla: syntinen saa palkkansa. Kuitenkaan Tolstoi yksityiselämässään ei ollut kovinkaan moraalinen, ainakaan nuorena: hänellä oli muutama lapsi mustalaisnaisen kanssa.
En muuten tiedä ihanampaa kertomusta kuin Dostojevskin Valkeat yöt. Siinä näkyy vanhan Pietarin sadunomaisuus: kanavien yllä leijuva keskiyön aurinko, maalaukselliset palatsit, jotka heijastuvat veteen, ihmisen toiveet, haaveet, unelmat...
Voi Luoja millaisia mestariteoksia venäläiset kirjailijat ovatkaan luoneet.
Mutta jos olet lukenut Tolstoita ja Dostojevskia, lue myös Gogolia, ainakin Pietarilaisnovellit. Niitä lukiessa saa myös nauraa, ne ovat täysin hulluja.
Kiva kuulla tälläkin palstalla, että on hengenheimolaisia myös venäläisen kirjallisuuden suhteen.
t. Mirkku
Mielenkiintoista. Dostojevskistä minäkin pidän enemmän juuri sen vuoksi, että hän osaa antaa itselleen ja muille anteeksi. Gitanon kanssa tästä joskus keskusteltiinkin täällä. Sanoi mielestäni, että Tolstoi edusti "tiukkapipokristittyä" ja Dostojevski armahdettua synnintekijää.
Tolstoilta olen lukenut vain tuon Anna Kareninan. Kaunis ja ruma kertomus samalla kertaa. Dostojevskiltä olen lukenut miltei kaikki suomennetut teokset.
Gogolia en ole lukenut, enkä Eremitaasissa käynyt. Pitäisi Gogoliin tutustua tulevalla kesälomalla.
Tolstoi oli nuoruudessaan varsinainen häntäheikki, jos tälläinen ilmaisu sallitaan. Hänellä todella oli romaninaisen/naisten kanssa lapsia, romanithan elivät Venäjällä suhteellisen vapaasti,eikä heitä vainottu, päinvastoin olivat hyvin suosittuja musikantteja ja tanssijoita. Ei ole mikään salaisuus, että useammallakin Venäjän aatelissuvulla oli romaniverta, koska usein nämä ruhtinaat ravintoloissa ihastuivat mustalaisnaisiin ja menivät heidän kanssaan naimisiin. Mm. Ilja Repin on maalannut taulun, johon venäläiset tuttavat on usein mua verranneet, se kuvaa mustalaisnaista aatelisnaisen puvussa, istumassa sohvan reunalla, hyvin hämmentyneen oloisena..kun ei tunne oloaan kotoisaksi.
Mutta Tolstoi muuttui aika radikaalisti vanhetessaan, hänestä tuli ankara moralisti. Sen vuoksi en jaksa aina sulattaa hänen teoksiaan, niin nerokkaita kuin ne onkin. Mutta lue Valkeat yöt...se on upea, kuulas, värikäs, tunteellinen...Karamazovin veljekset taas on aika raskas, mutta uskonnollisessa mielessä antelias. Mutta jos todella haluat lukea ihmisen mielen ahdistavimmasta pohjukasta, lue Kellariloukko. Siitä en päässyt eroon, ennen kuin kirjoitin pitkän esseen yliopistolle..se ihan huusi puoleensa, se Kellariloukon asukki, joka oli linnoittautunut oman onnettomuutensa sisälle.
T. Mirkku
Gogolin viitan alta.. Näinhän Dostojevski kuvaa aikalaiskirjailijoitaan. Jonkin verran Dostojevskissa vaikutus näkyy, erityisesti hänen keskivaiheen tuotannossa.
Valkeat yöt on kaunista kuvausta ajasta ja paikasta, venäläistyylinen huumorikin pilkahtaa rivien välistä. Tekstistä huomaa, että se on kirjoitettu ennen hänen vankila-aikaansa. Vankila-aika muutti Fjodoria, ja hänen ihmismielen "tutkielmansa" ovat jotain ainutlaatuista, niissa on jotain samaa, kuin Shakespierrellä ja Freudilla oli omina aikoinaan. Kyky nähdä ihmismieleen syvemmälle kuin tavanomaisesti.
Sykähdyttävin kokemus on itsellä Rikos ja rangaistus -romaanista, kun heräsi ajattelemaan, miten joissain toisenlaisissa olosuhteissa itsekin olisi voinut tehdä yhtä karmean rikoksen.
No.. ei parane jatkaa tästä.. liian kiinnostava teema ja tulee vaan liian pitkä teksti.
Dostojevski on kaikkien aikojen loistavimpia kirjailijoita ja Tolstoi ja Gogol myös, vaikka heillä ei olekaan sijaa niin syvällä sydämessäni kuin Fjodorilla.
Gogolin maamies Ilja Repin on mainitsemisen arvoinen itäinen taiteilija. Volgan lautturit on teos, jota katsellessa aina löytää uusia syvyyksiä.
Vankila-aika todella muutti Dostojevskia. Ero hänen tuotannossaan ennen vankeutta ja sen jälkeen on huomattava. Mitä pidit Kellariloukosta? Minulle se on teos, joka on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. Kun luin sen ensimmäisen kerran, tämä henkilö ei jättänyt rauhaan, ennen kuin tosiaan kirjoitin hänet ulos itsestäni. Tein sen kuviteltuna dialogina itseni ja Kellariloukon asukin kanssa. Kauheinta on se, että tunnen erään henkilön, hyvin läheinen sukulainen, joka on kuin suoraan tästä teoksesta. Ehkäpä juuri sen vuoksi teos oli niin dramaattisen vaikuttava.
Gogolissa vaikuttaa hänen näennäinen, mutta samalla traaginen huumorinsa. "Nenä" on loistavaa parodiaa tuon ajan virkamiehistöstä - sehän sensuroitiinkin moneen kertaan - , "Mielipuolen päiväkirja" taas karmea kuvaus skitsofrenian etenemisestä. "Nevski Prospektia" parempaa aikalaiskuvausta saa etsiä. Palaan aina uudelleen noihin Pietarilaisnovelleihin, ehkä sen vuoksi, että Pietari todella on lempikaupunkini - vähän rupsahtanut, mutta todella ylväs keisarillinen kaupunki, jossa kaikki lempikirjaililjani ovat vaeltaneet. Olen myös käynyt Raskolnikovin kotiovella, mitannut ne askeleet, jotka vievät koronkiskuriakan asunnolle.. Niin, ja mihin unohtui Tsehov, silmälaseineen ja kesähattuineen? Hänen novellinsa ilahduttavat aina.
Oletko käynyt Venäläisen taiteen museossa katsomassa Repiniä? Sinne menen aina, kun tie vie Pietariin. Siellä on myös monia muita loistavia taiteilijoita: Levitan, Ge, Shishkin..
Onpa kiva tavata tällä palstalla hengenheimolaisia, jotka jakavat ihastukseni venäläiseen kirjallisuuteen.
Kaikkea hyvää, muista tarkastaa että nenäsi on paikallaan kun lähdet ulos!
t. Mirkku
Vielä tuosta upeasta kirjasta..Frank McCourtin omaelämäkerrallisista kirjoista "Seitsemännen portaan enkeli" ja "Amerikan ihmemaassa" - tosi hienoja lukukokemuksia - löytyi huvittava viittaus Rikokseen ja rangaistukseen. McCourt eli tosi köyhissä oloissa Irlannissa ja hankki lisätienestiä kirjoittamalla karhukirjeitä erään vastaavan koronkiskurinaisen puolesta - hänellä kun oli kynä hallussaan. Kerran mennessään taas tämän akan luo hän löysi tämän kuolleena. McCourt hävitti tilikirjan, jossa oli kaikki velalliset ja saatavat lueteltuina, varasti naisen rahat ja hankki niillä laivalipun Yhdysvaltoihin.
Pitkällä laivamatkalla hän löysi laivan ainoan kirjan, joka sattumalta oli Rikos ja rangaistus, ja se sai hänet miettimään yhtymäkohtia omaan kohtaloonsa, vaikka ei ollutkaan murhannut naista. Hän vain ihmetteli, miten hitaasti venäläiset toimivat joka asiassa - sanoi, että Irlannissa Raskolnikov olisi napattu kiinni, laitettu rautoihin ja paiskattu vankilaan samassa ajassa, kun venäläinen rikoskomisario kulki filosofoiden murhaajan vierellä kadulla.
Näin eri tavalla eri kulttuureissa reagoidaan. McCourtista tuli sittemmin USA:ssa kirjallisuuden opettaja.
t. Mirkku
kansanluonne eroavat toisistaan. Välillä hyvässä ja välillä pahassa : )
Gogolin Illat maatilalla lähellä Dikankaa -kertomuskokoelma on kaunista kuvausta Ukrainasta. Nenä puhuttelee myös, vaikka huomaan, että en aina pääse sisälle Nikolain ironiseen huumoriin. Aistin Gogolinissakin samankaltaista surumielisyyttä kuin Dostojevskissa, mutta jotenkin D. koskettaa läheisemmin. Hänen yleisinhimilliset henkilöhahmot ja niiden päänsisäisiin liikkeisiin pääsen liian helposti sisälle.. : /
Ehkä kun kokemusmaailma karttuu, Gogolkin aukeaa ; )
Dostojevskillä ja Tolstoilla oli samankaltaisia elämäntapoja nuoruudessa, joista tekivät "parannusta" ja käsittelivät parannuksen tekoa eri tavoin. Dostojevskin armollisuus on mielestäni vapauttavaa, vaikka hänen kuvaamansa ihmismielen hauras johdateltavuus ajoin pelottavaakin.
Kiinnostavaa oli kun kerroit, miten löysit yhtymäkohtia omaankin elämääsi. Kirjallisuus parhaimmillaan avaa joskus oman elämän lukkoja..
Oletko muuten koskaan käynyt ortodoksisessa kirkossa jumalanpalveluksessa. Itse en vielä ole, mutta olen ajatellut kevään aikana käydä. Kirkoissa olen käynyt ja ne ovat sykähdyttäviä paikkoja.
Satun kuulumaan ortodoksiseen kirkkoon. Ja arvaapa, kuinka paljon rakas Fjodor Mihailovitsimme on siihen vaikuttanut? Tosi paljon, erityisesti Karamazovin veljekset. Ei ratkaisuni toki yksistään Dostojevskista johtunut, vaan yleisestä kiinnostuksesta ja kiintymyksestä venäläistä kulttuuria kohtaan. Prosessi kesti vuosikausia - ensin kävin tiuhaan kirkossa ja mietin asioita, luin paljon kirkon perinnetietoutta, uskondogmeja ja sittenhän loppujen lopuksi piti ennen liittymistä käydä ns. katekumeenikurssi kirkolla. Se kestää noin puoli vuotta ja on pakollinen, että ihminen tietäisi tarkalleen, mihin on liittymässä.
Tähän päivään mennessä en ole katunut ratkaisuani, vaikka voisin olla aktiivisempi kirkossakävijä ja seurakuntalainen muutenkin. Lapseni ovat kaikki kastettu ortodokseiksi. Kirkossa parasta mielestäni on lempeä ja armahtava ilmapiiri, en muista, että siellä milloinkaan olisi herätelty ihmisten synnintuntoa helvetillä uhkaamalla.
Samoin papit ovat kaikki mahtavia ihmisiä! Heidän kanssaan voi keskustella kaikista mahdollisista asioista ja he ovat ymmärtäviä ja taitavia lohduttajia, hyviä psykologeja. Myös itse liturgian kauneus ja kirkon kauneus tarjoaa kaikille aisteille iloa.
Ortodoksiseen Jumalanpalvelukseen ovat kaikki tervetulleita, vaikka vain hetkeksi. Kukaan ei paheksu, jos piipahtaa ja lähtee sitten. Jos suunnittelet kirkkoon menoa, suosittelen joko huomista palmusunnuntaita, jolloin kirkko on koristeltu virpomaoksilla tai pääsiäismaanantaita, jolloin ilo on ylimmillään, kirkko on täynnä ruusuja ja muita kukkia.
Se on myös hyvä asia, että ortodoksinen kirkko ei milloinkaan ole roomalaiskatolisen tavoin osallistunut väkivaltaiseen pakkokäännytystyöhön. Eikä kirkko hyväksy roomalaiskatolisen kirkon tulkintaa paavin "erehtymättömyydestä" siitä yksinkertaisesta syystä, että kukaan ihminen ei voi olla erehtymätön. Patriarkasta käytetään nimitystä "ensimmäinen vertaistensa joukossa", ts.hän on metropoliittaneuvoston puheenjohtaja.
No tästä tuli nyt varsinainen ortodoksisuuden mainostusviesti. Jos mielessäsi on jotain kysymyksiä aiheesta, vastaan mielelläni. Muuten toivotan Sinut tervetulleeksi kuuntelemaan ja katselemaan kirkkoon jonain sunnuntaina. Itselläni on ensi viikolla ns.katumuksen sakramentti eli synnintunnustus (keskustelu papin kanssa), joka pitäisi tehdä ainakin kaksi kertaa vuodessa, ennen joulua ja ennen pääsiäistä. Siitäpä tuleekin taas epistola, kun ryhdyn syntejäni listaamaan.
Vielä Dostojevskista sen verran, että hänethän tuomittiin kuolemaan osallisuudesta tsaarivallan vastaiseen järjestöön ja hän oli jo mestauslavalla hirttoköysi kaulassa, kun pikakuriiri toi viestin, että tuomio on muutettu karkoitukseksi Siperiaan. Luulenpa, että tämä kokemus muutti Dostojevskin ajattelutavan lopullisesti - ainakin tuotannossa se tosiaan heijastuu silmiinpistävällä tavalla.
Hyvää Palmusunnuntaita!
t. Mirkku
Olipa mukava yllätys : )
Olemme perheen kanssa ajatelleet mennä maanantaina ortodoksikirkkoon. Täytyy perehtyä tuohon ordoksisuuteen joskus ajan kanssa. Nyt kiinnostaa lähinnä kirkkojen upea interiööri ja kieltämättä kyllä siellä oleva konstailematon ja rento ilmapiiri.
Olisiko sinulla Mirkku antaa jotain ohjetta miten kirkossa pitäisi käyttäytyä? Tuleeko jotain yllätyksiä vapaan suunnan kristitylle?
Siunattua pääsiäisaikaa kaikille!
Ei ole mitään säääntöjä.jos haluatte viipyä 2 minuuttia tai 2 tuntia, on ihan oma asianne,, ehtoollinen annetaan kirkon jäsenille, tai niille, jotka ovat paastonneet aamussta lähtien, se on jokisen 0m asia...itse em ole mikään esimerkki tässäa asiassa--::
Mutta tervetulo kirkkoon!
t, Mankkaan Mirkkui
jos menee ortodoksiseen Jumalanpalvelukseen, ei ole mitääm sääntöjä..voi kuunnella Jumalan Samaa ja nöyrtyä..jos ei ole syönyt eikä juonut mitään aaamulla, voi käydä ehtoollsella..yleensä se asia on varattu ortodokseille,mutta ei ole mikään synti myös evaneliseielle käydä ehtooollsella..
itse ajattelim huomenna käydä katumuksen sakramentilla, ts. synnintunnuksulllella..siinä onkin tekemistä kun kaikki synnit tunnustaa..aina aviomiehen murhasuunnitelmasta viiikonloppuryypiskelyihn asti...onneksi papit on on niin inhimillisiä ja auttavaisia.'
t- Mirlli
olinpa vähän viineissä eilen, oli hyvä ystävä kylässä ja otettiin vähän juustoja ja punaviiniä, se heijastui kyllä kynänjäljessä..
Todella tervetuloa nimenomaan maanantaina, ei siis sunnuntaina,koska kaikki ovat lauantain ja sunnuntain välisen yön yöliturgiassa, jolloin Kristus nousee kuolleista, siis sunnuntaina ei ole liturgiaa.
Suuren ilon liturgia on maanantaina, ja tosiaan Jumalanpalvelus on aina hyvin vapaamuotoinen, ei kysellä, onko toisen kirkkokunnan jäsen, lapset voivat istua alttarin edessä matolla, tuohuksen eli kynttilän voi sytyttää ikonin eteen ja liikkua vapaasti. Kun pappi sanoo: "Kristus nousi kuolleista" niin seurakunta vastaa: "Totisesti nousi". Muistaakseni pääsiäismaanantaina ei jaeta ehtoollista, mutta jos jaetaan, voitte osallistua, se annetaan suuresta maljasta leipä ja viini yhdessä, pappi sanoo: "Ota Jumalan palvelija ...silloin sanot nimesi..vastaan Kristuksen ruumis ja veri syntiesi anteeksisaamiseksi ja iänkaikkiseksi elämäksi." Otettuasi vastaan ehtoollisen suutelet kalkkia eli ehtoollisastiaa.
Kirkossa on myös hiekalla täytetty tuohusastia ja yläpuolella Kristus ristillä, se on vainajien muistelupöytä ja siihen voi sytyttää tuohuksen ja muistella omia rakkaita edesmenneitä.
Toivottavasti tämä selvensi paremmin asiaa kun nuo edelliset viestit, olin tosiaan nauttinut vähän punaviiniä..kamalaa.
Mutta inhimillistä ja oli hyvää.
Nyt hiljaiseen pitkänperjantain viettoon.
Hyvää ja Siunattua Pääsiäistä Sinulle ja koko perheellesi!
t. Mirkku
joka on hyvä tietää: kun teille annetaan kättä ja suudellaan poskelle kolme kertaa, käden antaja lausuu: Kristus nousi kuolleista, siihen vastataan: totisesti nousi. Jos käden antaja sanoo: Kristus on keskellämme, siihen vastataan: on ja tulee aina olemaan. Tätä tapaa sanotaan kristottamiseksi, ja se on käytössä varsinkin pääsiäisaikana, joka ulottuu helluntaihin saakka. Muuna aikana pappi lausuu liturgian puolivälissä: rakastakaamme toinen toisiamme, kuten Kristus on meitä rakastanut. Silloin ympärillä oleville annetaan kättä ja kosketetaan molempia poskia ja sanotaan: Kristus keskellämme ja toinen vastaa: on ja tulee aina olemaan.
Nämä kaikki seikat tulevat tutuiksi, kun käy säännöllisesti Jumalanpalveluksessa, mutta ensimmäistä kertaa käyville ne saattavat aiheuttaa luonnollisesti hämmennystä.
t. Mirkku
Vielä sanon, että on tosi hyvä asia olla koulujakäynyt, mutta miksi tuossa viestisi lopussa loukkaat niitä kaaleita, joilla ei ole ollut tilaisuutta tai halua hankkia vastaavia tietoja? Koulutus ei yksin riitä viisauteen, täytyy olla myös sydämen sivistystä, ja usein siinä koulujakäymättömät kaaleet ovat ylivoimaisia.
Ei pahalla.
t. Mirkku
keillä alle 30-vuotiailla kaaleilla ei oo ollu mahollisuutta lukutaidon hankkimiseen?
Mun vanhemmat ei osaa lukea kunnolla enkä sen ikäluokan ihmisiä lähe haukkumaan kun ymmärrän ettei niillä ollu mahollisuuksia
Tossa mun viestissä nimenomaan puhuin _tämän sukupolven_ kaaleista jotka ei osaa lukea eikä oo seurannu telkkaria viimesen 4 vuoden aikana sen vertaa että tietäis kuka saddam hussein on/oli.
pyydän ettet ja eikä kukaan muukaan hämmentäisi mun tekstiä sellaseks että oisin ajamassa vanhoja ihmisiä afrikkaan.
En puhunutkaan siitä, että tarkoittaisit vanhoja ihmisiä, vaan yleensä sitä, että vaikka tuo väitteesi pitäisikin paikkansa, niin ei ole syytä loukata ihmisiä tai syyttää tietämättömyydestä. Kaikki eivät ole kiinnostuneita maailman asioista, se on heidän asiansa. Joka tapauksessa nostan Sulle hattua siitä, että itse olet jaksanut opiskella - tsemppaa vaan loppuun asti, niin yritän tehdä minäkin, vaikka kuinka ottaisi kaaliin.
t. Mirkku
mutta miten sua noin paljon liikuttaa, jos tämän sukupolven kaaleet ei oo hankkinu koulutuksia itelleen?? Eihä se pitäis olla sun pään särkys, älä turhaa vaivaa pientä päätäs sillä asialla. Me jokka ei olla nii "fiksuja", ku sää nii anna meijän ite vaivata oma päämme sillä asialla, ku ei olla koulutuksia käyty.
Ja sitä paitsi mitä ihmettä me tehää sillä tiedolla kuka se saddam oli. Ei se tieto meitä hyövytä oikeestaan millään lailla ja anna hyvänen aika kuoleitten olla rauhassa.
Mutta oikeesti kerro mulle, miks sua liikuttaa noin hirveen paljon se asia, että jotkut kaaleet ei osaa lukee???
oikea järjen Jättiläinen,hehehee
sanottu, Sun mielestä?
t. Mirkku
mielessä kun tuol yhessä ketjussa toitotetaan tuota vapaata opiskelua, jäljet on kaikkien nähtävissä.
miten se televisio nyt tohon kouluun liitty.
ja mikä on tossa irakissa kun muusta et osaa puhua ku jostaki diktaattorista ja saddam husseinista.
ja lopeta jo toi afrikasta puhuminen, elät varmaan itekkin siinä luulossa että pystyt kaaleita johkin afrikkaan ajamaan.
mä en oo mirkku, mutta vastaan sulle siitä huolimatta oman itseni puolesta. tuo sun teksti nimittäin herätti mussa jotain ajatuksia.
mä aattelin monesti peruskoulussa että joo, loppus tämäki tästä, ei tätä jaksa käydä. aattelin sillon myös että en varmasti jatka siitä mihinkää eteenpäin, koska en yksinkertasesti jaksa. kaikki hoki sitä, ettei ole "kaajeellista" hankkia itelleen ammattia tai kouluttaa itteensä. en mä sitä mieltä ollukkaan, kunhan olisin vaan halunnu lähinnä olla. kenen mielestä se nyt ei olis hauskaa pelkästään istua mökillä ja käydä vähän kylillä ku siltä tuntuu? kyllä varmaan jokanen tykkäis olla, siis sitä ennen ku pitkästyis kunnolla.
pidin välivuoden peruskoulun viimisen luokan jälkeen, ja mietin sen aikana että lähenkö opiskelemaan vai työelämään. työelämään kokeilin lähteekki, mutta se taas oli kertakaikkisen vaikeeta. ehkä siks, että olin nuori kouluttamaton henkilö... yleensähän työnantajat peräänkuulluttaa koulutusta ja ehkä vähän työkokemustaki. niitähän mulla ei ollu, jos ei jotain peruskoulunaikasia työharjotteluja lasketa. joka tapauksessa se välivuosi toi esille sen, että se mökillä makaaminen ei ollu minun juttu. tosissaan meinas tulla hulluks ku ei ollu mitään tekemistä. totta kai olis voinu aina mennä hillumaan kylälle. niin, iso paikka tää helsinki on ja paljon virikkeitä ja huvitteita liittyy. lähin siis opiskelemaan.
opiskelu ei todella ollu aina niin mukavaa ku ois toivonu, eikä ne pitkät päivät ja kotitehtävä röykkiöt todellakaan tuntunu kaikista mieluisimmalta. jotku opetettavat asiat koin kertakaikkisen turhina, esimerkiks toisen asteen yhtälön. *nauraa* silti opiskellessa oppii paljon asioita. miks joku asia on niin ku se on, miksi se ei ole toisella lailla. se voi tuntua susta tän palstan kautta sanottuna että "no joopa joo" mutta kyllä se opiskelu silti on vaan hyvä asia.
totta kai se on jokasen oma asia, hankkiiko itelleen koulutusta vai ei, mutta mä ainaki suosittelen. kun on hankkinu koulutusta, niin saa paperit siittä ja jonku nimikkeenki. se taas auttaa työnhankinnassa. mitä enemmän opiskelet, sitä paremmat mahollisuudet on työllistyä ja saada parempaa palkkaa. kuulostaa vähän rahan ahneelta, mutta vaikka raha ei tee ihmistä onnelliseks, se luo kuitenki tiettyä turvallisuutta ja tasasuutta elämään. pärjää, tiiätkös, ihan kivasti. ei tarvi nähä nälkästä päivää, eikä tuskailla että "tarvis ostaa näkkileipää, milläköhän sen nyt ostan ku pitäs toi sähkölaskuki maksaa."
että kyllä siellä opiskellessa oppii paljon muutaki ku sen kuka on/oli saddam.
niin että mitäkö sillä tiedolla tehään kuka oli saddam? no kuules, on sellasta tietoo millä teet ja millä et tee yhtään mitään. varmaan tiiät itekki jonku verran sellasia asioita joitten tietämisellä et oikeestaan voita mitään, siis et hyödy niistä millää lailla. saddam on vähän samanlainen asia, paitsi et sitä vois nykyään pitää yleissivistykseen kuuluvana asiana. kun nyt kerra näitä vuosia eletään. ymmärrän myös ettei kaikki voi eikä tarttekkaan kiinnostaa. mut on kuitenki hyvä olla kiinnostunu muustaki ku mökillä olemisesta ja siitä, miten vaa välttys tekemästä yhtään mitään.
mä en kyllä liikutu kenenkään omaehtosesta kouluttamattomuudesta. on olemassa elämäntapatyöttömiä ja sit sellasia jotka ei oo halunnukkaa mennä mihinkää kouluu, nimenomaan halunneet jäädä mökille ettei tarvis laittaa rikkaa ristiin. ei mua tosiaan sureta niitten tilanne, pistää lähinnä miettimään et ei oo siinäkään touhussa ollu järki ihan matkassa. niitten sen sijaan, jonka työttömyys/kouluttamattomuus on ihan tahatonta ja olosuhteitten pakosta, ne sen sijaan liikuttaaki johonki suuntaan.
opiskelu ja koulunkäyntihän on oikeus. joo, peruskoulu on sekä velvollisuus että oikeus mutta sen jälkeiset koulutukset ovat pelkästää oikeuksia. miks sellasia oikeuksia ei käyttäs hyväkseen, rakentaakseen itelleen hyvää tulevaisuutta?
en väitä ettei elämä vois olla ihan hyvä ilman sen kummempaaki koulutusta. mut jos ei mitään ite yritä, niin turha se on sitte jälkikäteen turha valittaa. tää on kuitenki suomi, sivistysvaltio, jossa on mahollisuus sellaseenki asiaan ku koulutus. mun mielestä on äärimmäisen typerää jättää sellanen mahollisuus käyttämättä.
ei jokasesta tarvi tulla professoria tai maisteria. tavallisiin ammatteihinki tarvitaan työntekijöitä ja töitä varmasti riittää. eikä elämän tarvi olla yltäkyllästä, mutta elämässä on silti ihan hyvä pärjätä. etkä varmaan voi väittää vastaan.
mä kyllä ymmärrän, et jotku vanhemman polven ihmiset ei välttämättä osaa lukee eikä sen kummemmin kirjottaakkaa. niillä ei oo ollu ihan samanlaiset lähtökohat näihin asioihin ku meillä. nykyaikana olot ja tilanteet on kuitenki sen verran erilaiset, et onha se nyt kumma jos suomesta löytyy sellasia kaalo nuoria jotka ei osaa lukee.
aatteleppa itekki jos et osais lukee. et varmaan osais sillon kirjottaakkaa, etkä vois nyttekään ilmasta sun mielipidettä. se lukeminenki rajais aika paljon sun maailmaa ja asioita. mietippä vaan mielessäs, mitä kaikkee. se on loppujen lopuks aika paljon. lukutaito on tärkee asia, ja et voi tosiaankaan väittää ettet tarvis sitä itsekki.
terveisin
koulutettu kaalo
kukahan tuonkin kirjoituksen lukisi niille, meinaan jos eivät osaa lukea
Hei!
Kirjoitustasi lukiessa ei voi olla tulematta siihen johtopäätökseen, että kirjoitit kyseisen viestin silkkaa ajattelemattomuuttasi. Ainakin viestissäsi on tiettyjä kohtia, joihin haluan vastata.
Kuinka kuvittelet että olisit kirjoittanut tälle palstalle yhtään mitään, jos et olisi ensin osannut lukea? (Ja kirjoittaa.) Eikö lukutaito ole tärkeä asia? Jos tässä polvessa on sellaisia kaaleita, joilla ei lukutaitoa ole, niin eikö se sinusta ole melkoisen vakava asia? Vanhemmat ihmiset täällä jo mainittiinkin, heidän aikanaan olot eivät olleet nykyistä vastaavat. Tästä siis ei sen enempää.
Fiksuus ei ole mielestäni aina kirjaviisautta. Fiksuus koostuu paljon muistakin asioista, Mankkaan Mirkku mainitsi jossain kohdassa ”sydämen fiksuuden”. Aivan oikein, tätä juuri hain.
Koulutus on tärkeä asia, eikä sitä ainakaan lisätä olemalla hiljaa. Koulutus on jokaisen oikeus, miksi siis jättää tämä oikeus käyttämättä? Jokainen tekee itse omat päätöksensä tästä asiasta, mutta miksi ihmeessä suhtaudut noin kielteisesti? Eikö vain ole hyvä, että joku nostaa tämänkin asian esille? Ei kaikesta voi aina vain vaieta!
Ja minä olen todellakin sitä mieltä, että tämän polven kaaleitten pitäisi hankkia edes jonkinlainen koulutus itselleen. En tarkoita, että pitäisi pienestä pitäen olla niin kiinnostunut asiasta, että silmät pullistuu päästä… Mutta, kuten aiemmassa viestissäni mainitsin, jonkinlainen ammattikoulu olisi hyvä käydä. Työllistyminen voi olla heikkoa, jos mitään koulua ei ole käyty.
Ja ennen kaikkea peruskoulu, kunnolla, ennen kuin mitään jatkokoulutuksia kannattaa edes miettiä. Hyviä illan jatkoja vain jokaiselle!
Terveisin
Nainen Vantaalta
tajuan mitä haet takaa, mutta ois se hienoa kun kaaleet jaksais edes jonkin ammatin opiskella, ihan vaikka siksi että on hienoa olla osaaja ensinnäkin ettei ole mikään luolamies joka on täys käsi, voi oman firmankin laittaa pystyyn kun on vankkaa osaamista takana.
Eikä yleisivistys ja laajempi maailmankatsomus ole koskaan pahaksi kellekään muutenkaan.
Voi sinua raukkaa! Tiesitkö sinä kouluja käynyt, että mitä Sadam teki kaaleille? Hyvääkö vai pahaa? --Minäpä olen käynyt semmosta koulua, jossa moneet hytyy, ja on hyytynyt. Niin ja hyvin kauan. Älykyys osamäärä on yli 120
Saanko kysyä, mikä on Sun pääaineesi tai miksi aiot valmistua? Itselläni on pääaineena venäjän kieli ja kirjallisuus, sivuaineina Kauppakorkeassa kaupallinen venäjä ja yliopistolla saamentutkimus. Saan fil.kandin paprut syksyllä, jos kaikki menee niin kuin olen suunnitellut ja sitten harkitsen, teenkö gradun. Olen samoilla linjoilla kun Sä siinä mielessä, että käytännön työelämässä sillä gradulla ei tee mitään, ainoastaan jos aikoisi tutkijaksi niin sitten, mutta sitä en aio.
Jos teen gradun, teen sen jostain kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen liittyvästä, koska olen kurkkuani myöten täynnä venäjää. Jos menen duuniin, on tehtäväni kääntää jossain hikisessä rakennusfirmassa rakennustapaselostuksia suomi-venäjä-suomi tai jotain muuta yhtä hohdokasta, joten luultavasti kuitenkin jatkan opiskelua muulla alalla. tällä hetkellä tuo saamentutkimus on paljon kiintoisampaa.
t. Mirkku
Koulu on laitos, kuin mikä hyvänsä sellainen laitos, missä sääntönä ja vaatimuksena on yhdemukainen keskinkertaisuus.
Joskus kun joutuu puheisiin koulunsa päättäneen kanssa on vaikea uskoa, että hän olisi katsellut koulutaloja sisätäpäin kaikki nuo 12 vuotta, joka on keskimääräinen aika, keskiasteen koulutuksessa. En osaa sanoa muuta kuin,että tuossa ajassa, säänölisestti opetettuna mikä vaan ihmisääntä toistamaan kykenevä papukaija oppisi toistamaan ulkoa, ja vielä huolelesemmin nuo samat opetukset , mitkä vaaditaan ihmisoppilailta.
NO JAA..JOS MÄ OON TÖISSÄ OLI PAIKKA NYT MIKÄ TAHANSA ENNEMMIN MÄ TEEN SAMAA HOMMAA KORKEAKOULUTUTKINNOLLA KUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSELLA... MULLA ON KAKS KERTAA PAREMPI PALKKA KUN SE TITTELI LUKEE PAPERISSA...
MONEY.. MONEY.. MONEY..
Niin lääkärinhän ammatti onnistui hoitamaan kuukauden koulutuksella, väittämäsi perusteella samoin oli insinöörien, teknikkojen ja yleensä kaikkien ammattien kanssa, joihin joutuu lukemaan hiukan pitempään.
Näinhän se on. Tämän vuoksi mustalaisten työttömyysprosentti hipoo lähellä sataa jo neljättä sataa vuotta.
Toivottavasti ymmärrät edes hävetä tekstejäsi.
Insinöörejä olen nähnyt ja tavannut, kelvottomia ja kelvollisia (sattuu olemaan perheessäkin yksi)joiden osaamisien ja taitojen varaan en luottaisi henkeäni. Rähmäkouria, joista useamat eivät tiedä mihinpäin sähkö kulloinkin johtimissa kulkee. On kelvolisiakin, mutta ne ovat alkuaan pyrkineen saamaan tietoa ja käytännön oppia ominpäin, joka tukeet sitä väittämää, että itsetahtoisestti oppineet ovat ainuita oppineita.
Olen myös kohdannut lääkäreitä, joiden tiedot ja taidot eivät ole sotaväen lääkintämiesten taitoja kummempia,Olen vieraillut suomalaisissa sairaaloissa ja niiden vuodeosastoilla, jotka ovat muistuttaneet enemän jonkun perääntymisvaiheessa sekasortoon joutuneen armejakunnan kenttä sairaloja,kuin korkeastti koulutettujen johtamaan siistiä ja tehokasta terveydenhoito yksikköä.
Suomalaisten sairaaloiden kehno tilanne on yleisessä tiedossa. Syynä on sairaanhoitajien kehno palkkaus ja töiden ylikuormitus. Kaikki puolueet lupasivat vaalien alla tehdä asialle jotain. En usko tippaakaan, että porvarihallitus tekee asialle yhtään mitään, heidän ongelmansa on huolehtia, että optiomiljoonat pysyvät niiden haltijoiden käsissä. Todella on häpeä, miten vanhustenhoito ja yleensä sairaanhoito tässä maassa on painettu littanaksi. se ei enää ole ihmisarvon mukaista!
t. Mirkku
Mirkku puhuu asiaa. Itse kuitenkin haluaisin uskoa, että porvarihallituskin haluaisi tarttua näihin ongelmiin. Saas nähdä.
kun miettii millä palstalla keskustellaan.
nämäkin järjenjättiläiset voisivat muuttaa tsekkeihin ja hypätä auton alle ja alkaa raportoimaan, kuinka heitä hoidetaan tsekeissä. :)
Tsekeissä terveyspalvelut eivät ole ihan Suomen tasoa, eivät tosin paljoa heikommat. Siellä käytetään BKT:sta vain hieman vähemmän terveyspalveluihin kuin meillä. Suurin ongelma siellä meikäläisille tulisi siinä, että maassa on hyvin vahvaa asenteellisuutta romaneja kohtaan.
Tanskassa ja Ranskassa terveyspalvelut ovat sitten jo huomattavasti paremmat. Norjassakin luultavasti, vaikka siellä ollessa en palveluja ole käyttänytkään.
Bruttokansantuotteeseen nähden Suomessa on hyvää sairaanhoitoa, mikä selittyy suurelta osin sillä, että meilä hoitajat tekevät töitä halvemmalla kuin esim. Tanskassa, Ranskassa ja Norjassa. Laadukkaat terveyspalvelut revitään - kärjistetysti sanottuna - hoitajien selkänahasta.
Gogolin sanoin, suomalainen terveydenhuolto on "naurua läpi kyynelten".
Menepä esittämään noita väittämiäsi mihin tahansa maailman kolkkaan ja kerro heille mitä on Suomen tieto/taito- taso julkisessa terveydenhuollossa ja yleensä koko järjestelmästä.
Se on millä tahansa mittarilla maaiman ehdotonta eliittia, siis aivan ehdotonta eliittiä.
Tanska ja Ranska huomattavasti paremmat, kas kummaa kun näin ei ole.
Jos mustalaiselle on laitettu puukkotappelun jälkeen laastari sormeen Ranskassa tai jos terävä hyllyn reuna on aiheuttanut mustalaiselle näpistys reissulla haavan ja tämä paikataan Ranskassa terveysasemalla, niin se on silloin hyvä kun verenvuoto tyrehtyy.
Minä en viitsi edes enempää kommentoida noita sun päättömyyksiä.
Ainoastaan hoitajia koskeva tapaus on totta ja ikävä kyllä niin on lähes kaikilla työaloilla ongelmia.
Sinä voit pidätellä niitä kyyneliä ihan huoletta ja vertailla mihin tahansa maailman järjestelmään, niin Suomi on tunnetusti tämän alan eliittiä. Millä tahansa mittareilla verrattuna. Hyvin monissa sivistyneissä länsimaissa ei edes tunneta julkista terveydenhuoltoa, johon voisi mennä itkemään. Itkemään voi mennä, mutta se ei auta. Näissä maissa, jos olet yhteiskunnan hylkiö ja et kykene itseään elättämään ja hoitamaan, niin ei sitä tee valtiokaan. Siellä saat hoitoa ainoastaan yksityisiltä asemilta ja jos maksat itse kalliit vakuutusmaksut, jos olet köyhä joudut julkiseen palveluun ja sitä ei käytännössä ole.
Suomessa pystyy edelleen yhteiskunnan hylkiöt elämään terveinä, koska täällä yhteiskunta ei hylkää sairaita ihmisiä, vaikka olisit yhteiskunnan elätti, kuten suurin osa mustalaisista on. Sen takia mustalaisten odotettavissa oleva elinikä on Suomessa ja Ruotsissa korkeampi kuin missään tahansa muualla maailmassa.
Joten säästele vain itkujasi heimoveljillesi, jotka ovat ahdingossa muualla maailmaa.
Jos joltain palstalta ei voi enempää odottaa, se voi johtua ainakin kahdesta syystä: joko itse ei kykene nousemaan palstan tasolle ja jää siksi sen annista paitsi tai palstan taso on lähtökohtaisesti niin matala, että siitä ei voi kovin korkealle nousta. Kumpaa sitten tarkoittanetkaan, peilistä löytyy elämää suurempaa viisautta : )
Olen käyttänyt mainitsemistani maista terveyspalveluja Suomen lisäksi Tanskassa ja Ranskassa. Perusterveydenhuollon taso on niissä korkeampi kuin Suomessa. Tämä johtuu pääosin siitä, että maan kansantulosta terveyspalveluihin ohjataan enemmän rahaa: Ranskassa yli 2% BKT:sta enemmän ja Tanskassakin hieman alle 2%. Ranskassa on lisäksi vapaa oikeus kaikilla kansalaisilla (+EU-kansalaisilla) itsa vapaasti valita meneekö kunnalliseen vai yksityiseen terveyspalveluasemalle. Niiden laatuerot eivät ole kylläkään suuria. Romanit käyttävät kyllä terveyspalveluja Ranskassa vähemmän kuin muut ranskalaiset. Tämä johtuu siitä, että palveluja ei osata käyttää tai vaatia. Osin sama pätee Tanskassakin, vaikka siellä romanivähemmistö on hyvin vähäinen. Mutta myös Suomessa.
Tiedätkö muuten minkä maan (OECD:n kuuluvista nk. länsimaista) terveydenhuolto on epätasa-arvoisin OECD:n tutkimuksen mukaan? Palveluja saavat siis eniten ja erityisesti kalliimpia palveluja ne, jotka ovat parhaiten koulutettuja, arvostetuimmassa asemassa ja varakkaimpia.
Asiaan voit tutustua lukemalla OECD Reviews of Health Systems - Finland -raportit erityisesti vuosilta 2006, 2005, 2004 ja 2003. Kaikkien viesti on yhdenmukainen. Jouluna 2006 julkaistuun tutkimukseen voit tutustua osoitteessa:
http://www.oecd.org/document/47/0,2340,en_33873108_33873360_35808943_1_1_1_1,00.html
Sinulla on melkoisesti asenteellisuuta kirjoituksessasi ja maailmankuvasi on kovasti suomikeskeinen. Suomi on hieno maa ja paras maa minulle, kuten suurimmalle osalle Suomen romaneista. Meillä on täällä asiat paremmin kuin suurimmalla osalla Euroopan romaneista. Se ei tarkoita että maailmaa ei voisi katsoa laajemminkin ja hyväksyä se, että emme ole kaikessa maailman parhaita.
Niin.. ja mitä sitä kyyneleitä pidättämään. Kaunis keväinen lauantaipäivä. Voisi lähteä vaikka lenkille.. : )
Ei bkt kerro totuutta, vaikka sitä ohjattaisiin toisessa maassa 2,1 ja toisessa 1,5 jne..
Se ei totuutta kerro, ikävä kyllä, vaikka hienoja lukuja onkin.
Mielenkiintoista kuulla, kuinka Ranskassa ja Tanskassa hommat sujuu, kun asioiden laita ei aivan näin ole.
Ranskan miljoonilta afrikkalaisilta voisi kysyä, kuinka hienosti heidän uudessa kotimaassaan tämä sinun mainitsemasi perusterveydenhuolto toimii paremmin, kuin Suomessa ja heitähän Ranskan väestöstä riittää. Heille sinä voisit kertoa, kuinka hieno järjestelmä Ranskassa on. Kehoitan kyllä pitämään tämän puheen, paikassa, mistä pääset juoksemalla turvaan. Sama tietty pätee myös tavallisiin kansalaisiin, joilla varallisuus on perustyöläisen tasoa. He mielellään kertovat sinulle lisää tästä terveydenhuollosta. Tanskan terveydenhuoltopalvelut painivat aivan samojen ongelmien parissa, kuten muutkin.
Se on totta, että tämä liiallinen Suomi keskeisyys on haitallista, jos aletaan luulemaan ja pitämään kaikkea omia järjestelmiä ja ylipäätään koko maata ylivertaisena muihin verrattuna. On Suomessa asioita, joista me voisimme ottaa mallia muualta, mutta se ei poista sitä faktaa, että hyvin monessa asiassa olemme aivan maailman kärkipäätä, jos puhutaan hyvinvoinnista tai yleensä mistä tahasta yhteiskunnallisesta asiasta.
Mistä se muuten johtuu, että mustalaiset ovat Suomessa ja Ruotsissa ylivertaisen hyvinvoivassa asemassa koko maailmassa? Huono terveydenhoito?
Tuskin....
siinä, että raha ei merkitse kaikkea. Yhdysvalloissa käytetään terveyspalveluihin miltei kolme kertaa enemmän rahaa asukasta kohden kuin meillä. Silti palvelut eivät ole ulotettu niin laajalle kuin meillä.
Kuitenkin, rahakin ratkaisee. Jos on enemmän hoitajia (Ruotsissa miltei 2 x enemmän hoitajia vanhustenhoidossa potilasta kohden kuin meillä ja Norjassa 2,5 x) niin hoitoa voidaan yleensä tuottaa paremmin. Suomi on köyhempi maa kuin edelliset ja meillä ei ole varaa samaan kuin heillä, mutta pieneen korotukseen meilläkin on varaa.
Afrikkalaisten ongelma Ranskassa on sama kuin romaneidenkin, koulutustaso on heikompi ja siksi palveluja ei osata käyttää ja vaatia. Lisäksi monet afrikkalaistaustaiset eivät ole saaneet virallista kansalaisuutta, ts. eivät siis ole oikeutettuja julkisiin palveluihin.
Luitko nuo OECD:n raportit? Niistä näkee selkeästi, että asiat eivät ole ihan niin hyvin kuin mielikuvissa ajattelemme.
Romaneilla menee Suomessa paremmin kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa. Kuitenkin täälläkin romanit käyttävät palveluita huomattavasti vähemmän kuin muut suomalaiset. En usko, että syy on niinkään etnisessä alkuperässä kuin siinä, että romanit ovat heikommassa sosioekonomisessa asemassa kuin muut suomalaiset keskimäärin ja sosioekonominen asema määrittää palvelujen saantia.
Eräs proffa esitti mielenkiintoisen ajatuksen maailman terveystilanteesta eräällä luennolla. Usein ajatellaan, että taloudellinen hyvinvointi luo terveyttä. Asiaa voitaisiin ajatella myös toisinpäin, terveys luo taloudellistakin hyvinvointia. Me Suomessa arvostamme terveyttä ja siksi meille onkin siunaantunut kiitettävästi hyvinvointia. Maailman huippua olemme teollisuuden tuottavuudessa (palveluissa kirittävää), lapsikuolleisuuden vähäisyydessä ja neuvolatoiminnassa. Tästä voimme olla ylpeitä.
Hauskaa viikonloppua kaikille. Pysykää terveinä.. : )
....On Suomessa asioita, joista me voisimme ottaa mallia muualta, mutta se ei poista sitä faktaa, että hyvin monessa asiassa olemme aivan maailman kärkipäätä, jos puhutaan hyvinvoinnista tai yleensä mistä tahasta yhteiskunnallisesta asiasta....
Kaikessa pahassa suomi on euroopan kärkimaita.. itsemurhat, väkivaltaisuuden melkeimpä kaikesssa negatiivisessa.
No kaspa kummaa, löytyihän se aito suomalanenkin.
""""Tämän vuoksi mustalaisten työttömyysprosentti hipoo lähellä sataa jo neljättä sataa vuotta.""""
Minähän olen aina tiennyt , ETTÄ SUOMALAISET, ON METSÄKANSAA, muutemaa harvivinaista poikeusta lukuun ottamatta, on siellä kivojakin ihmisiä, jotka eivät halveksi meidä.
Ja toisekseen, miksi sinä kerrot vääriä tietoja tällä palstalla???
Luuletko sinä tosiaan, että noin kolmessakymmenessä vuodessa romanit yhtä-äkkiä saisivat suomalaisilta saman kohtelun kuin muutkin ihmiset.
Olemme olleet suomessa melkein 500 vuotta, JA VASTA 70 LUVULLA OLEMME ASETTUNEET PAIKOILLEEN.
sILLOIN RUPESIMME VASTA SAMAAN ASUNTOJA. Siksi meidä on harvassa työelämässä. Nyt vasta viimevuosina on romani nuoriso päässyt opiskelemaan. Oli tosi vaikia kärrystä ja reestä käytä kouluja ja töissä. Tarvitsemme lisää tätä uutta aikaa. Tule sitten 20 vuoden päästä keskustelemaan meidän kansa, katsotaan miten sitten on asiat
katsotaan vaan,kuten sanoit 500 vuotta täällä on suurella jännityksellä seurattu ahkeraa työntekoanne,seuraavan 500 vuoden aikana voimme varmaan nähdä ensimmäisen mustalaisen jo osa-aikatyössä,siitä se lähtee lumipallo pyörimään,ketsuppipullo ilmiö on selvä...show me..
hyvä hyvä nauru pidentää ikää kuulemma ei tuota muuten voinu lukee ku vitsinä
Tänäpäivänä todella monet romanit opiskelevat ammattiin ja monia on työssä. Oma mieheni on koko meidän yhdessäoloajan tehnyt työtä,(ja olikin kova tekemään töitä) kunnes työtapaturman takia joutui eläkkeelle.hänen veli on töissä...ollut jo monia monia vuosia ja hänen sisko on nuoresta asti tehnyt töitä kunnes reuma pakotti eläkkeelle. Todella monet romanit tekevät töitä, ja vielä useammat haluaisi tehdä JOS siihen annettaisi mahdollisuus. On ihan turhaa höpinää tuo että romanit ei halua tehdä töitä. On tietysti niitäkin syrjäytyneitä romaneja jotka ei halua...mutta niitä nyt on joka kulttuurissa. Suututtaa tuollanen että puhutaan sellaista mistä ei ole mitään oikeaa tietoa.Kyllä se vaan tänäkinpäivänä usein on niin että kun romanin naama näkyy jonkun firman ovella menossa työhaastatteluun, niin paikat on jo siinä vaiheessa täytetty.Mutta, elämä on. Romaneissa on niin paljon kuitenkin fiksua porukkaa että ehkä nuo työn saanti mahdollisuudetkin tulevaisuudessa muuttuvat ja ennakkoluulot katoavat...tai ainakin vähenevät.
pahassa? Nälänhädässä? Köyhyydessä? Epätasa-arvossa? Diktatuurissa? Sosiaali-ja terveydenhuollon olemattomuudessa? Kouluttamattomuudessa?
Mistä näitä valittajia sikiää?
Mä oon sen verran mustalainen etten haluais tehdä töitä.mutta on pakko kun muuten ei elä.
tää sitten on vitsinä heitetty tästä mun verenperinnöstäni työpaikalla. saa nauraa itselleen.
Hei,
nykyään erilaiset korkeakoulututkinnot ovat kyllä arvostettuja. Opiskelijoiden taholta myös tavoiteltuja, koska niissä kerran opiskelijoita riittää vuodesta toiseen. Korkeakoulututkinnoilla on nykyään kysyntää yhä enemmän ja enemmän, mikäli siis mielii tällaisiin "hyväpalkkaisiin" hommiin.
Toki koulunkäynti on hyödyllistä, ja uuden oppiminen. Sehän on sivistävää, ja nykyaikanahan pitäisi olla mahdollisimman sivistynyt.
On kyllä mielestäni melko tapauskohtaista, kuinka hyödyllistä minkäkin koulun käynti henkilöllle itselleen on. Kaikkihan on melko suhteellista tässä asiassa; riippuu paljolti siitä miten henkilö itse asian kokee. Joku pitää tällaista seitsemän vuoden koulutusta todella tarpeellisena ja niitä pitkiä teoria opintoja suorastaan välttämättöminä kaikille alalle aikoville.
Korkeakouluopinnoissa painotetaan kovin paljon teoriaa. Mielestäni käytännön opintoja pitäisi painottaa enemmän. Toki teoria sinänsä on hyödyllistä, täytyyhän asiasta tietää jotain että sen tiedon osaa sitten tarvittaessa välittää myös eteenpäin, mutta varmaankaan ammattitaito ei tule pelkästään kirjoja lukemalla.
Olen itse tullut siihen tulokseen, että tulen toimeen ihan tavallisella ammatillakin, minun ammattinimikkeeni ei tarvitse kuulostaa erityisemmän hienolta. Pääasia, että on työ jota tehdä. Jokaisen opiskelemaan lähtevän kannattaa kyllä miettiä asian molempia puolia. Ettei sitten jälkikäteen rupea ajattelemaan, että "Kas, nämä vuodet olisin voinut tehdä ihan jotain muutakin, olikohan tästä mitään hyötyä." Niin, tarkkaan kannattaa kyllä puntaroida nuo valinnat.
Hei!
Aluksi haluan onnitella sinua saavutuksistasi, on hienoa että jotkut jaksavat nähdä vaivaa koulutuksensa eteen. Luulen, että olet tutkintosi alla tehnyt lähiaikoina kovasti töitä ja olet siinä sivussa väsähtänyt. Normaalia se on, ja luultavimmin ohimenevää.
Nykyaikana koulutusta korostetaan, siitä puhutaan joka paikassa. Ei voi olla välttyä kuulemasta koulutuksen tärkeyttä.
Koulutus on hyvin tärkeä tekijä nykyaikana.
Lapsuudessa käymme tarhassa ja esikoulussa, joissa opitaan ainakin kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Lopun elämäähän sitä on kuitenkin oltava kaikenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä, joten sosiaaliset taidot ovat hyvinkin tärkeitä. Vähän myöhemmin aloitamme peruskoulun ja siirrymme eteenpäin luokka luokalta, aina ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen luokkaan.
Peruskoulun viimeisellä luokalla puhutaan paljon siitä, mihin kukin jatkaa opintojaan. Pidetään itsestään selvänä, että jokainen jatkaa koulunkäyntiään johonkin suuntaan. Jotkut suuntaavat ammattikouluun ja jotkut lukioon. Yliopistoihin tähtäävät valitsevat lukion, mutta ammattikoulut ovat suosittuja. Siitä se ura sitten urkenee.
Tuossa vaiheessa varmaan tulee mietittyä, että mitä jos ei jaksakaan opiskella. Mitä jos kyllästyy, tai huomaa että on valinnut ihan väärän alan? Entäs toisen asteen koulutuksen jälkeen: Mitäs sitten tehdään? Hypätäänkö hakemaan töitä vai jatketaanko opiskeluja? Moni jatkaa opiskeluja eteenpäin, tähtää yhä korkeammalle ja korkeammalle.
Yliopistoissa opiskelu kestää usein vähintään viitisen vuotta, mutta esimerkiksi lääkärin opinnot ovat huomattavasti pitemmät. Miksi sitten opiskeluaika on niin pitkä, jos loppujen lopuksi huomaa ettei teoriaopintoja tai muita oppilaitoksessa opittuja asioita olisi välttämättä tarvinnut opettaa pisimmän kaavan mukaan? Tätä voisi kysyä suoraan siltä taholta, joka tällaisen opiskelujärjestelmän on kehittänyt. Ellei pitkä opiskeluaika kehitä ihmisen ammattitaitoa, niin mikä sitten kehittää? Olisiko tässä jotain miettimisen aihetta? Minusta kyllä olisi.
Saataisiinko lyhyemmässä ajassa sitten mahdollisesti samanlaisia tuloksia aikaan? Olisiko ihmisillä sama ammattitaito? Ainahan tätä voi miettiä, mutta mitään muutoksia tuskin opiskelujärjestelmässä tapahtuu.
Onko tämän polven kaaleissa todellakin sellaisia ihmisiä jotka eivät osaa lukea? Jos on, niin en voi olla kysymättä, kuinka se on mahdollista? Jokaisella meillä on ollut koulunkäyntimahdollisuus, toisin sanoen oppivelvollisuus. Lukemaan oppimiselta ei enää tämän polven ihminen voi välttyä.
Täällä puhuttiin siitä, että jollain tiedoilla ei tehdä mitään, ne vain ovat. Tämä on täysin totta. Esimerkiksi kaikkea peruskoulussakaan oppimaamme emme välttämättä käytä missään muualla kuin myöhemmin opinnoissamme. Esimerkiksi lukiossa peruskoulussa opittuja asioita putkahtelee esiin aina välillä. Lukiota myöhemmin on kuitenkin valinnaista, mitä alaa lähtee opiskelemaan. Jos siis keskitymme vaikkapa matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin, niin tuskinpa meidän tarvitsee perehtyä ranskan kieliopin syvimpiin olemuksiin.
Opiskelemalla voimme vaikuttaa siihen, mitä työtä tulevaisuudessa teemme. Meidän ei tarvitse suostua niin sanottuihin hanttihommiin. Opiskelun ei kuitenkaan tarvitse olla kovin korkealentoista. Vähemmälläkin pärjää varsin hyvin. Tärkeintä olisi, että saisi ammatin itselleen. Jokainen voisi siis ottaa sen verran itseään kiinni (kaalo nuoriso) että kävisivät vaikkapa ammattikoulun tai jonkun vastaavan toisen asteen oppilaitoksen kolmivuotisen tutkinnon, jolla hankkisivat itselleen ammatin.
Ammatti auttaa paljon siihen, että saa töitä. Nuori henkilö vailla ammattinimikettä on työnvälityksessä varsinainen ihmetys. Siellä kysytään, miksi et ole käynyt koulua kun sinulla on kerran ollut mahdollisuus. Niin, miksi?
Myönnän, ettei opiskelu aina ole mukavaa, vaan lieneekö aina työntekokaan? Joutenolosta en edes viitsisi puhua. Vapaapäivät ovat hetkiä paikallaan, mutta en siltikään tahtoisi elämäni oleman yhtä lomaa. Mieluiten olen viikolla töissä ja viikonloppuisin laiskottelen. Työnteko virkistää mieltä, vaikka sitä ei välttämättä uskoisikaan. Samoin koulunkäynti. Aina tulee olemaan hetkiä, jolloin juuri tekemäsi asia ei välttämättä tunnu hauskalta. Eihän missään ole väitettykään, että elämä on yhtä ruusuilla tanssimista.
On myös ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita opiskelemaan korkeakouluissa tai yliopistoissa. Aikaisemmin täällä mainittiin ns. elämäntapatyöttömät. Heitä ei tosiaankaan kiinnosta työnteko, ovat vain. Kokevat ehkä olevansa liian arvokkaita tekemään töitä. Mieleeni tuli tästä joskus aiemmin Hesarissa ollut Taina Westin kirjoittama kolumni ”Käärmettä silitellessä”. Kyseisessä kolumnissa West pohti eräässä televisio-ohjelmassa esiintynyttä nuorta, parikymppistä tyttöä. Tyttö kertoi siinä lähinnä tapaavansa kavereitaan ja hoitavansa käärmettään. En muista tässä nyt sen kummemmin, mitä kaikkea West kolumnissaan totesi kyseisestä henkilöstä, mutta tuossa tytössä on kyllä tarpeeksi esimerkkiä siitä, millainen elämäntapatyötön on.
Mistä sellaisia ihmisiä riittää? Eivätkö he koskaan kyllästy? Ilmeisesti eivät. Miksi? Onko kyse laiskuudesta, tyhmyydestä, ajattelemattomuudesta, tietämättömyydestä vai mistä? Tätä voi vain arvailla.
Terveisin
Nainen Vantaalta