Miltä sinusta tuntuu?

jos kysyisit sitä vaikka suoraan etkä täällä palstalla epämääräisesti kaikilta.

epämääräiseltä, osittain tyhjältä, toisaalta levolliselta, toisaalta pientä kaipausta, olisiko pientä rakkauttakin vielä

tällä hetkellä...täytyy myöntää...polkeakko paikallaan vai mennä eteenpäin..

kaaoksen keskellä omine tunteineni. Kenestäkään en saa selvää, enkä varsinkaan itsestäni. Haluaisin rakastaa, mutten voi...

tässä ja nyt, kun kävelen meren rannalla. Sorsat uivat rantavedessä. Nuoret parit kävelevät käsi kädessä. Tulee suuri ikävä ja häivähdys pettymyksestä, ettei koskaan saanut sitä, mitä oikeasti halusi. Ja halusiko sitä sittenkään? Kiitollinen elämälle, että on selviytynyt täsjärkisenä. Levoton olo. Haluaisi jättää taiteilijaelämän lopultakin taakse. Ei mitään krumeluureja eikä luovaa hulluutta. Tekisi mieli paistaa lettuja ja siivota pihaa. Jutella vanhuksien ja lasten kanssa. Tehdä töitä ja rakastaa.

ikävöin vaikka en yhtään tunnekaan häntä

kiskasta letistä.

ja sitten kuljen tyhmä virne naamallani ja haaveilen mahdottomasta..

Odotan innoissani, silti pelkään todellisuutta..

teen kuitenkin lopulta oikein ja kadun lopun elämäni..