Omistan suuren reilun 700ha sukutilan, jossa on useita rantahuviloita jotka on tehty vuokraamis tarkoitukseen jo 1900-luvun alussa, osakkeita, useita vuokra-asuntoja kaupungissa, sekä talon Portugalissa, joista suurimman osan olen perinyt isältäni 90-luvun puolivälissä. Minulla on kolme alaikäistä lasta ja vaimo jonka kanssa on avioehto. Olen hiljattain sairastunut parantumattomaan keuhkosyöpään ja vaikka olen vasta 31, niin nyt alkaisi olla testamentin teko ajankohtaista.
Mitenkä mahtaa olla. Haluaisin jättää koko tilan ja kaikki rakennukset, huvilat ja 150000€ arvoisen osakesalkun vanhimman poikani omistukseen. Mutta kuitenkin haluan, että muutkin lapseni saavat kukin oman talon tilakeskuksesta elinikäisellä hallinta- ja nautinta oikeudella, kuitenkin siten, että heidän kuoltuaan hallintaoikeus ei siirry heidän lapsilleen, vaan että se siirtyy vanhimmalle pojalleni tai vaihtoehtoisesti jos hän on kuollut, niin hänen vanhimmalle pojalleen.
Vastaavasti muille lapsilleni jätäisin kummallekin kuusi vuokra-asuntoa, molemmille noin 600000€ arvoiset osakesalkut, sekä molemmille oman rantahuvilan elinikäisellä hallinta- ja nautintaoikeudella tilan mailta.
Ja haluaisin myöskin liittää testamenttiin, että lapsieni äiti eli vaimoni, saa itselleen hallintaoikeuden päärakennukseen ja yhteen rantahuvilaan, maataloustuloihin, sekä 300ha metsää jota saa haka ainoastaan hoidollisiin ja pakottaviin taloudellisiin tarkotuksiin. Ei siis rahastamis tarkoitukseen. Mutta haluaisin siihen myöskin ehdoksi sellaisen, että jos ja kun hän hankkii uuden miehen, niin silloin hallintaoikeudet katkeavat ja silloin hän saisi yhden kaupungissa sijaitsevan kerrostalokolmion ja 150000€ arvoisen osakesalkun omistukseensa. Ja nekin siten, että niihin eikä niistä tuleviin tuloihin ole tulevalla miehellä, eikä hänen lapsillaan tai sukulaisillaan mitään oikeutta hänen kuoltuaan. Vaan nekin palautuisivat yhteisille lapsillemme hänen kuolemansa jälkeen.
Onko tällainen testamentti lainpitävä? Ja onko vaaraa, että tässä katsotaan minun suosineen vanhinta poikaani? Ja mitenkä vaimolleni uuden miehen kuvaan tultua tarkoitettu asunto-osake ja osakesalkku pitäisi pitäisi eritellä testamentissa.
Ja mitenkä pystyn toteuttamaan tahtoni, jos tällaista omaisuuden jakoa ei katsota oikeuden mukaiseksi?
Minulle on kaikkein tärkein asia se, että sukutila ja siihen kuuluvat rakennukset pysyvät kaikki yhtenäisenä kokonaisuutena ja se, että sitä pystytään hoitamaan arvonsa mukaisella tavalla. Tämä ajattelemani jako ei millään tavalla mielestäni syrji lapsiani. Mutta heidän lapsensa voivat olla asiasta erimieltä. Eli haluan ehdottomasti, että jälkisäädöksessäni ei ole moittimisen mahdollisuutta. Itse en pysty ajattelemaan kuin omia lapsiani. Kun heistä vanhinkin on vasta 7v.
Mitenkä mahtaa olla. Haluaisin jättää koko tilan ja kaikki rakennukset, huvilat ja 150000€ arvoisen osakesalkun vanhimman poikani omistukseen. Mutta kuitenkin haluan, että muutkin lapseni saavat kukin oman talon tilakeskuksesta elinikäisellä hallinta- ja nautinta oikeudella, kuitenkin siten, että heidän kuoltuaan hallintaoikeus ei siirry heidän lapsilleen, vaan että se siirtyy vanhimmalle pojalleni tai vaihtoehtoisesti jos hän on kuollut, niin hänen vanhimmalle pojalleen.
Vastaavasti muille lapsilleni jätäisin kummallekin kuusi vuokra-asuntoa, molemmille noin 600000€ arvoiset osakesalkut, sekä molemmille oman rantahuvilan elinikäisellä hallinta- ja nautintaoikeudella tilan mailta.
Ja haluaisin myöskin liittää testamenttiin, että lapsieni äiti eli vaimoni, saa itselleen hallintaoikeuden päärakennukseen ja yhteen rantahuvilaan, maataloustuloihin, sekä 300ha metsää jota saa haka ainoastaan hoidollisiin ja pakottaviin taloudellisiin tarkotuksiin. Ei siis rahastamis tarkoitukseen. Mutta haluaisin siihen myöskin ehdoksi sellaisen, että jos ja kun hän hankkii uuden miehen, niin silloin hallintaoikeudet katkeavat ja silloin hän saisi yhden kaupungissa sijaitsevan kerrostalokolmion ja 150000€ arvoisen osakesalkun omistukseensa. Ja nekin siten, että niihin eikä niistä tuleviin tuloihin ole tulevalla miehellä, eikä hänen lapsillaan tai sukulaisillaan mitään oikeutta hänen kuoltuaan. Vaan nekin palautuisivat yhteisille lapsillemme hänen kuolemansa jälkeen.
Onko tällainen testamentti lainpitävä? Ja onko vaaraa, että tässä katsotaan minun suosineen vanhinta poikaani? Ja mitenkä vaimolleni uuden miehen kuvaan tultua tarkoitettu asunto-osake ja osakesalkku pitäisi pitäisi eritellä testamentissa.
Ja mitenkä pystyn toteuttamaan tahtoni, jos tällaista omaisuuden jakoa ei katsota oikeuden mukaiseksi?
Minulle on kaikkein tärkein asia se, että sukutila ja siihen kuuluvat rakennukset pysyvät kaikki yhtenäisenä kokonaisuutena ja se, että sitä pystytään hoitamaan arvonsa mukaisella tavalla. Tämä ajattelemani jako ei millään tavalla mielestäni syrji lapsiani. Mutta heidän lapsensa voivat olla asiasta erimieltä. Eli haluan ehdottomasti, että jälkisäädöksessäni ei ole moittimisen mahdollisuutta. Itse en pysty ajattelemaan kuin omia lapsiani. Kun heistä vanhinkin on vasta 7v.
Vastaukset 11
Vanhimmat
että mitä pahaa ne sinun nuoremmat lapsesi ovat alaikäisinä mahtaneetkaan tehdä sinulle? Ihan vaan juolahti mieleeni. Entä sinun muu tuleva jälkipolvesi? Eikös se olisi helpointa tehdä kaikille kolmelle sellainen testamentti että pitävät sen sukutilan kasassa? Mistä muuten tiedät millainen on vanhimman poikasi poika. Siitähän voi tulla vaikka narkkari?
Miten on mahdollista tehdä sellainen testamentti, että tila pysyy yhtenäisenä ja kannattavana? Jos sellaine on mahdollista tehdä, niin ilman muuta sellaisen teen.
Se on varmasti kaikilla tiedossa, että jos omistajia on enemmän kuin yksi, niin silloin tulee vaikeuksia siitä huolimatta, että omistajat ovat läheisiä sukulaisia.
Itseni on kasvatettu sukutilan ja sukumme omaisuuden haltijaksi lapsesta asti ja sellaiseksi haluan myös vanhimman poikani. Ja uskoakseni rakkaudella, kuten minäkin olen lapsiani kasvattanut, niin uskon että vanhin poikani pystyy oman poikansa kasvattamaan saman kaltaiset arvot omaavaksi ihmiseksi.
Mutta kuten sanoin, niin itse en pysty ajattelemaan jälki kasvua, kun vanhin poikanikin on vasta 7v. Tulevaisuus on tietenkin poikani hallussa ja hän tulevaisuudessa tekee tietenkin omat päätöksensä. Tosin tietenkin toivon, että suku traditio on myöskin hänelle yhtä tärkeä, kuin se on ollut minulle ja monille menneisyyden sukupolville. Mutta minä haluan vielä elää lyhyen loppu elämäni saamieni perinteiden ja oman elämän katsomukseni mukaan. Ja kuten aikaisemmassa kirjoituksessani esitin, niin mielestäni lapseni saavat suurin piirtein saman arvoisen perinnön taloudellisesti ajatellen. Eri asia on taas se, jos ajatellaan että sukutilani myytäisiin. Sitä ei mielestäni voi ajatella rahan kannalta. Mielestäni sukutila on ja pysyy. Sille ei voi laskea rahallista arvoa. Ainoastaan tuotto arvon, jonka olen ottanut huomioon lasteni perintö osuuksia huomioidessani.
sulla kun tuntuu olevan tota "massia" niin miksi ihmeessä et käytä ammattilaisen apua näissä testamenttiasioissa? tuntuu aika moukkamaiselta että täällä noita osakesalkkujas jakelet. mene hyvä ihminen ammattilaisen puheille ja tee siellä paperit jotka vastaavat sinun tahtoasi. vai ootko tosiaan niin helkutin pihi ettet voi tosta massimäärästä maksaa asianajan laskua?
*ei prkl kun pistää vihaks tollanen*
Kukaan tälläisella palstalla kehuskelee omaisuudellaan, vähän narsistista, eiköhän kannata palkata tuomari hoitamaan testamentti asioita.
Miksi eriarvostat lapsiasi ?
Jos vanhin on vasta 7 v, niin tuskin on vielä tulevaisuudesta mitään hajua, saatikka että
olis millään tapaa kypsä päättämään haluaako edes ottaa moisen perinnön vastaan.
Ja mitäs pahaa vaimosi on tehnyt ? Ei saa ottaa
uutta miestä kun sinä heität lusikat nurkkaan ??
Jos sulla kerran rahaa riittää niin pitäis kyllä
apuakin saada noihin ongelmiin. Siis JOS!!!
epäilen jotenmin...
Et ilmeisesti lukenut toista kirjoitustani. Minä arvostan perinteitä enemmän kuin mitään muuta. Ja suunnittelemani perinnönjako ei aseta heitä mitenkään taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Sukutilaa kun ei voi rahassa mitata.
Ja mitä vaimooni tulee(ikä 26), niin en voi, enkä myöskään halua estää häntä hankkimasta uutta miestä. Mutta minulla on varmasti oikeus estää ketään ulkopuolista saamasta pienintäkään osaa sukuni ja minun hankkimasta omaisuudesta. Ne kuuluvat vain ja ainoastaa minun omille lapsilleni.
Se kun on myöskin tiedossa, että varsinkin surunmurtamia ihmisiä on helppo käyttää hyväkseen.
Enkä muutenkaan ole jättämässä vaimoani tyhjän päälle, vaan jätän hänelle 150000€ osakesalkku ja noin 250000€ asunnon. Mielestäni se on aika paljon. Varsinkin, kun ennen naimisiin menoamme teimme avioehdon ja testamentin, jossa määrätään, että meistä kumpikaan ei peri toisemme omaisuudesta eikä rahavaroista mitään. En ole vaimolleni kertonut, enkä aio kertoa aikomastani muutoksesta hänen suhteensa. Mutta lasten perinnöistä ja varsinkin tilan perijästä olemme keskustelleet ja myöskin hän on sitä mieltä, että tila tulee säilyttää yhtenäisenä kokonaisuutena yhdellä omistajalla.(hänellä on kokemusta yhteisomistajuudesta. yksi osakas halusi myydä markkinahinnalla, eikä muilla ollut varaa ostaa. joten kokonaisuus jouduttiin myymään suvun ulkopuolelle)
En millään tavalla ole reteillyt omaisuudellani. Olen ainoastaan kertonut oman näkemykseni ja tahtoni omaisuuden jaosta. Ja tämä näkemykseni on aika lyhyen pohdinnan tulos, koska aikaisemmin olen ajatellut että aika kerkiää näyttämään, mutta näin ei nyt tapahdukaan, vaan kaikki täytyy olla valmista parissa kuukaudessa.
Ja tietenkin lakimies tulee tekemään testamenttini ja selvittää juridisen puolen. Lähinnä sen takia tällaisia täällä kyselin, että josko jollain muulla olisi kokemuksia tämän kaltaisesta testamentista ja sen pitävyydestä oikeudellisesti. Ja myöskin siitä syystä, että netti on minulle luontainen väline asioiden selvittämiseen sekä kannanottoihin asiaan kuin asiaan.
Myöskin sen takia, että tämä on minulle nyt todella tärkeä ja kiireellinen asia ja lakimies ehtii tulemaan vasta 7. päivä tekemään testamenttini ja selvittämään jälkisäädökseni lainmukaisuuden.
Laki lasten huollosta löytyy esim. netistä
kätevästi. Alaikäisten lastesi etuja valvoo
tulevaisuudessa maistraatti, rahojen käyttöä
yms. Elikkä vaimosi tulee tekemään kirjanpidon
ja vuositilin lapsista sinne kerran vuodessa.
Maistraatilta voit muuten myös kysyä neuvoa
tuosta jaosta (itse jouduin asioimaan siellä
tosi paljon kun alaikäisen tyttäreni isä kuoli joulun alla).
Mielestäni testamentti ei mene laillisen perinnönjaon ohi, en tosin ole ihan varma koska
meillä on vain yksi rintaperillinen eikä
testamenttia ollut laadittu.
Pankit lähettävät myös tietoa kuolinpesän jaosta.
Mitenkäs teidän lasten huoltajuus, se kannattaa
nyt viimeistään muuttaa yhteishuoltajuudeksi, jos
se ei sitä ole. Muuten menee käräjäoikeuden päätöksellä ja vie aikaa ja sinun tapauksessa
varsinkin rahaa, koska kuulutte ylimpään maksuluokkaan jos tuota omaisuutta tosiaan on noin paljon.
Meillä huoltajuus jäi aikoinaan isälle (käytännön syistä )ja kun hän kuoli äkillisesti,
muutoksen tekoon tarvittiin mm. sosiaaliviranomaisten haastattelu ja kotikäynti
(inhottava toimenpide) ennenkuin asian päätti
käräjäoikeus.
Jos kerran omaisuutta on non paljon, kannattaa
varautua myös ISOIHIN perintöveroihin.
Itse tässä jännityksellä odotan verolappua,
vaikka tyttäreni peri "vain" asunnon, auton ja metsää...
sulla oikeasti olisi tuo omaisuus olisit jo mennyt lakimiehen puheille etkä täällä juttujasi "tilittelisi". Huh, huh.
mutta toivon kuitenkin että paranisit.Voimia.
Toivoisin sinun parantumista, maallisella mammonalla kun ei ole mitään arvoa yleensä, jos terveys on menossa.
Ihmettelen kauhiasti, kuinka tuollaisen omaisuuden omistava henkilö kyselee testamentinteko-ohjeita nettipalstalla....
LAKIMIEHIÄ ON PILVIN PIMEIN...
Vai oliko koko juttu tuulesta temmattu...