..."Mikä sinusta tuli isona?" Tuliko? Ja oletko tyytyväinen lopputulokseen?
Minusta ei tullut muusikkoa... onneksi!
Minusta ei tullut muusikkoa... onneksi!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
...tulee isona?
Miten tuommosen oot ottanut?
niin... nyt sitten "aidattu"... Iiriä
... hyvin omaan ajatteluuni. Tälläinen vaan tiedoksi, jos ei keskustelua synny. Lienee muitakin ketkä oudoksuvat ...
Aidosti! Eli nimimerkin "vastenmielisyys" estää keskustelun? Ok... hyväksyn... mutten vaihda:)
tuolla on väliä mikä tuossa nimmarin kohalla on, ihan hyvä minusta, - ihan yhtä hyvä kuin tuo "ei istu" :)
Koskaan tule isoa!
sinusta pitäisi tulla isona, jos se olisi mahdollista?
Toive toteutuikin kolmin kertasesti.Ja nyt olen jo tripla-mammakin,niin,että toiveeni täyttyi.
Kummallista oli
olla ilman nettiä.....Vaikka elin 54 vuotta ilman,niin nyt en meinannut tulla toimeen,kun olin
viisi viikkoa ilman naputtelua.Muutosta tuli näin
kamalan pitkä tauko.No,nyt olen täällä taas.Jonkun iloksi ja toisen harmiksi
Aurinkoissii terveissii Turuust teil kaikil tasapualisest !!!
Kävin tänään Turussa...:)
No jo mie arvelin minnekä hyö on hävinnä, tervetulloo takasi - enkeli :)
P.s. Olisin varmasti minäkin kuin tynnyrissä ilman tätä foorumia, ja ikkunaa ihnisten ilmoille.
Minusta piti tulla eläinlääkäri. Joskus murkkuiässä vanhempani alkoivat vähän vihjailemaan että ei sinusta tuollaisella menolla tule eläinlääkäriä. En itse muista, mutta olin vastannut siihen, että menen ainakin naimisiin eläinlääkärin kanssa. Ei toteutunut kumpikaan enkä sitä ole katunut.
Minulle tuo musiikki..."rock/Blues jäi päälle"... eikä kukaan (ainakaan toistaiseksi) ole sanonut mitään pahaa...päinvastoin! Nuoret tykkää, kun tällainen "nopea" tyyppi heiluu mukana:)
Ja minua vanhemmatkin ihmiset tykkää...kun aidosti on mukana hetkessä.
Kirjoitan vieläkin tarinoita (jossain vaiheessa oli haave ruveta kirjailijaksi) runoja ja etc.
Miten sinun tarinasi tuossa eläin/lääkärijutussa?
Joo, taisi musiikki viedä mennssään ja siihen liittyvä elämäntapa. Nyt soi taustalla Clifters, Jaana Rinteen ja myös Nikkisen sanat ovat mielestäni hauskoja.
Se eläinlääkärin ura ei edennt ajatusta pidemmälle..rakastan kyllä eläimiä mutta kun vien koiran eläinlääkärille, mitään kutsumusta en tunne enää siihen ammattiin.
Ei tämä nykyinenkään työ ihan vastaa sitä, mitä oikeesti haluaisin tehdä.
Kafkasta sen verran, että eihän niissä ole mitään järkeä (eikä tarvitse ollakkaan). Miellä kuvaillaan usein meidän työpaikkaa kafkamaiseksi, siis järjettömäksi
hevosmieheksi tai traktorin kuljettajaksi. Ei tullut mitään noista. En tiedä oliko se hyvä vai huono. Onnellinen olen elämääni, nykyiseen työhön ja tilanteeseen missä olen kaikenkaikkiaan.
että jokin noista haaveistasi olisi toteutunut, niin miten elämäsi olisi erillaista...?
mitä halusi lapsena, mutta olen tyytyväinen omaan panokseeni ihmisten hyväksi tehdystä työstä ja olen saanut vastikkeeksi rikkautta, jota ei voi rahalla määritellä, eli kasvanut ja kehittynyt ihmisenä villistä pikku pennusta melkein tasapainoiseksi aikuiseksi.
... vastauksesi, koska mietin tuota itsekin. Kuinka moni ihminen oikeasti haluaa tulla autetuksi ja kuinka moni haluaa auttaa? Auttamisen halun ja tekojen avulla väistämättä ihminen kehittyy? Vai kehittyykö tällöin vain auttamisen halu ja ymmärrys siitä, että oikeastaan kukaan ei halua tulla autetuksi, vaan "pärjätä omillaan"? Tuon asian ymmärtäminen on todella ISO askel.
olin mummulassani kesällä ja siellä pidettiin isot pidot. Katselin niitten taitavien pitokokkien tekemiä luomuksia ja olin sanonut mummulle, että minusta tulee isona koristaja. Ei tullut koristajaa minusta ja muutenkin käden taidot suht.heikot. No, jotain sentäs osaan, kuten sukan kutomisen.
nyt päätin, että minusta tulee isona Koristaja:)
Vai... jos sanon, että olen ammatiltani Koristaja...
herättääkö se samankaltaisia "huonoja" mielleyhtymiä kuin nimimerkkinikin?
En muista ihan pikkuisena olleen mitään ammattihaaveita, mutta sitten jo koulussa halusin historian opettajaksi; ei tullunna kuin fossiili..:)
että historia kiinnostaa vieläkin? Minua kiinostaa... ei aurinkorannat Kreetalla, vaan Knossos ja kaikki ne muut rauniot, kivipiirrokset yms.
aurinkorannoista, enkä basaareista.
Ja historia kiinnostaa, kaikenlainen historia, ja ilmiöiden, asioiden tarkastelu historian valossa - mutta älä kysy mikä, olen nyt liian väsynyt kirjoittamaan.
tuli se mitä leikin usein. Välillä oli ihan muita haaveita vaan kuinkas kävi :)
Oma ala mutta olosuhteet ei hyvät: Tyytyväinen silti.
ei tullut. Olin liian ujo ja syrjäänvetäytyvä. Harrastuksena on säilynyt englannin kieli ja siitä on hyvä hyöty nykyisessä ammatissani joka liippaa läheltä opetusta. Sekin ammatti löytyi vahingossa erään tapahtuman kautta. En ollut edes ajatellut moista ammattia, ehei. Mutta nyt on kivaa ja taidan jäädä eläkkeelle sitten joskus tästä työstä.
Minusta tuli just tuo :)) Ja vähän muutakin. Ujo olin minäkin vaan onpa tuo kaikonnut väkistenkin vuosien saatossa.
muualta minäkin, kuokkijako lie vai mikä ;}
oli ensimmäinen pikkutytön haave,murkkuna kirjailijaksi ja myöhemmin sairaanhoitajaksi.
Mikään niistä ei toteutunut,löytyi kuitenkin ammatti,johon en niin ole tyytyväinen mutta josta leipärahat saa kuitenkin ja kohtahan pääsee nauttimaan hyvin ansaituista loma(eläke)päivistä.
....vavrmaan onneksi.
ollu äkkee polliisi, vai kenen onneksi? :)
Minä olen vammaisten perhehoitaja, vaikka koulutukseni ei liipase läheltääkään tätä nykyistä työtäni, - niin se vain elämä kuljettaapi.
muttei sellaista kuin ajattelin.
Halusin sairaanhoitajaksi,ei kai ollut tarpeeksi koulutusta siihen aikaan että olisi päässyt helposti koulutukseen.
Koko ikäni kuitenkin olen saanut olla "alalla"-ihan kutsumusta se on ollut,hoivaaminen ja auttaminen.
On onni ollut päästä sellaiseen työpaikkaa,josta aikoinaan pääsin eteenpäin ja kehitin itseäni moneen suuntaan.
Enkä vieläkään hoivaamisvietistäni,se jatkuu ja jatkuu....
Ammattiini. Varhais lapsuudessa halusin rahastajaksi.
Alakoululaisena opettajaksi.
Myöhemmin ajattelin sitä ammattia mitä työkseni
teen. Työni on mielenkiintoista, haasteellista
ja vaatii tekijältään aika paljon. Pitää pitää
itsensä ikään kuin aina ajantasalla kun tietyt
asiat jollakin tavoin muuttuu.
Olisin halunnut tiehöylän kuljettajaksi. Sitä ei minusta tullut. Ehkä olisin tyytyväisempi, jos olisin tiehöylän kuljettaja. Ei jäisi seuraavan päivän huoleksi koskaan mitään, mitä en ennätä tänä päivänä valmiiksi.