Rakastunut mies. Oli vielä toisen, kolmannen, neljännen ja tuhannennen kerran, koska rakkaus ei muuta kuin kasvoi kasvamistaan. Koska oot kypsä vastaan ottamaan tämän rakkauden? Tiedän etten oo sulle yhdentekevä.
Viesti sulle
Olipa kerran
193837
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
piiitkä huokaus
rakkaus, joka ei lupia kysele. Saapuu luokse silloin kun sitä vähiten odottaa.
odotti vinttikamarissaan rakastunutta miestä, illasta toiseen ikävöiden ja haaveillen. Sydän oli epätoivoinenkin välillä, mutta nainen jaksoi kuitenkin uskoa tulevaisuuteen ja että kaikki vielä järjestyy. Toivoen miehelle rohkeutta...
ollut valmis ottamaan rakkautesi vastaan,laittamaan elämänsä uusiksi sinun kanssasi.
Mutta nainen oli ujo,pelkäsi tehdä vaikeaa päätöstä,eikä uskaltanut tarpeeksi rohkaista uljasta prinssiä.
Tänäkin päivänä tämän naisen sydän sykkii tälle komealle miehelle,jota ei kait koskaan saa edes koskettaa :(
Saisit koskettaa minua! Ja minä sinua.. Missäpäin asustellaan?
En täällä kertoisi mitään liian tarkkoja asioita minusta ja siitä miehestä,jota ajattelen vieläkin.
Mutta,joka tapauksessa taitaisi jäädä ohimeneväksi nautiskeluksi,vaikka tämän miehen syliin pääsisinkin.
Haaveilen kuitenkin,edes yksi yö sinun kanssasi sammuttaisi pahimman palon sisältäni.
---
mutta sinne meni tunnelataukset kuin kankkulan kaivoon...
Et niin. Et todellakaan!
joka luulee pystyvänsä unohtamaan tuon miehen komean silmät ja sulkemaan hänet pois maailmaastaan.
Kuitenkin hän toivoo tämän miehen tulevan luokseen ja ketovan rakkaudesta ja maailman onnesta.
Joka päivä nainen silti vaan yrittää antaa ymmärtää itselleen että mies ei merkitse hänelle mitään eikä vaikuta hänen elämään mitenkään vaikka tietää valehtelevansa peilikuvalleen.....
silti pitää mielessä, että nämä Olipa Kerran -alotuksilla kirjoitetut tarinat tapaavat olla kokolailla satuja tai muita sarjakuvatarinoita tai vastaavia, eli en nyt ala sen ihmeemmin hötkyilemään tässä vaikka tämä tarina toikin heti mieleen erään nuoren vaalean neidon.
tervehtii
tuo mies komea
(vai oliko se mokoma)
kirjoittaa vastauksesi tarina..... Mutta arvaappa mitä minä olen juuri tuollainen ainakin itse uskon niin...... OTivon ainakin ettei mitään näkyisi ainakaan heti
..ja nyt se on vähän hukas.
Voisitkos tuua sen takas?
Ni mennään sit yhdessä?
...Ja he (sinä ja minä) elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Sen pituinen se.
Ja tämä satu oli tosi.(Riiputtaen pitkiä, vaaleita hiuksia siitä korkeasta tornistaan...)
Sadut ei oo totta vaikka kuinka sanottas, että perustuu tositapahtumiin. Mutta oishan se aika kiva satu. Siis jos ois totta. Kyllä sitä sillon riiputelis hiuksiaan vaikka itekkin vähän matalammastakin tornista.
Sadut on vaan satuja! (Ja niin on tälläiset hömppäpalstatkin, joille joskus epähuomiossa tulee eksyneeksi.)
olla aluksi nyt olet enää vain sadun prinssi jota tämä vaalea neiti enää harvemmin aattelee. Toisaalta tunteessa edelleen peittelee :)
Heti kun osoitat jotenkin selvästi tuon mistä puhuit.
And look! Round the house
There runs a little mouse
He that can catch her before she scampers in,
May make himself a very very large fur-cap
out of her skin"