esim. seuraavassa kerrotun tutkimuksen perusteella:
"Tutkimus: Rahan puute altistaa saamaan mielenterveyden häiriöitä
Lapsena koetut vaikeat taloudelliset olot altistavat saamaan mielenterveyden häiriöitä aikuisiässä. Sama vaikutus on taloudellisilla vaikeuksilla myös aikuisena, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus.
"Tulos on itse asiassa sivutuote", professori Eero Lahelma sanoo. Kansanterveyslaitoksen viisihenkisen työryhmän piti tutkia sosioekonomisen aseman ja mielenterveyden yhteyksiä.
"Sitten osoittautui, etteivät koulutus, ammattiasema tai tulot vaikuttaneet mielenterveyteen, mutta taloudelliset vaikeudet vaikuttivat", Lahelma toteaa. Tutkimus perustuu Kansanterveystieteen laitoksella tehtyyn Helsingin terveystutkimukseen, jonka tulokset julkaistaan arvovaltaisessa Social Science and Medicine -lehdessä.
Neljä vuotta sitten tehtyyn tutkimmukseen osallistui yhteensä liki 9000 kunta-alan työntekijää. Tutkimusjoukko oli keski-ikäisiä eli 40-60-vuotiaita eri ammateissa toimivia, terveitä ja työssä käyviä ihmisiä.
Heidän mielenterveyttään kartoitettiin 12 kysymyksellä. Masennusta, ahdistusta ja omanarvontuntoa koskevat kysymykset mittaavat yleistä henkisen hyvinvoinnin alenemista.
Jos lapsuuden perheessä oli ollut taloudellisia ongelmia, mielenterveyden häiriöiden vaara oli selvästi suurempi. Lapsuuden raja tutkimuksessa oli 16 v. Rahapulaa oli kokenut 35-40 prosenttia. Samoin vaikutti, jos aikuisena raha ei riittänyt ruokaan, vaatteisiin eikä laskujen maksamiseen. Joka kolmannella oli rahaongelmia aikuisena. Joka neljännen tutkitun oireet olivat hyvin lieviä.
Taloudellisten vaikutusten yhteys mielenterveyden oireisiin säilyi, vaikka joukko sosiaalisia taustatekijöitä otettiin huomioon. Esimerkiksi avioeron vaikutus ei näkynyt tutkimuksessa. Naisten tulokset eivät eronneet miesten tuloksista.
"Tulos osoittaa, että jo mielenterveyden kannalta on tärkeää tukea perheitä taloudellisesti", Lahelma sanoo. "
"Tutkimus: Rahan puute altistaa saamaan mielenterveyden häiriöitä
Lapsena koetut vaikeat taloudelliset olot altistavat saamaan mielenterveyden häiriöitä aikuisiässä. Sama vaikutus on taloudellisilla vaikeuksilla myös aikuisena, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus.
"Tulos on itse asiassa sivutuote", professori Eero Lahelma sanoo. Kansanterveyslaitoksen viisihenkisen työryhmän piti tutkia sosioekonomisen aseman ja mielenterveyden yhteyksiä.
"Sitten osoittautui, etteivät koulutus, ammattiasema tai tulot vaikuttaneet mielenterveyteen, mutta taloudelliset vaikeudet vaikuttivat", Lahelma toteaa. Tutkimus perustuu Kansanterveystieteen laitoksella tehtyyn Helsingin terveystutkimukseen, jonka tulokset julkaistaan arvovaltaisessa Social Science and Medicine -lehdessä.
Neljä vuotta sitten tehtyyn tutkimmukseen osallistui yhteensä liki 9000 kunta-alan työntekijää. Tutkimusjoukko oli keski-ikäisiä eli 40-60-vuotiaita eri ammateissa toimivia, terveitä ja työssä käyviä ihmisiä.
Heidän mielenterveyttään kartoitettiin 12 kysymyksellä. Masennusta, ahdistusta ja omanarvontuntoa koskevat kysymykset mittaavat yleistä henkisen hyvinvoinnin alenemista.
Jos lapsuuden perheessä oli ollut taloudellisia ongelmia, mielenterveyden häiriöiden vaara oli selvästi suurempi. Lapsuuden raja tutkimuksessa oli 16 v. Rahapulaa oli kokenut 35-40 prosenttia. Samoin vaikutti, jos aikuisena raha ei riittänyt ruokaan, vaatteisiin eikä laskujen maksamiseen. Joka kolmannella oli rahaongelmia aikuisena. Joka neljännen tutkitun oireet olivat hyvin lieviä.
Taloudellisten vaikutusten yhteys mielenterveyden oireisiin säilyi, vaikka joukko sosiaalisia taustatekijöitä otettiin huomioon. Esimerkiksi avioeron vaikutus ei näkynyt tutkimuksessa. Naisten tulokset eivät eronneet miesten tuloksista.
"Tulos osoittaa, että jo mielenterveyden kannalta on tärkeää tukea perheitä taloudellisesti", Lahelma sanoo. "
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yllättävää, ettei kukaan ole vastannut tähän viestiin...
Lasten ja nuorten pahoinvointi kun vaan on nyt täällä. Syyt pitäisi kartoittaa ja valtiomme pitäisi toimia.
Ollappa kotiäitinä. Juuri tuo rahattomuus on pahimpana esteenä. Yritän kuitenkin lastemme edun nimissä. Toinen vaihtoehto olisi altistaa heidät työssäkayvien vanhempien tarjoamalle hektiselle arjelle. Muuhun työelämä Suomessa ei anna mahdollisuuksia. Teepä lyhennettyä päivää niin pääset kokonaan kotiin. Lopputulema on siis sama ;)
juuri siksi ku rupesin hakemaan töitä. Nyt olen opiskellut, kun sossu ei salli töihin menoa.Yhtiskunnalla on varaa pitää ihmiset sosiaalihuollon maksattajina, samalla saa sadistista tyydytystä että he ovat onnettomia...
Nuo syyt lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin ja huostaanottoihin tarvitsee selvittää. Ja sit täytys valtion muuttaa perhepolitiikkaansa terveempään suuntaan. Syitä on varmaan lukuisia tai sit ei: globalisaatio, työntekijöiden esineellistäminen tulosvastuullisiksi koneiksi, lapsiperheiden köyhyys jne.
Tietenkin nyt pahoinvoivia lapsia on autettava mahdollisimman pian, mutta ei hätiköiden vaan rakentavasti. Mutta siellä taitaa auttavassa tahossa olla aikamoinen resurssipula.
päättäjien taholta sekavaa kuntataloutta. Huoh...
Jos lapset olisivat tärkeitä tälle yhteiskunnalle, heidän hyvinvointinsa olisi taattu kestämään sekavan kuntatalouden heilahtelut. Mutta ei nyt.
Jo v. 2000 on tietty esim. lasten psykiatrisen hoidon surkea tila, mutta asioita ei ole paljon korjattu tähän päivään mennessä, aina on tärkeämpiä asioita, joiden jalkoihin lapset jäävät. Jäävät siitä huolimatta, että perustuslakimme mukaan tämän maan kansalaisilla on oikeus terveydenhoitoon tässä maassa. Huostaanotosta hoidon saamiseksi ei perustuslaki sano mitään, joten tuskinpa noiden asioiden on koskaan kuviteltu liittyvän toisiinsa lain laatimisvaihteessa.
Kai lasten pahoinvointiin puututaan sitten, kun niiden hoitoon kuluu jo huomattavia summia rahaa, kuten tällaisten aikuistuneiden lasten vakavat mielenterveysongelmat.
nyt valtavat määrät.
Kaiken lisäksi sairaalahoidon sijasta lastensuojelulaitoksiin sijoitetut lapset ja nuoret eivät kuitenkaan saa sairaalahoidon tasoista hoitoa laitoksessa!
Olin tyrmistynyt kun oma lapseni sairaalapaikkojen puutteen takia sijoitettiin lastenkodin psykiatriselle osastolle "pikaisesti pitempiaikaiseen hoitoon" kuten lähetteessä sanottiin. Mutta osastolla ei ollut yhtään mielenterveyden ammattilaista työssä! Yksi psykiatrian esh:n virka oli, mutta se oli koko ajan täyttämättä. Henkilökunnalla oli sosiaalipuolen koulutus kaikilla ja lääkäriä lapsi sai tavata vasta kun nostin mekkalan asiasta, oltuaan laitoksessa yli 4 kk.
Hoidollinen huosta = kotona ei ole huostaanottoperusteita, eikä vanhemmat ole väärällä kasvatuksella sairastuttaneet lasta. H-otto tehdään ihan vain puuttuvien sairaalapaikkojen takia.
Siitä huolimatta tapaamisrajoitukset ovat sitä luokkaa kuin lasta olisi pahoinpidelty kotona.
Ei kaikilla käy niin huonoa tuuria kuin meillä, että tuossa tilanteessa vielä lasta pahoinpideltiin laitoksessa ja hoidettiin muutenkin väärin, lastenkodin oma lääkäri myönsi hoitovirheen ja MIKÄ ERIKOISTA: sossut purkivat h-oton kun kieltäydyin palauttamasta lasta enää laitokseen. Läheskään kaikkien kohdalle ei satu noin inhimillisiä lastensuojelun työntekijöitä, että h-otto purettaisiin kesken sopimuskauden. Hoito oli nimittäin suunniteltu 2-vuotiseksi.
Olette todella kokeneet kovia perheenä. Onneksi asia ratkesi eduksenne.
Tuo psyykkisesti sairaiden hoito maassamme on kyllä huonosti järjestettyä. Omaiset saavat toisinaan vaatimalla vaatia sairaille omaisilleen oikeaa ja jatkuvaa hoitoa. Omaisten ei kannata kumarrella lääkäreitä vaan käyttää omaa maalaisjärkeään ja hakea tietoa ja oikeuksiaan.
koko psykiatrinen pelleily oli väärin ja riittämätöntä tämän lapsen kohdalla. Sattui vain kohdalle sellainen psykan yksikkö, joka on lääkäripiireissäkin tunnettu vääristä hoitometodeistaan näiden lapsen kohdalla. Lähetettä neurologian puolelle ei kirjoitettu pyynnöistä huolimatta, mutta pitivät huolen, että pyyntöjä ei ole kirjattu papereihin, joten TUOSSA kohden hoitovirheen todistaminen on kiikum kaakum.
Hoidolliset huostat ovat vain YKSI epäkohta huostaanottojen järjettömyydessä tällä hetkellä.
Minäkin voisin syyttää hoitovirheestä hoitotahoa, joka on "hoitanut" psyykkisesti sairasta omaistani, mutta enpä jaksa. Kunhan hän vain saisi oikeaa hoitoa jatkossa...
Kaiken kaikkiaan maassamme on lisääntynyttä lasten ja nuorten pahoinvointia, jonka syy pitäisi tutkia.