http://www.iltalehti.fi/uutiset/200704015934166_uu.shtml
Bodominjärven murhamysteeri askarruttaa yhä suomalaisia.
Keskusrikospoliisille tipahtelee edelleen vihjeitä miltei viidenkymmenen vuoden takaisista tapahtumista, joiden yhteydessä kolme telttaretkellä ollutta nuorta surmattiin raa'asti Espoossa. Henkirikokset tehtiin helluntaina 5. päivänä kesäkuuta vuonna 1960.
- Vihjeitä tulee harvakseltaan, kuukausittain muutama, rikosylikomisario Tero Haapala keskusrikospoliisista kertoo.
Yhteydenotot eivät rajoitu vain pääkaupunkiseudulle, vaan kansalaiset myös muualta Suomesta tarjoavat poliisille apuaan kolmoismurhan selvittämiseksi. Hajontaa selittää osaltaan, että ihmiset ovat vuosikymmenten saatossa vaihtaneet asuinpaikkakuntaa.
- Ne (yhteydenotot) ovat olettamuksia senaikaisten ihmisten liikkeistä ja ilmoituksia siitä, olisiko se ja se henkilö kuitenkin tekijä. Erilaisia yhteyksiä ja ajatuksia ihmisille herättää tällainen asia edelleen, Haapala sanoo.
Vihjeitä valuu poliisille tavanomaista tiuhempaan yleensä silloin, kun Bodom nousee otsikoihin mediassa tai kun aiheesta ilmestyy vaikkapa kirja, kuten viime kesänä, kun nyt jo edesmenneen emeritusprofessori Jorma Palon kirjoittama Nils Gustafsson ja Bodomin varjo ilmestyi.
Kynnys avata paketti ei ole noussut
KRP:n tiedossa ei ole uusia yllätystodistajia eikä muutakaan seikkaa, joka olisi antanut aihetta jutun avaamiseen.
Poliisi luopui veritekojen aktiivisesta tutkinnasta, kun Espoon käräjäoikeus hylkäsi toissa vuoden lokakuussa Nils Gustafssonia vastaan nostetut syytteet kolmesta murhasta. Hän oli neljän nuoren seurueesta ainoa, joka selvisi telttaretkestä hengissä. Käräjäoikeus katsoi, että Gustafsson joutui kolmen toverinsa tavoin ulkopuolisen hyökkääjän uhriksi.
Oikeudenkäyntiä edeltänyt rankka tutkintaprosessi ja käräjäoikeuden vapauttava päätös eivät ole nostaneet KRP:ssä kynnystä avata paketti tarvittaessa uudelleen.
- On aivan sama, onko tutkittu pidempään, lähiaikoina tai onko edellisestä ikään kuin varsinaisesta tutkinnasta kulunut pidempi aika. Jos tulee sellaista näyttöä, että on syytä epäillä nimenomaan jotakin henkilöä, prosessi käynnistyy. Sillä sinällään ei ole merkitystä, että tässä on tehty kova ja rankka työ, Haapala selvittää.
Selvittäminen vaikeutuu ajan myötä
Mitä enemmän Bodominjärven kolmoismurhasta vierähtää aikaa, sitä vaikeampaa on mysteerin selvittäminen. Virhelähteitä esiintyy etenkin henkilötodistelussa. Ihmisten muistikuvat vuosikymmenten takaisista tapahtumista haalistuvat eikä välttämättä ole selvää, mistä tietoon tullut seikka on peräisin.
- Mitä pidempi aika kuluu, sitä tärkeämpään asemaan nousee tietysti tekninen tutkinta ja se, onko niin paljon materiaalia, ettei jää aukkokohtia.
- Vaikka Bodomissakin onnistuttiin hyvin teknisessä tutkinnassa, sinne jäi edelleen niin paljon kysymysmerkkejä myös teknisen tutkinnan puolelle, joita ei enää pystytty neljänkymmenen vuoden jälkeen selvittämään, rikosylikomisario toteaa.
Haapala ei lähde arvailemaan, saadaanko Bodominjärven kolmoismurhaajaa koskaan selville.
- Jokainen näistä selvittämättömistä henkirikoksista on piintynyt jokaisen tutkivan poliisin tai tutkijan aivopoimuihin kiinni. Me emme ota sillä lailla kantaa siihen, että selviävätkö ne vai eivät, vaan joka kerta, kun on syytä, tehdään niin perusteellinen tutkinta kuin mahdollista ja katsotaan sitten, kuinka pitkälle se riittää.
Bodominjärven murhamysteeri askarruttaa yhä suomalaisia.
Keskusrikospoliisille tipahtelee edelleen vihjeitä miltei viidenkymmenen vuoden takaisista tapahtumista, joiden yhteydessä kolme telttaretkellä ollutta nuorta surmattiin raa'asti Espoossa. Henkirikokset tehtiin helluntaina 5. päivänä kesäkuuta vuonna 1960.
- Vihjeitä tulee harvakseltaan, kuukausittain muutama, rikosylikomisario Tero Haapala keskusrikospoliisista kertoo.
Yhteydenotot eivät rajoitu vain pääkaupunkiseudulle, vaan kansalaiset myös muualta Suomesta tarjoavat poliisille apuaan kolmoismurhan selvittämiseksi. Hajontaa selittää osaltaan, että ihmiset ovat vuosikymmenten saatossa vaihtaneet asuinpaikkakuntaa.
- Ne (yhteydenotot) ovat olettamuksia senaikaisten ihmisten liikkeistä ja ilmoituksia siitä, olisiko se ja se henkilö kuitenkin tekijä. Erilaisia yhteyksiä ja ajatuksia ihmisille herättää tällainen asia edelleen, Haapala sanoo.
Vihjeitä valuu poliisille tavanomaista tiuhempaan yleensä silloin, kun Bodom nousee otsikoihin mediassa tai kun aiheesta ilmestyy vaikkapa kirja, kuten viime kesänä, kun nyt jo edesmenneen emeritusprofessori Jorma Palon kirjoittama Nils Gustafsson ja Bodomin varjo ilmestyi.
Kynnys avata paketti ei ole noussut
KRP:n tiedossa ei ole uusia yllätystodistajia eikä muutakaan seikkaa, joka olisi antanut aihetta jutun avaamiseen.
Poliisi luopui veritekojen aktiivisesta tutkinnasta, kun Espoon käräjäoikeus hylkäsi toissa vuoden lokakuussa Nils Gustafssonia vastaan nostetut syytteet kolmesta murhasta. Hän oli neljän nuoren seurueesta ainoa, joka selvisi telttaretkestä hengissä. Käräjäoikeus katsoi, että Gustafsson joutui kolmen toverinsa tavoin ulkopuolisen hyökkääjän uhriksi.
Oikeudenkäyntiä edeltänyt rankka tutkintaprosessi ja käräjäoikeuden vapauttava päätös eivät ole nostaneet KRP:ssä kynnystä avata paketti tarvittaessa uudelleen.
- On aivan sama, onko tutkittu pidempään, lähiaikoina tai onko edellisestä ikään kuin varsinaisesta tutkinnasta kulunut pidempi aika. Jos tulee sellaista näyttöä, että on syytä epäillä nimenomaan jotakin henkilöä, prosessi käynnistyy. Sillä sinällään ei ole merkitystä, että tässä on tehty kova ja rankka työ, Haapala selvittää.
Selvittäminen vaikeutuu ajan myötä
Mitä enemmän Bodominjärven kolmoismurhasta vierähtää aikaa, sitä vaikeampaa on mysteerin selvittäminen. Virhelähteitä esiintyy etenkin henkilötodistelussa. Ihmisten muistikuvat vuosikymmenten takaisista tapahtumista haalistuvat eikä välttämättä ole selvää, mistä tietoon tullut seikka on peräisin.
- Mitä pidempi aika kuluu, sitä tärkeämpään asemaan nousee tietysti tekninen tutkinta ja se, onko niin paljon materiaalia, ettei jää aukkokohtia.
- Vaikka Bodomissakin onnistuttiin hyvin teknisessä tutkinnassa, sinne jäi edelleen niin paljon kysymysmerkkejä myös teknisen tutkinnan puolelle, joita ei enää pystytty neljänkymmenen vuoden jälkeen selvittämään, rikosylikomisario toteaa.
Haapala ei lähde arvailemaan, saadaanko Bodominjärven kolmoismurhaajaa koskaan selville.
- Jokainen näistä selvittämättömistä henkirikoksista on piintynyt jokaisen tutkivan poliisin tai tutkijan aivopoimuihin kiinni. Me emme ota sillä lailla kantaa siihen, että selviävätkö ne vai eivät, vaan joka kerta, kun on syytä, tehdään niin perusteellinen tutkinta kuin mahdollista ja katsotaan sitten, kuinka pitkälle se riittää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nyt kaiki kertokaa mitä tiedätte.
Se on jo kansalaisvelvollisuus.
Pitää olla vastuuntoinen.