Taas kirkas aurinko paistaa ja tuo mieleen ahdistavia ajatuksia tulevasta kesästä, josta tiedän tulevan yhtä ankean kuin aikaisemmista.Yksinäisyyttä, ahdistusta surullista oloa on luvassa mulle. Hyvä jos vielä syksyllä jaksan hakeutua töihin tuollaisen kesän jälkeen. Toiset on tarkoitettu elämään yksin niin se vain on. En yksinkertaisesti kelpaa kenenkään seuraksi.
Aurinko paljastaa
kuralätäkön
6461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Aamulenkillä väistelin kuralätäköitä,pohdiskelin samalla,kuin olisi mukava lenkkeillä jonkun,sympaattisen,aikuisen miehen kanssa.Ne vain on jo aviossa tai sitten,kuten aiemmin olen huomannut,eivät pidemmän päälle,jaksa minua,katsella.Sen verran on jo elämä kuluttanut,että lenkkeilen keväällä katsellen kuralätäköitä,järvelle kesä illan hämyssä haikaillen,syysruskan koittaessa,poimien sieniä,talvella pilkille haaveillen,joulun yksinäisyydessä,istuen iltaa,kynttilän valossa.
Jahka, sama täällä. siksi kai täällä roikunkin. hitto ku ei enää ees uskalla tutustua kehenkään. tuskinoa kukaan muhunkaan...
tämän kesän niin ei pääse masis iskemään
Miksi niin veikkaat, että et kelpaa kenenkään seuraksi? Esimerkiksi täällä on varmaan paljonkin porukkaa jotka huolisi just sut kaverikseen. Pistä nyt vaikka sähköpostiosoite näkyville, että suhun voi ottaa yhteyttä.
Olen ollut masentunut koko ajan sen jälkeen kun aurinko on alkanut paistamaan kunnolla. Minäkin muuten ajattelin pysytellä sisätiloissa suurimman osan kesästä, töissä ja kaupassa on pakko käydä mutta se onkin sitten siinä. En aio todellakaan enää koskaan tehdä sitä virhettä että lähden johonkin esim. kaupungille kävelemään ja palaan kotiin melkein itku kurkussa ja raivoa täynnä. Inhottaa katsella ihmisiä. En tee sitä virhettä enää.
Olen kokenut tuon saman pahimman depiksen ja petetyksi/hylätyksi tulemisen aikoihin. Oli kertakaikkiaan kammottavaa kulkea ulkona, kun joka puolella sitä näki vain (onnellisia?) pariskuntia! Kaikki liikkuivat kaksin!
Parempi siis olla kotona yksin, kun tuottaa itselleen entistä pahempaa oloa tunkemalla itsensä ihmisten ilmoille! Tosin viihdyin kyllä auringossa yksin omalla pihallani, mutta että julkisella paikalla... yksin. Ehei!
Nyt on tilanne jo toinen, onneksi :)