En jaksa enää!

Mulla oli yläaste aika kutakuinkin samanlaista. Opettajat tiesi kiusaamisesta, mutta kukaan ei oikein osannut puuttua siihen. Olin erittäin masentunut ja itsetuhoinen silloin. En tiennyt miten pääsisin pois siitä kierteestä ja kaikesta mikä silloin oli. Ainut mitä ajattelin oli se että kaikki muuttu.. Noh, niinhän ne muuttuukin, mutta kuinka sitä jaksaa odottaa.

Tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu ja neuvoisin hakemaan apua kuin on liian myöhäistä. Hoitamaton masennus uusiutuu todella usein (ei välttämättä heti, mutta joskus vuosienkin päästä ja silloin sitä on vaikeampi hoitaa, itselläni on käynyt näin)

Suosittelisin että menet juttelemaan vaikka terveydenhoitajalle tai koulukuraattorille, he osaavat auttaa sinua ja neuvoa eteenpäin jos tarvitsisit ammattiauttajan apua.

En oikein osaa sanoa mitään mikä voisi sinua auttaa, mutta mun oli vain pakko vastata tähän jotain, kun viestisi oli kuin minulta silloin joskus.

Voin vain toivottaa sinulle voimia ja haleja todella paljon. Ja neuvoa että kaikki muuttuu vielä iloksi, ehkä sinusta ei tunnu siltä vielä, ei minustakaan tuntunut, mutta toisin kävi.. Nyt elän elämäni onnellisinta aikaa. Puhu oikeasti jollekkin joka voisi kuunnella sinua ja auttaa.. Jos haluat niin voisimme vaihtaa vaikka mese osoitteita, sekin olisi jo alku jos saisit jutella jollekkin joka on saman kokenut..

nolla tilanne .mikä on mennyt se on mennyt.katso reipaasti eteen päin.kaikille käy näin kun katsot ympärille et näe ketään onnelista paria onni on vain laina joka menee varmasti OHI.ajatele että kaikki muutkin on samassa veneessä.Anna itselle anteeksi.vahvenpana nouse uuteen päivään anna ajan kulua TÄRKEIN ON KOULU pohja elämälle kun koulun ovet takana suljetaan todistus on tärkein.MINNE ELÄMÄ SINUA VIE.hyvää jatkoa.

mustakin puhutaan aina selän takana paskaa. on usein murskaava olo, kun mietin mitä kiusaajani mahtavat tehdä tällä hetkellä. he haukkuvat, juoruavat, ja puhuvat luultavasti minusta paskaa juuri nytkin. mutta jos ne on niin SAA*ANAN kovia raukkoja, ja jos niillä on niin hiton huono itsetunto, että ne ryhtyy tollasiin paskoihin hommiin, niin silloin ne on kyllä aika pahoissa ongelmissa, sen vaan sanon.

Tosi harmi kun tuollaista tapahtuu.
Itteni kiusattiin koulusa, ärsyttävitä oli että ne jotka kiusas oli muuten tosi kivoja tyyppejä ja niitten kanssa halusi olla. Mun kokemuksen mukaan ne kiusaajat eivät yleensä pääse kovin pitkälle elämässä, voisiko johtua siitä että kiusaajat on yleensä koulun "cooleja" tyyppejä ja ne lulee että kun ne on suosittuja että se jatkuisi lopun elämää? No eihän se jatku kun a)ihmiset aikuistuu b) elämässä pärjääminen vaatii (usein) koulutusta ja siihen ne ei usein ole niin motivoituneita kun koulussa sosiaalinen status on riippumton oppimisesta.
...mietin näitä kun tapasin vanhan koulukaverin joka kertoi että voisi kesällä mennä taas ehkä asfaltti hommiin kaupan kassan sijaan ja harkitsee (taas kerran ) josko nyt hakisi yliopistoon...itse olin juuri valmistunut jo lääkäriksi ja ajattelin että on se hyvä jos jo nyt "harkitset" hakemista yliopistoon.
tsemppiä vain, ansaitset paremman poikakaverin ittellesi.