Olen alkanut harkita sos-rannekkeen käyttöönottoa, koska kohtaukset ovat lisääntyneet viimeisen puolen vuoden aikana (ollut 3, ennen kerran vuodessa...)
Mutta näin naisena-ja suht. tarkkana tyylistään olevana naisena mielestäni myytävänä oleva ranneke on todella ruma =(
Yritin etsiskellä vastaavaa ulkomailtakin asti, ja Englannista löytyi samantyyppisiä, mutta värillisillä pohjilla, vähän sentään parannusta tuohon miesmäiseen koruun. Ovatko muut löytäneet muualta rannekkeita?
Mutta näin naisena-ja suht. tarkkana tyylistään olevana naisena mielestäni myytävänä oleva ranneke on todella ruma =(
Yritin etsiskellä vastaavaa ulkomailtakin asti, ja Englannista löytyi samantyyppisiä, mutta värillisillä pohjilla, vähän sentään parannusta tuohon miesmäiseen koruun. Ovatko muut löytäneet muualta rannekkeita?
Vastaukset 30
Vanhimmat
oman turvallisuuteni takia (saan kohtauksia miltei päivittäin), en kyllä paljon niitä ulkonäköjuttuja vaivaudu ajattelemaan.
ja hyvin ollaan pärjätty vaikka kohtauksia tulee useita viikottain.
Olet siis sinut sairautesi kanssa?
muuta käytän. Ei ulkonäöllä ole mitään merkitystä. Siis ei mulla SOS-ranneketta vaan epi, siinä lukee ihan selvästi epilepsia epimerkki.
Nuoren ei tullut mieleenkään pistään sellasta esinettä käteen.
näin. Kannattaa käyttää ranneketta oman turvallisuuden vuoksi. Voithan käyttää sen kanssa samassa ranteessa jotakin kauniimpaa korua myös tai korukelloa. Nykyään on myös sellaisia pinssejä, mutta sitä ei varmaan ihmiset osaa katsoa, jos saat kohtauksen, joten ranneke ehdottomasti parempi.
Miesmäinen? Mistä päin? Mä nimenomaan olen ollut tyytyväinen siitä että koru on niin huomaamaton (kavereistakaan ei ole kuin pari sen huomannut ennen kun olen näyttänyt tekstiä). Pistin sen käteeni melkeinpä heti kun epilepsia todettiin ja siinä se on ollut siitä asti. Olen jo itse unohtanut koko korun.
Luulisi värillisen herättävän enemmän huomiota...
Puhun siis Epilepsia-rannekkeesta, en SOS-rannekkeesta.
Nuorempana käytin,
mutta hopeinen laatta alkoi tummua
kovin äkkiä joten otin sen rumuuden
takia pois.
Myös silloin parempi kohtaustasapaino.
Aina olen ostamassa uutta,
mutta jostain kumman syystä en
sitä aikaiseksi saa =(
minulla on vanhanmallinen rahalompakko ,kun sen avaa ja joutuu hakemaan vaikka henkilötietoja niin ensimmäsenä avautuu kalvon alla epilesia seuranta kortti .sen luulisi riittävän
Lompakkoon ne aina katsoo,
kun etsivät henkilötietoja.
Otanpa heti susta mallia.
Kiitos vinkistä =))
Käytän epilepsia ranniketta, ollut tuohon tyytyväinen. Ei sitä sillai huomaa, sitäpaitsi ihmiset osaa etsiä sitä paremin, onhan jokunen asia ainakin poissuljettu kun näkee et sillä ranneke, tajuu et sillä nyt varmaan on sitten kohtaus.
Kannattaa käyttää. sehän on niin huomaamatonkin ettei sitä sillai kiinnitä erityistä huomioo.
Heissan kaikille pitkästä aikaa!!! Tämä tyttö se on palaillu maan pinnalle pitkien saairaalareissujen jälkeen! Ihanaa olla kotona!! Ja mikä parasta - teidän seurassa =)
Rannekkeesta: mulla todettiin epilepsia murrosiässä ja sehän oli pahinta mahdollista. Vanhemmat oli sitä mieltä, että oman turvallisuuden nimissä ranneke olisi hyvä olla ja sehän sitten hankittiin. Epi oli kova paikka enkä halunnut a) ulkonäköasiallisista syistä sitä käyttää ja b) en halunnut rannekkeella vielä enemmän huudella ja viestittää kaikille että mulla nyt on sitte epilepsia...
Parin ison kohtauksen jälkeen, joissa paikalletulleet luuli minun olevan vain humalassa jne. tajusin itsekin, että mitä väliä on ulkonäöllä ja sillä, jos ihmiset tietävät, jos rannekkeesta on edes jotakin apua.
Joku antoi vinkin käyttää toista korua rannekkeen kanssa. Itse olen pitänyt kaunista rannekorua epirannekkeen kanssa ja on muuten toiminut. Eipä epiranneketta juuri huomata.
Mutta pakko kyllä todeta, että kun isoisäni juuri tilasi itselleen diabetesrannekkeen, oli se sirompi ja kauniimpi kuin meidän epirannekkeet =(
Ja onhan nyt jho keksitty t-paidoista leidifit mallit, milloin keksitään epirannekkeisiin leidifit malli?! =)
Mutta rannekkeet käyttöön, niin ihmisten on helpompi auttaa esim. kadulla jne. Ei ranneke tyyliä niin pahasti voi pilata =)
Kyllä mä huomasin että katosit,
mutta ajattelin että arki kiireet
pitää poissa koneen ääreltä tai
sitten uudet ei saa täältä sitä
mitä ne hakee ?
Harmittaa nuo sairaalareissut
puolestasi ja toivottavasti olet
o.k. ?
Ota iisisti ja tervetuloa takaisin =)
Mukava huomata, että olet huomannut minun olevan olleen poissa. Ei tässä ihan kunnossa olla.. edessä on nyt uni eeg ja lääkkeitä nostettiin.. kohtauksia on ollut ja niitä ei saada pois =( Mutta positiivista on se, että sentään tutkitaan! Eikä jätetä vain oman onnen nojaan kohtauksien kanssa.
Mutta hyvillä mielin eteen päin. Ja se, että saa olla kotona nostaa jo mielialaa kummasti! Vielä kun tuo inhottava tuuli loppuis ja aurinko paistais niin pääsis pihalle!!
Kiitos palstalaisille tuesta!!! Jatketaan yhdessä eteenpäin! Tukien toinen toisiamme!
-ansuliina
ollakkin, että tutkitaan ja huolella.
Näytät olevan hyvissä käsissä.
Vältä ulos menoa tai tuuli vie
sut mukanaan =)
Moi ansuliina mun luokkakaverilla todettiin viime viikolla epilepsia. Hän on kuusitoista ja murrosiässä. Minä pelästyi, kun luin facebookista, että hän sai epilesia ja hän pitää ranneketta
Ei ole ranneketta vielä tullut hankittua, vaikka monesti olenkin sitä miettinyt. Jotenkin luulen, että sitä kohtauksen sattuessa osaavat etsiä lähinnä terveyden-/sairaanhoitoalalla olevat. Ehkä omaa kuvitteluani? Osaavatko paikalle sattuneet "tavalliset pulliaiset" etsiä epi-ranneketta?
Muuten en ole tuohon ulkonäköasiaan tullut kovin paljon kiinnittäneeksi huomiota, lähinnä turvallisuuskysymys se minulle on, jos sen hankin.
Itse olen todella harkinnut tatskaa. Olis aina mukana ja lisäksi sillä olisi subjektiivista symbolista merkitystä. Kunnon stigma käteen. Lisäksi toimisi metaforana tietyille persoonallisuuteni dimensioille, joita en tässä kuitenkaan mainitse. Ovat kuitenkin intiimejä.
En kuitenkaan suosittele muille. Voi kyllä jäädä ottamatta itsellänikin, mutta on kuitenkin sen verran kuvaa hakattu ihoon että harkitsen asiaa. Ei. Kyllä se jää varmaan ottamatta. Olen jo liian vanha jotta jaksaisin enää vääntäytyä studioon.
Aluksi käytin ranneketta mutta se on kyllä jäänyt. Käyn nykyään lähinnä vain koululla ja siellä suurin osa tietää, että olen epileptikko. Koulu on toki varsin suuri, mutta olen pitänyt luentoja epilepsiasta ja mitä se tarkoittaa minun arjessani.
Käytän, vaikken kohtauksia ole saanutkaan vuoteen.
Minulle itselleni se tuo jotenkin "varmuutta".
Ja jos se tuo varmuutta niin hyvä. En ole itsekään koskaan pelännyt käyttää sitä esimerkiksi leimautumisen pelosta. Oikeastaan se jäi minulla siihen kun remmi katkesi ja oli liian suuri työ hommata uutta. Eli laiskuus oli perimmäisenä syynä.
Ja onhan se turvallisuuden kannalta hyvä, että tarpeen tullessa esimerkiksi ensihoitajat yms. tietävät mistä kyse, jos sattuu tulemaan kohtaus.
Ps. Oon tainut nähdä sun nimimerkin you tubessa. Luulisin.
Itse hommasin, kun kuntosalilla työnnettiin kohtauksen aikana sokeripala suuhun, luulivat verensokerin laskeneen. Siksi ostin rannekkeen, jonka sittemmin teho-osastolla kadotettiin. Pitäis hommata siis taas uusi.
Siis siellä videojutskassa?
Enpäs tiedä missä olet mun nimimerkin siellä nähnyt,mutta minä se en ainakaan ole...:)
En ole hankkinut ranneketta ollenkaan. Lähimmäiset tietävät sairaudesta ja miten toimia. Jos sattuisin saamaan(en ole koskaan näin saanut) julkisella paikalla yksin ollessa kohtauksen, luottaisin ensiapukurssin käyneisiin. Käsittääkseni jokaisella työpaikalla(ja koulussa) alasta riippumatta järjestetään nykyään ensiapukursseja...? Ovatko jopa pakollisia?
Ja ensiapukurssillahan käsitellään myös epilepsia, joten luotan siihen et kohtaus osataan yhdistää epilepsiaan. Monet tietysti soittaisivat ambulanssin, vaikka eihän ne mua mukaan ottais koska sairaus on diagnosoitu ja lääkkeetki on.
No eihän se mikään kaunis ole, mutta itse käytin sitä 8vuotta putkeen koskaan ottamatta pois (paitsi joissain hienommissa tilaisuuksissa kuten häissä tms). Se toi minulle turvallisuuden tunteen jostain syystä. Nyt muutama kuukausi sitten otin sen pois jostain syystä, enkä ole laittanut takaisin. En ole koskaan saanut julkisilla paikoilla kohtauksia, sillä ne yleensä tulevat yöllä, joten.. ehkä voin elää ilman ranneketta. Kyllä pistän sen taas käteen kun lähden esim matkalle tms.
ja tähän vielä että mäkin pidin sen kanssa nätimpää korua, mutta kuitenkaan peittämättä sitä ylisuurilla koruilla. Vain muutama kaikista 8 vuoden tutuistani sanoi huomanneensa korun, kun joskus otin asian puheeksi.
Minä keski-ikäisenä naisena en osaa oikein mieltää tuota ranneketta koruksi. Kädessäni se kuitenkin on killunut 4,5 vuotta enkä ota sitä koskaan pois. Eihän sitä osaa varmaan kukaan muu katsoakaan kuin ammattihenkilökunta mutta jos nyt käy vielä niin että joskus saan kohtauksen niin eipähän ehkä henkikulta lähde. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa epi-kohtaukseni meni aika pahaksi status epilepticukseksi ja olin enemmän tai vähemmän nukutettuna neljä vuorokautta. Ei kouristuksia vaan lähestulkoon psykoosinomainen sekoaminen. Ja aivoverenvuodon aiheuttaneen laskimosuonen poiston jälkeen tapahtunut. Eilen juuri täysi-ikäinen tyttöni kysyi saunassa että eikö tuo häiritse ja minä sanoin että en ranneketta enää huomaakaan.
Minä en osaa pitää mitään koruja tai vastaavia, en edes rannekelloa. Ei ole siis rannekettakaan. En missään tapauksessa halua, että kukaan näkisi ranteessani epilepsia-tekstillä varustetun laatan. Tulisi sellainen olo, kuin se lukisi otsassa. Saan vain paikallisalkuisia kohtauksia mutta jos saan ison kohtauksen niin eipä voi mitään. Sanokaa vain piittaamattomaksi.
turha kapistus sanon minä.
Kyllä. Miksi en käyttäisi? Ja onhan se melko ruma, mutta jos se olisi paljon sirompi ja kauniimpi, ei sitä välttämättä tarpeen tullen huomattaisi. En ole sitä häpeillyt tai piilotellut koskaan, ja olen sentään melkoisen tarkka ulkonäöstäni ja koruistani.
Siinä se on nyt 9 vuotta heilunut.
Käytin kyllä, kunnes vahingossa imuroin sen:/ Pitäisi hankkia uusi:)