Hei kaikille, minulla on aika erikoinen kysymys.
Omistan vajaa vuoden ikäisen kollipojan, joka on ilmeisesti "villikissan" ainoa pentu ja saatu hyvin pienenä kiinni kissa-ansasta.(Maaseudulta) Se on haettu löytöeläinkodista melko pienenä, jossa sillä oli ollut sijaisemona koira maidosta vieroitukseen asti...
Taloudessani oli yksi aikuinen leikattu naaraskissa ennestään ja ystäviä ovat pikkukissan kanssa.
Kissa oli jo pienenä hieman höperö, ei meinannut heti osata oikein hiekkalaatikolle ja sotki usein takajalkansa/häntänsä kakkaan kun siellä kävi. Vielä nykyäänkään se ei osaa peittää täysin kakkojaan/pissojaan, vaan kapsuttaa hiekkalaatikon seiniä/lattiaa jne. Joskus raapii hiekkaa täysin ohi jätöksistä, on kuitenkin oppinut sisäsiistiksi, eikä ole enää sotkenut itseään.
Lisäksi huomasimme pennusta asti valtavan ruokahalun ja söi usein mahansa pallomaiseksi, nykyään ruokahalu tasaantunut. Kissa kärsi pennumpana ilmavaivoista ja jonkin verran tuli löysiä ulosteita, madotettu on useamman kerran samaan aikaan talouden toisen kissan kanssa. Vatsavaivoja ei nykyään ole, vaan uloste/virtsa täysin normaalia.
Lisäksi kissalla on ollut pennusta asti taipumus törmäillä ja ryntäillä päin ovia, tuolinjalkoja jne. Toisinaan nykyäänkin niin tekee. Silmissä on ollut väreilevää liikettä erityisesti pentuna ja lievää pään tärinää, kun hän kohdisti silmiään. Kissa havannoi hieman huonommin kuin toinen kissamme, mutta kykenee silti leikkimään leluilla jne. Silmissä on ehkä vielä hieman havaittavissa värinää, varsinkin kun se jännittyy, mutta ajan mittaa oireilu lievittynyt. Toisinaan epäilemme, että se ei havaitse ihan kaikkea eli olemme epäilleet lievää näkövammaisuutta, joka ei sisäkissan elämää kuitenkaan vaaranna eikä tunnu toimintakykyään haittaavan.
Rakenteeltaan kissa on myös erikoinen, jalat on lyhyehköt ja paksut, varsinkin tassut.Takajalat korkeammat kuin etujalat. Myös pää on suhteessa vartaloon pienehkö. Häntä on oikein paksu ja kaunis. Keskivartalo on ns. pallomaisempi eli tanakka ja alavatsa jopa hieman roikkuu, kun juoksee niin heiluu puolelta toiselle...kisu on siis hmmm. sanoisiko hieman ylipainoinen.Rintakehän/kylkien osa ollut pennusta asti leveärakenteinen, siksi myös yläselkä vaikuttaa jytkyltä.
Kissamme ovat molemmat sisäkissoja. Vaikka kissat painii yhdessä ja leikkivät kun leikitetään, niin tässä uroskissassa on huomattavaa kömpelyyttä, ikäänkuin ruumiin rakenne olisi jotenkin vaikea kissalle. Se kyllä juoksee ja hyppää tuolilta pöydälle, mutta ei kyllä pääse suoraan pöydälle lattialta, loikat ovat siis hyvin kömpelöitä.
Kissa on luonteeltaan erittäin ihana, kehrääväinen ja seurallinen. Vieraita ihmisiä kohtaan melko arka ollut näin aikuisempana.(Luonne muuttunut pelokkaammaksi viimeisten parin kuukauden sisällä.)Toisinaan jos tehdään jotakin mistä ei pidä, esim. kynnenleikkuu jne. niin osaa murisemalla osoittaa mieltään. ei ole kuitenkaan koskaan hyökännyt/osoittanut vihamielisyyttä ihmistä kohtaan, päinvastoin.
On melko säikky uusille äänille ja valpastuu herkästi ympäristöä kohtaan, saattaa jopa rynniä ulkoa kuuluvien äänien takia piiloon toisinaan.
Olen miettinyt eri sairauksien mahdollisuuksia, mutta kissa ei ole millään tavalla sairaanloinen ja olen pohtinut, että voisiko kissa tosiaankin olla lievästi kehitysvammainen. siitä ei tietenkään haittaa ole, mutta onko muilla tällaisia kissoja? MInusta on erikoista, että emokissalla oli vain yksi pentu, se on aika harvinaista, yleisempää ehkä vanhemmilla kissoilla. Tästä epäilin, että muut
kissat kenties kuolleet pentueesta jne.
Eli onko muilla kokemuksia "kehitysvammaisesta kissasta" tai kokemuksia mainitsemistani oireista, jotka liittyisivät johonkin sairauteen?
Omistan vajaa vuoden ikäisen kollipojan, joka on ilmeisesti "villikissan" ainoa pentu ja saatu hyvin pienenä kiinni kissa-ansasta.(Maaseudulta) Se on haettu löytöeläinkodista melko pienenä, jossa sillä oli ollut sijaisemona koira maidosta vieroitukseen asti...
Taloudessani oli yksi aikuinen leikattu naaraskissa ennestään ja ystäviä ovat pikkukissan kanssa.
Kissa oli jo pienenä hieman höperö, ei meinannut heti osata oikein hiekkalaatikolle ja sotki usein takajalkansa/häntänsä kakkaan kun siellä kävi. Vielä nykyäänkään se ei osaa peittää täysin kakkojaan/pissojaan, vaan kapsuttaa hiekkalaatikon seiniä/lattiaa jne. Joskus raapii hiekkaa täysin ohi jätöksistä, on kuitenkin oppinut sisäsiistiksi, eikä ole enää sotkenut itseään.
Lisäksi huomasimme pennusta asti valtavan ruokahalun ja söi usein mahansa pallomaiseksi, nykyään ruokahalu tasaantunut. Kissa kärsi pennumpana ilmavaivoista ja jonkin verran tuli löysiä ulosteita, madotettu on useamman kerran samaan aikaan talouden toisen kissan kanssa. Vatsavaivoja ei nykyään ole, vaan uloste/virtsa täysin normaalia.
Lisäksi kissalla on ollut pennusta asti taipumus törmäillä ja ryntäillä päin ovia, tuolinjalkoja jne. Toisinaan nykyäänkin niin tekee. Silmissä on ollut väreilevää liikettä erityisesti pentuna ja lievää pään tärinää, kun hän kohdisti silmiään. Kissa havannoi hieman huonommin kuin toinen kissamme, mutta kykenee silti leikkimään leluilla jne. Silmissä on ehkä vielä hieman havaittavissa värinää, varsinkin kun se jännittyy, mutta ajan mittaa oireilu lievittynyt. Toisinaan epäilemme, että se ei havaitse ihan kaikkea eli olemme epäilleet lievää näkövammaisuutta, joka ei sisäkissan elämää kuitenkaan vaaranna eikä tunnu toimintakykyään haittaavan.
Rakenteeltaan kissa on myös erikoinen, jalat on lyhyehköt ja paksut, varsinkin tassut.Takajalat korkeammat kuin etujalat. Myös pää on suhteessa vartaloon pienehkö. Häntä on oikein paksu ja kaunis. Keskivartalo on ns. pallomaisempi eli tanakka ja alavatsa jopa hieman roikkuu, kun juoksee niin heiluu puolelta toiselle...kisu on siis hmmm. sanoisiko hieman ylipainoinen.Rintakehän/kylkien osa ollut pennusta asti leveärakenteinen, siksi myös yläselkä vaikuttaa jytkyltä.
Kissamme ovat molemmat sisäkissoja. Vaikka kissat painii yhdessä ja leikkivät kun leikitetään, niin tässä uroskissassa on huomattavaa kömpelyyttä, ikäänkuin ruumiin rakenne olisi jotenkin vaikea kissalle. Se kyllä juoksee ja hyppää tuolilta pöydälle, mutta ei kyllä pääse suoraan pöydälle lattialta, loikat ovat siis hyvin kömpelöitä.
Kissa on luonteeltaan erittäin ihana, kehrääväinen ja seurallinen. Vieraita ihmisiä kohtaan melko arka ollut näin aikuisempana.(Luonne muuttunut pelokkaammaksi viimeisten parin kuukauden sisällä.)Toisinaan jos tehdään jotakin mistä ei pidä, esim. kynnenleikkuu jne. niin osaa murisemalla osoittaa mieltään. ei ole kuitenkaan koskaan hyökännyt/osoittanut vihamielisyyttä ihmistä kohtaan, päinvastoin.
On melko säikky uusille äänille ja valpastuu herkästi ympäristöä kohtaan, saattaa jopa rynniä ulkoa kuuluvien äänien takia piiloon toisinaan.
Olen miettinyt eri sairauksien mahdollisuuksia, mutta kissa ei ole millään tavalla sairaanloinen ja olen pohtinut, että voisiko kissa tosiaankin olla lievästi kehitysvammainen. siitä ei tietenkään haittaa ole, mutta onko muilla tällaisia kissoja? MInusta on erikoista, että emokissalla oli vain yksi pentu, se on aika harvinaista, yleisempää ehkä vanhemmilla kissoilla. Tästä epäilin, että muut
kissat kenties kuolleet pentueesta jne.
Eli onko muilla kokemuksia "kehitysvammaisesta kissasta" tai kokemuksia mainitsemistani oireista, jotka liittyisivät johonkin sairauteen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
tuli hämärästi mieleen että jos emolla oli rutto se voi vaikuttaa pentuihin jotensakin tuolla tavalla, ehkä googlella löydät lisätietoa. toisaalta eiköhän eläimissäkin ole kehitysvammaisuutta esim jos vaikeassa synnytyksessä ollut ilman happea tms. tuo jätösten peittämättömyys muuten ei ole mitenkään harvinaista, onkohan niitä asioita joita emo opettaa paremmin pennulleen.
Minulla on n. 4-vuotias leikkaamaton kollikissa joka on todellinen maalaistollo! Hänessä on paljon samanlaisia piirteitä kuin Sinun kissassasi.
Hän on todellinen ystävä, minusta varsinkin kovin riippuvainen. Hän ylensyö itsensä monesti ja sitten saattaa jopa oksentaa sulamattoman ruoan ulos (maha liian täynnä)
Kurnuttaa kovempaa kuin sammakko, oikea mölyapina.
Ruumiinrakenteeltaan muistuttaa lähinnä jänistä ja rottaa eli takajalat ovat muuhun vartaloon nähden erittäin pitkät ja pää hänellä on vartaloonsa nähden isohko. Hän muistuttaa jänistä myöskin sen vuoksi että, on kokonaan valkoinen :) Ei osaa pestä itseään kunnolla, ainoastaan kasvot ja etutassut, joten häntä pitää suihkutella monesti, siitä hän pitää kovasti.
Joskus leikitettäessä esim. pallolla yms. pää tärisee kummallisesti puolelta toiselle, mutta se ei näytä menoa haittaavan.
Hän ei peitä jätöksiään, vaikka emo oli opettanut sisäsiistiksi. Hän kuopii vain hiekkaa minne sattuu. Hän myös käy vain kuopimassa laatikkoa, kun sinne laitetaan ihan puhdas hiekka (ei tee jätöksiä).
Vähän hömelö ja kummallinenhan tuo minun kissani on mutta, parempaa lemmikkiä saa hakea :)
Hyvää kevättä Sinulle ja hömelölle kissallesi :)
Voi sentään millanen kissi! Mutta ihanaa, että on kuitenkin niin mukava luonteeltaan.
Meidänkin kissa saattaa joskus törmäillä esim. tuolinjalkoihin. Sitä tapahtuu leikkiessä, esim. jos on heittämässä lelua hänelle ja hän katsoo muhun päin ja sit lähtee juoksemaan eikä huomaa edessä ollutta estettä. Samassa tilanteessa lelua kiinniottaessa menee joskus pitkäksi liukkaan lattian takia ja hän törmää esim. kirjahyllyyn tai tuoliin. Ei ole kuitenkaan moksiskaan asiasta vaan jatkaa leikkiä. Toinen kissa ei ole koskaan törmännyt mihinkään.
Samoin hän saattaa törmätä esteeseen, jos säikähtää ja samalla hypähtää karkuun. En muuten ole havainnut hänellä olevan näköongelmia, johtuisiko vain huolimattomuudesta tämä törmäily. Joskus tosin kun heittää lelun hänelle, niin hän etsii sitä katseellaan eikä huomaa vaikka se olisi lähelläkin.
Muuten hänellä ei ole mainitsemaasi ruumiinrakenteen ominaisuuksia, hän on vain todella pieni. Molemmat kissat ovat samanikäisiä, 3-vuotiaita ja toinen painaa 7 kg ja tämä pikkuinen vain reilun 3 kg! Hänen maukunsa on myös kovin "vauvaisaa" nimittäin todella kimeää. Toinen maukuu matalammalta. Tutuillani on tämän kissan emon pentuja myös ja he ovat myös aika pienikokoisia. Ehkä se on vain "sukuvika"... :) Ruokaa hän kuitenkin on saanut riittävästi kasvuaikana vaikka onkin aika nirso syömään.
Meidän kissat muuten myös kuopii todella usein hiekkalaatikon seiniä ja laatikon ulkopuolella lattiaa, varsinkin tämä pienempi. Useimmiten kyllä jätös peitetään, mutta jostain syystä seiniä ja lattiaakin pitää aina kuopia kovin. :) Usein huikkaammekin, että hyvä se on jo, lopeta vaan. :)
Olen kuullut, että jos kissalle heittää jonkin lelun ja se pysähtyy, kissa ei välttämättä näe sitä ollenkaan. Eli se on melkein kuin jossain dino-elokuvassa kun ei liiku niin dino ei näe sinua =) Ihania nui kissat :)