Olen asunut neljä vuotta Kalliossa ja minulla on pelkästään hyviä kokemuksia.Kallio siistiytyy jatkuvasti. Julkisivuja on alettu urakalla remontoimaan, Helsinginkadulle kunnostetaan huikean kalliita asuntoja. Kehitys parempaan on väistämätöntä ja sen näkee myös kaduilla tallustavista ihmisistä. Nyt asunnon ostaneet tekevät taatusti voittoa hankinnallaan. Talossamme Torkkelinmäellä ei ole äänieristysongelmia, ötököitä...ei siis kerrassaan mitään. Ja jos joku kyselee, uskaltaako Kalliossa edes liikkua...haloo! Ilmeisesti tyypilläkään ei ole kovasti kokemusta isommista kaupungeista ja erilaisista ihmisistä.
Se on totta, että spurguja täällä edelleen hengailee, erityisesti Ympyrätalon kulmilla, Vaasanaukiolla yms, mutta paljon on erittäin siistejä rauhallisia paikkoja esim. Karhupuisto. Mielestäni spurguongelma on kasvanut vuosi vuodelta koko kaupungissa eikä ole pelkästään Kallion ongelma. Helsingissä ollaan liian suvaitsevaisia spurguja kohtaan, tällaista ei ole missään muualla Euroopassa! Ratikoissa en enää mielelläni varsinkaan kesäisin kulje. Miksi tästä asiasta ei puhuta enempää??? Ärsytttää
Ja mitä tulee Aurinkolahteen. Etsimme juuri asuntoa ja kävimme siellä katsastamassa seudun. Kerrassaan upea paikka, todella houkutteleva. Emme kuitenkaan voi mitään että viereiset vuokrakasarmit epäilyttävät liikaa. Miten kaksi noin ääripää paikkaa toimivat vierekkäin? Tuntuu, että siitä tulee väistämättä ongelmia. Kokemuksia?
Ja nyt sitten fiksua keskustelua, eikä mitään Rane ja Moga linjaa, pliis.
Se on totta, että spurguja täällä edelleen hengailee, erityisesti Ympyrätalon kulmilla, Vaasanaukiolla yms, mutta paljon on erittäin siistejä rauhallisia paikkoja esim. Karhupuisto. Mielestäni spurguongelma on kasvanut vuosi vuodelta koko kaupungissa eikä ole pelkästään Kallion ongelma. Helsingissä ollaan liian suvaitsevaisia spurguja kohtaan, tällaista ei ole missään muualla Euroopassa! Ratikoissa en enää mielelläni varsinkaan kesäisin kulje. Miksi tästä asiasta ei puhuta enempää??? Ärsytttää
Ja mitä tulee Aurinkolahteen. Etsimme juuri asuntoa ja kävimme siellä katsastamassa seudun. Kerrassaan upea paikka, todella houkutteleva. Emme kuitenkaan voi mitään että viereiset vuokrakasarmit epäilyttävät liikaa. Miten kaksi noin ääripää paikkaa toimivat vierekkäin? Tuntuu, että siitä tulee väistämättä ongelmia. Kokemuksia?
Ja nyt sitten fiksua keskustelua, eikä mitään Rane ja Moga linjaa, pliis.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun katselee palstan törkyturvan eli Kallion asukkaan alias remontti-ranen juttuja, ei voi kuin surullisena todeta, että kallion maine on menetetty, kyseisen asukkaan kirjoitukset perustuvat jatkuvaan uusien asuntojen ja Aurinkolahden herjaamiseen, vaikka hänellä ei kummastakaan ole minkäänlaista kokemusta.
Muuta ei voi todeta, kuin se että kateus on paha tauti ja sehän Ranea riivaa, itse en kadehdi kallion vanhoja asuntoja, koska olen niissäkin asunut ja kaikki kokemani olivat negatiivisia asioita, mieluummin sijoitan uuteen kalliimpaan asuntoon ja nautin rauhasta ja se oikea Aurinkolahti on hieno alue, rantabulevardeineen ja hienoine mernerantataloineen, alue on kaikkea muuta, kuin se meri-rastial, josta kallion asukas ammentaa ehtymättömät juttunsa.
Tosiasisssa Aurinkolahden uudet asunnot ovat paljon kalliimpia, kuin ne kallion jyhkeät kivitalot, kuten Rane väittää, tosiasioihin voi tututstua vaikkapa Huoneistokeskusken sivuilla.
suomen Las Vegas!
Huoria, huumeita, kapakoita ja rikollisia.
Aikuisten oikeesti onhan siellä myös paljon taiteilijoita, it-heppuja, opiskelijoita ja ihan tavallisia perheitäkin.
Alueesta diggaan, hinnoista en!
Kallio on ja pysyy hämäräseutuna. Jo sinnepäin julkisilla mennessä huomaa miten juoppoa ja renttua on ratikassa tavallista enemmän. Kallio on myös uskomattoman kovaksikeitetty ja sisäänpäinlämpiävä Stadi. Siellä saa nopeasti kuulla "mikä vittu sä luulet oikein olevas". Käyttäytymisen pitäis olla jotenkin renttumaista, jätkämäistä, jotta sopeutuisi. Et saa olla oma itsesi, jollet sitten olet renttumainen.
Tuo on niin asiasta tietämättömän puhetta. Tottakai Kalliossa on vielä renttu meininkiä, mutta muutos on jatkuvasti käynnissä. Siitä kertoo asuntojen hinnat ja varsinkin se vauhti, jolla niitä myydään. Juttelin kiinteistövälittäjän kanssa, joka sanoi, että Kalliossa hinnat nousevat enemmän kuin missään ja asunnot viedään käsistä. Katukuvassa on yhä enemmän varakasta väkeä. Muutosta ei pysäytä mikään. Sanotaan, että Helsinginkadun seutu tulee pysymään tuollaisenaan pitkään, ehkä aina. Kuitenkin esim. Karhupuisto, Torkkelinmäki ja etukallio on varakkaiden asukkaiden valtaamaa. Tuollainen Kallio vastainen puhe kuulostaa siltä, että et haluaisi, että Kallio muuttuu. Se on joku ihme syvälle pinttynyt asennevamma. Valitettavasti olet niin väärässä. Käypä netissä tsekkaamassa Kallion asuntojen hinnat. Eiköhän se kerro paljon.
Kallio (ruots. Berghäll) on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa.
Kallio on perinteisesti tunnettu työväestön asuinalueena. 1960-luvulle asti kaupunginosan pienissä yksiöissä ja kaksiossa asui lapsiperheitä, jotka muuttivat tuolloin varallisuuden salliessa muun muassa Itä-Helsinkiin. 1940-luvun lopulla Kallio olikin Euroopan tiheimmin asuttua aluetta, sillä Suomessa ihmisten varallisuus oli vielä tuolloin sen verran alhaisempi kuin muualla Euroopassa, että he asuivat tiiviisti.
Nykyään enemmistö asukkaista on työläisperheiden sijaan iäkkäämpiä ihmisiä ja usein muualta Suomesta muuttaneita nuoria aikuisia. Kallio on profiloitunut ajan kuluessa erityisesti opiskelijoiden ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. Tämä on asuntojen edullisuuden, hyvän viihdetarjonnan, keskeisen sijainnin ja hyvien julkisten kulkuyhteyksien ansiota. Kalliossa, jossa asukkaiden vaihtuvuus on kaupungin suurinta, keskimääräinen asumisaika vain 3,5 vuotta ja vain 23% asukkaista syntyisin helsinkiläisiä, asuntoja etsivät tyypillisesti ensiasuntoa ostavat opiskelijat, Helsinkiin muuttavat työssäkäyvät sinkut ja sijoittajat.
Kallion asunnot ovat pieniä, useimmat asunnot ovat yksiöitä tai kaksioita. Suomen tiheimpiin kuuluva asutus ja väestörakenne mahdollistaa ehkäpä Helsingin parhaimman lähipalvelutarjonnan, kivijalkakauppoja ja muita palveluja on lähes jokaisen talon alakerrassa. Liikenneyhteydet ovat erittäin hyvät. Kalliota palvelevat kaksi metroasemaa (Hakaniemi ja Sörnäinen), viisi raitiovaunulinjaa ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Junatieltä Itäväylän kaukobusseihin. Julkisista palveluista Kalliossa on terveysasema, kirjasto ja ala-aste. Lisäksi alueella on sekä ilmaisutaitoon erikoistunut Kallion lukio, että kuvataideopetusta painottava Helsingin kuvataidelukio. Kallion kirkko on koko Helsingin näkyvimpiä maamerkkejä.
Kallio alkaa Pitkänsillan pohjoispuolelta ja jatkuu aina Itäväylän alkuun, Vallilan ja Alppilan reunalle. Kallion tarkoista rajoista on kuitenkin olemassa useita erilaisia näkemyksiä.
Olin reissussa netin ulottumattomissa, mutta hienoa huomata, että asiantuntijoitakin löytyy tältä palstalta.