Muutaman vuoden päivittäisen juomisen jälkeen olen ollut eilen ja tänään juomatta.
Ihmetyttää vain se että miksi juomisaikoina ei ole tullut krapulaa, vaikka illassa olen juonut 8 - 12 alkoholiannosta (olen 70-kiloinen mies).
En oikein tiedä millainen se "kauhea darra" on.
Mistähän tuollainen voi johtua?
Nyt yritän sinnitellä tämän illan (päivisin en arkena juo, olen töissä) ilman alkoholia.
Tapanani on se, että jos otan lasillisen, juon sitten saman tien kymmenisen annosta, joten täytyy varmaankin lopettaa kokonaan, annosmäärät kasvaneet koko ajan.
Hankalaa on että odotan koko ajan iltaa, että voisin vetäistä taas pienen huppelin, 8 - 10 annosta tuo sellaisen kevyen humalan.
Onko jotain neuvoja miten selviän tämän illan?
Ihmetyttää vain se että miksi juomisaikoina ei ole tullut krapulaa, vaikka illassa olen juonut 8 - 12 alkoholiannosta (olen 70-kiloinen mies).
En oikein tiedä millainen se "kauhea darra" on.
Mistähän tuollainen voi johtua?
Nyt yritän sinnitellä tämän illan (päivisin en arkena juo, olen töissä) ilman alkoholia.
Tapanani on se, että jos otan lasillisen, juon sitten saman tien kymmenisen annosta, joten täytyy varmaankin lopettaa kokonaan, annosmäärät kasvaneet koko ajan.
Hankalaa on että odotan koko ajan iltaa, että voisin vetäistä taas pienen huppelin, 8 - 10 annosta tuo sellaisen kevyen humalan.
Onko jotain neuvoja miten selviän tämän illan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Paljon raittiita päiviä sinulle!
Niin eipä sitä krapulaa moisista määristä tule, kun on niin tottunut alkoholiin. Ei tullut minullekaan, olen samankokoinen mies minäkin.
Vastaavankaltaisesta tilanteesta olen nyt ollut 11 päivää juomatta. Alku oli minulle siinä mielessä helppoa, kun olin juonut viimeisenä iltana aivan ylettömästi, ja kyllähän se krapulakin sieltä tuli ja kovana. Taisi tulla jo pientä krampinpoikasta elimistön huutaessa lisää alkoa. Niin, olo oli niin kertakaikkisen hirveä, että se kannusti nyt taukoon juomisessa. Muutoin juomiseni on ollut 8 - 12 annosta iltaisin. Siitä määrästä ei tosiaan krapulaa vielä tullut. Mutta tämä on nyt väärä neuvo, jos otat asian siten, että pitäisi ensin juoda itsensä kramppikuntoon ennenkuin voi lopettaa. Asia ei ole niin, älä tee sellaista.
Jahka selvisin krapulasta (vei 2-3 päivää), niin jo alkoi tehdä mieli lisää. Tässähän se vaiken paikka tuli eteen. Televisiota kun katselin, niin tajusin, että en ole tätäkään ohjelmaa koskaan ennen selvinpäin katsonut. Tavaksi oli tullut aloittaa siinä puoli kahdeksan aikoihin, kun Salatut Elämät alkoi. Ripustin aivot narikkaan ja aloin juomaan olutta... Rentoutumista. Siinä sitten televisiota katselin ja vajutin mäyräkoiraa tuonne yhteentoista asti, jolloin menin nukkumaan. Iltaohjelmat televisiosta tuli aina katsottua hiprakassa.
Tajusin, että minun pitää keksiä jotakin ihan muuta iltaohjelmaksi, että en palaa opittuihin ajatusmalleihin. Muutamina iltoina lähdin tosi pitkille kävelylenkeille. Ulos joskus puoli ysin aikoihin, lompakon jätin kotiin, että en sortuisi jo alkumatkasta kioskille tai kauppaan kaljanostoon. Kävelin sitten noin klo yhteentoista saakka ja kotiin suihkun kautta nukkumaan.
Sitten alkoi kävely kyllästyttämään ja kävin hakemassa kirjastosta jännäreitä. Niitä lukiessa illat alkoivat taittumaan ihan mukavasti. Lueskelenkin muuten ihan muualla kuin sohvalla television edessä. Joskus kävelyä ja sitten taas kirjoja. Vähän sekaisin molempia. Molemmat "uutuuksia" elämässä.
Nyt on 11 päivää takana ja ihmeekseni ei tee mieli juoda. Ihan vasta eilen koin olon olevan parempi kuin aikoihin. Se iski ihan yllättäen. Yhtäkkiä alkoi vain naurattamaan, oli jotenkin reipas ja pirteä mieli. Jotenkin tuntuu, että koko kropasta on turvotus hävinnyt ja sellainen outo henkinen perusärsytys kaikonnut.
Tsemppiä vaan sinulle kanssa!
sillä lailla!
kävisin a-klinikalla hakemassa avokatkolääkkeet, olet ollut käytännössä kännissä vuosia ja seinään katkaisu ilman lääkitystä voi tehdä "temput".
Voit seota ihan aidosti.