Miten sulla menee? Siitä on pitkä aika, kun ollaan yhteyksiä pidetty ;-(
Mitä sulle
kuuluu?!
678440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
jos kertoisit nimesi?
menee miten menee,olen todella huolissani sinusta.
otat henkilökohtaisesti yhteyttä.
kukas sitä nyt yksipuolista jaksaisi ikuisesti jatkaa...
et se oli yksipuolista?...
ansaitsisi kyllä Oscar-pystin näyttelijäsuorituksesta...
sentään!! oli se jossain määrin kiinnostunu,usko mua =)
tai en minä tiedä...
luota siihen.
siitä aikaa kun ollaan yhteyksissä oltu :-( mutta enpä taida uskaltaa enää yhteyttä ottaa...
välillä menee paremmin ja välillä huonommin :-( joka päivä olet ajatuksissa...
enää uskalla yhteyttä ottaa... en tiennytkään et oon niin pelottava :( ...aina oon kuitenkin vastannu sulle, enkä koskaan oo mitään ilkeätä sanonut..
joka päivä oot myös ajatuksissa ;(
olla alkuperäinen kirjoittaja ??? Hymiöistä päätellen...ja sinähän sanoit ilkeästi etkä vastannut....
;-) sitten et ole se kelle tämän tarkoitin, koska aina oon vastannut enkä ilkeä ole ollut...
mut koskaan ei susta kuulu mitään. Niin lakkasin haaveilemasta..
sustakaan kuulunu... säikähdin viimeks käytöstäs niin et en oo voinu muuta kun perääntyä. vai miten sua ois pitäny tulkita?
ymmärrä? En kai mitään pahaa tehnyt?
mitään fyysistä pahaa, mut henkisesti riipaisi. aivan kuin olisit ollut eri ihminen silloin..
Mut loukkasinko sua jotenkin?
tais käydä ,-(
tarkoituksella ketään loukannut, paitsi et tuskinpa oon sun etsimäs henkilö. Ainoa, miten voisin kuvitella, että oisin loukannut oli etten kiinnittänyt suhun hirveesti huomiota, mutta se taas johtuu siitä, että koen ettet halua mua elämääsi.
oo tarkotuksella loukannut, tiedän, vaikka et oliskaan just se. niin, nimenomaan haluan sut mun elämääni, vai oletko saanut toisen käsityksen?
Ihmetteletkö sitä?
niin en ihmettele sitä, mutta sitä ihmettelen jos et oo huomannu kuinka mua pelottaa? siis tämä kaikki...
onko asia niin, mutta kun en oo vielä oppinut menemään toisen pään sisälle. Mikä sua varsinaisesti oikein pelottaa?
kun hallitsis, niin vois olla paljon selvempää. Hmm... sen kun tietäisin itsekin, kai se mitä tapahtuu tuolla sisällä kun oon sun lähellä. Etkö näe kun välillä kädet tärisee...
voi johtua siitä, että itsekin jännitän..Mutta kysymys vain on kuinka tässä pitäisi edetä..
arvelinkin.. et sitten oo nähny sitäkään miten sydän meinaa hypätä rintakehän läpi? niin hyvä kysymys, kun tuota rohkeuttakaan ei ole mulla ylimääräistä sulle jakaa...
Sitäkö se onkin? No, ei mikään ihme että sitten niin äkkiä häippäsit siitä muualle. Aika vaikeaa on käytöksestäni tulkita, haluanko jonkun elämääni vai en mutta ikävää jos olet tulkinnut asian noin :(
aika torjuva. Tiedän, että oma käytöksenikin lisäsi epävarmuuttasi. Hankalia nää ihmissuhdesotkut.
Mistä lie johtunut, mutta ujous ja epävarmuus kai suurin syy.
kyl tullu havaittua tota ilmiötä. Tähänhän tää kaikki kuivuu kun ei kumpikaan rohkene enää tekemään mitään. Ehkä tää joskus selviää.
et tämä selviää, jos kummatkaan ei tee mitään ;) Toivoisin jotain muuta...
Pelkään vaan että mulla menee elämä tällaisessa. Kun mielessä on koko ajan vain joku eikä sinne muita enää tunnu mahtuvan..
oot kyllä mielessä ollu. Samat pelot.. eikä ne siitä miksikään muutu, vaikka yrittänyt muuta.
voitaisiin puhua kasvokkain tästä asiasta..
voitaisiin puhua kasvokkain tästä asiasta..
myös. vaikka helppoa se ei varmaan tuu olemaan, kun jännittää ja pelottaa kun oot siinä vieressä. Tiedätpähän nyt miks oon välillä niin kykenemätön yhtään mihinkään...
ku en oo..
vieressä... ja miks olin torjuva joskus niin suurin syy lienee epävarmuus ja pelko siitä ettet tunne samoin. Puhuttu ollaan kuitenkin melko vähän siihen mikä liittyy tunteisiin...
tullut puheeksi kylläkään. Ymmärrän kyllä, että oot tulkinnut mut väärin. En vain aina osaa näyttää tunteitani kovin helposti.
olla helppoa kellekään tuo tunteista puhuminen. Ja siitä luultavasti pahimmat sotkut alkaakin. Niitä sitten selvitellessä saa olla ihmeissään.. molemmat.
on yhtä väärinkäsitysten väärinkäsitystä ja tulkintaa kaikesta mahdollisesta. Oletko samaa mieltä?
mieltä. Nauru herkässä, mutta itku lähellä. Miten pienestä kaikki voikaan vinksahtaa. On se kumma miten se puhetaito katoaa ja siinä sitten ollaan, kaivataan vaan ja mielessään kuvittelee, että ei se toinen kuitenkaan tunne samoin jne..
Kun vois oikeesti ottaa puhelimen käteen ja soittaa niin sitten juttelee kuitenkin tod.näk. tuntemattoman ihmisen kanssa Ikävä-palstalla netissä ;)
olla jo mitä ihmeellisemmät keinot sallittuja, eikö? ;) tai viimeiseks oisin kuvitellut itseni täältä löytävän..haihattelemasta kuin jokin todella hädässä oleva!
alkaa olla. En tiedä susta, mut mun elämä on karannut aika pahasti käsistä. Sitä vain haaveilee jostakin, eikä kuitenkaan tee mitään itse sen haaveen eteen. Kohta huomaan, että oon vanhainkodissa ja yhä vain haaveilen..
mullakin. Loputonta ajattelua ja taistelua. Kun tuolla sydämellä taitaa olla loputon hätä, luulee kadottaneensa jonkun tärkeän. Kerran luuli tunnistaneensa sen toisen samanlaisen. Nyt ilmottaa kyllä kaipausta aika usein... Niinkö sullakin?
Niin, niin samanlaisia tilanteita ajatuksineen muillakin näköjään.
lopuksi niitä ihmisiä, joiden vieressä minulla on todella hyvä olla, on niin vähän. Ja harmittaahan se kun sellaisen kohtaa ja homma menee lähes alusta alkaen täysin pieleen..
on vähän, joiden lähellä on hyvä olla ja tuntuu siltä että niitä sanoja ei oikeasti tarvitse siinä kun kaikki se mistä se hyvä olo tulee on siinä edessäsi. Sun kanssa oli sellaista. Harmittahan se, mutta eihän tässä vielä mitään olla menetetty, vaikka siltä se saattaa tuntuakin?
täysin samaistua tämän ketjun teksteihin.
hän tunnistaa?! Vaikka kokeilu mielessä.
laitan ;)
tuostakin
Mies, jota kaipaan.. edelleen.. viimeksi näin sinut pian vuosi sitten... ja sekin aivan sattumalta, emme puhuneet, sillä meidän erostamme oli vain vähän aikaa.. mutta sinua kaipaan edelleen.. uskon siihen että me olimme luotu toisillemme, aikamme oli vain täysin väärä.. rakastan sinua.. nyt ja aina.
minulle kuuluu ihan hyvää.. (ikävästä syvästä huolimatta ei mene päivääkään ettenkö sinua ajattelisi.. pelkään että olet yritänyt ottaa yhteyttä.. minulla on numero vaihtunut salaiseksi.. samoin osoite...
ehkä tämä on vain typerää haaveilua siitä että tiemme kohtaisi uudelleen... silloin kun osaisin sanoa sinulle ne sanat, joita en uskaltanut sanoa...
Ikävä on mulla,sinua,jonka tänään näin ohi ajavan,huomasitkohan minut,olit jo mennyt,kun vasta reagoin..sinne meni..voih..siitä on jo 8kk.
sinulle hymyilin :) Vastausta en saanut, johtuneeko sitten tuosta, että tunnistit minut vasta kun olin jo ajanut ohi. Jos joskus vielä kohtaamme, nostatko kätesi tervehdykseen?
Niin,missäköhän sitten olin,kuvailisitkos?
Voih,jos sen jalat alta vievän hymyn vielä näkisin..
Tietenkin tervehdin,tööttää,niin että minäkin sen kuulen :)
töötätä, ajat vielä ojaan :) Mutta jos sen hymyn väläytän sinulle, joka tulit eilen iltapäivällä vastaan...
Soita ja kysy!
usein oon meinannut tehdä sen ;)))
vaan kauniiseen käteen ja tee yksi nainen 22v. onnelliseks!!!
J
vaan SOITA!
sen parempaa kuin ennenkään jos minulta kysyit.
jotain vinkkiä? =)
sinäkin, olen minäkin, siis nainen.
Yhteydet häneen ovat katkenneet minusta riippumattomista syistä. Se nyt on vain yksi syy muiden joukossa huonoon oloon.
Siitä on tosiaan pitkä aika=( Mä oon miettiny sua paljon.Ei näitä tuntemuksia voi sanoin kuvata,niin suuria ovat ja voimistuu vaan.Ehkä mä joskus saan rohkeutta tai sitten en.Toivon ettei tää jäis tähän. ->m
että huonosti kuuluu tänne asti, parasta kun tuut nokatusten kysymään;)