Kiiminkijoen jokisuu (sillalta merelle päin) mataloituu! Viime kesänä veneväylällä oli vettä alimmillaan 1,5 metriä ja tilanne huonontuu koko ajan. Jos jokisuu halutaan pitää virkistyskäytössä ja elävänä, tulisi asialle tehdä pikaisesti jotain.
Olisi mukava saada mielipiteitä, kuinka tärkeänä Haukiputaan asukkaat pitävät jokisuuta? Esimerkiksi jotkut asukkaiden omat kunnostus- ja rakennustyöt (esim. kaislikoiden niitto, venesatama jne.) vaikuttava varmaan omalta osaltaan positiivisesti, mutta miten kunta voisi saada enemmän irti joesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista, tai pitäisikö, kertokaa ...
Olisi mukava saada mielipiteitä, kuinka tärkeänä Haukiputaan asukkaat pitävät jokisuuta? Esimerkiksi jotkut asukkaiden omat kunnostus- ja rakennustyöt (esim. kaislikoiden niitto, venesatama jne.) vaikuttava varmaan omalta osaltaan positiivisesti, mutta miten kunta voisi saada enemmän irti joesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista, tai pitäisikö, kertokaa ...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kiiminkijoen alajuoksun mataloituminen on luonnon toimintaa kauneimmillaan, joten miksi estää sitä?
En ole ihan varma tämän väylän historiasta, mutta muistelisin, että jos sitä ei olisi ruopattu, ei sinne sillalle olisi asiaa isommilla veneillä. Samaten tämä suistoalue on luonnostaan niin matala, että Rivinnokalta kävelee Martinniemeen, periaatteessa ei tarvitse uida kuin se väylän kohta.
Omasta mielestäni ainoastaan väylää kannattaa pitää auki, vaikkakin se on todella turhaa, sillä korkeintaan ruoppaamisen avulla saadaan viideksi vuodeksi kerrallaan kohtalaisen syvä ja veneiden mentävä väylä. Sen sijaan niittämiseen ei kannata ryhtyä.
Toisaalta, odotetaan muutaman kymmenen vuotta, ni saamma oivaa peltomaata siitä alajuoksusta...
Ruoppaus on välttämätöntä jos väylä aiotaan pitää auki. Ennen vanhaan tulvat olivat voimakkaammat ja kova virta syvensi jokea. Syventäminen on kakspiippuinen juttu. Se vetää vettä pois joen reunoilta ja ne mataloituvat. Kaislikko ja heinikko pitäisi niittää. Ne eivät kuulu jokeen luonnostaan vaan johtuvat ylävesien päästöistä ja ravinteista.
Ruoppaus on tietenkin väylän aukiolon kannalta välttämätön, mutta ruoppaaminen on kallista. Kiiminkinjoen suisto periaatteessa "nousee" koko ajan, joten ruoppaaminen pitää toistaa ja se taas syö varoja kunnalta, eikös se ole tässä maksumiehenä?
Heinikoiden ja kaislikoiden niittäminen on myös asia, jota kannattaa harkita, sillä tämän hetkiset pöheiköt sitovat juuriinsa juuri typpeä ja fosfaatteja, jotka aiheuttavat rehevöitymistä.
Ja jos näitä kasveja alettaisiin niittämään, joen virtaus vapauttaisi ajan myötä pohjaan painuneet fosfaatit, joten ongelma räjähtäisi periaatteessa käsiin.
Eikös ruoppaukset mene ympäristökeskuksen piikkiin?
Itsekkään en tuosta ruoppauksen maksajasta tiedä, mutta halpaa se ei ole kellekkään.
näköjään millaista oli ennen siltaa ja Santaholman sahan toimiessa.
Silloin sahan hinaajat ajoivat Ukonkaivokseen saakka puutavaraa hinatessaan ja samoin redille asti jatkuvasti proomuja vetäen.
Luulisin taatusti silloin väylän olleen yli 1.5m ja nytkin se on korteissa 1,8m haraamattomana kylläkin.
Kävelysi vois onnistua ehkä jonnekin Kurtinhaudalle, mutta rajoittuuko Martinniemi jokeen?
Kyllä sitä maannousua saanemme odottaa sata vuotta kun muistelen maannousun olevan tällä seudulla alle sentin vuodessa.
Vesiväylistähän on selkeä lainsäädäntö olemassa ja samoin niiden yllä pidosta, tietysti asiassa voi avustaa hyvinkin monet tahot.
Jos väylää ei ruopata Santaholman venesatamainvestoinnit menevät hukkaan. Samoin Siikasaarelaiset saavat ruveta ostamaan tasapohjaisia veneitä.
Väylän karttasyvyys on nyt 1,8 ja sen se aivan suupuolta lukuunottamatta vielä onkin, mutta ei pitkään.
On tietysti mahdollista että koko veneilyaktiviteetti siirretään Martinniemeen. Kurtinlahteen saisi mahtavan sataman. Sehän on syvä ilman ruoppaustakin. Ruoppausrahat voisi investoida satamarakenteisiin. Tietysti kirkonkyläläisillä tulisi aika pitkä matka veneelleen.
Riesa haluaa unohtaa ja haudata Kiiminkijoen virkistyskäytön (kalastukseen, matkailuun jne.) ja maisemallisen arvon.
Tilalle hän haluaa happamoituneen liejun ja mudan, joita maatuva jokisuisto tarjoaisi. Tätä saavutettua olotilaa hän sitten hyödyttäisi maanviljelykäyttöön.
Mielipiteellään hän paljastaa nuoruutensa. Hän ei ilmeisesti ole edes lukenut, että näissäkin Putaan maisemissa on maksusta pantu pakettiin viljavia peltoalueita. Kannattaisikohan vielä vähän fundeerata, mitä esittää mielipiteenään?
Sanoin vain, että korkeintaan väylää on - järkevä - pitää auki. Sen sijaan jos koko aluetta alettaisiin syventämään, mikä lienee tässä tapauksessa paras keino, nousee kulut taivaisiin. Ja mistähän nekin rahat tultaisiin repimään? Tiedätte varmaan itsekkin. Ja sitä paitsi, jos huomasit, niin kommentoin tuota mataloitumista silkalla kysymyksellä, ja kysymyksessä on vastaus siihen, miksi auki pitäminen on ja tulisi olemaan erittäin hankalaa kaikista toimista huolimatta. Niittämistä kommmentoin muualla viestiketjussa, ja nostin esille sen riskin minkä tämä toisi.
Ja mitäs te tuosta maanviljely-heitosta oikein ajatte takaa? Voisi taas kysyä, että ymmärrättekö te missä vitsit alkaa ja loppuu. Samaten nuoruuteni olen paljastanut jo miljoonassa sadassa muussakin viestissä. Entä kannattaisiko sinun ajatella asiat kahdesti, ennen kuin laitat sanoja toisten suuhun? Itse fundeeraan kommenttejani erityisellä huolella, pari lipsua tosin on sattunut, muttei tässä keskutelussa. Ja ottakaatte huomioon, ett Kiiminkijokea käytän itse myös ja sanon, että on harmi ettei se nautinto ole ikuinen. Eli missään nimessä en halua liejua ja mutaa, mutta ne taidan saada väistämättä ennemmin tai myöhemmin.
"Ihmiset kokevat etenkin vesistöjen rehevöitymisen yleensä ongelmaksi. Vesien rehevöityessä lisääntyvät monet epätoivotut elonmuodot, kuten tiivis rantakasvillisuus, pienet särkikalat tai myrkylliset sinilevät.Kerran alkuun päässyttä rehevöitymistä on vaikea hillitä.
Rehevöityneen järven palautumista voidaan jossain määrin nopeuttaa poistamalla siitä ravinteita kasvillisuuden tai kalojen mukana. Pohjalietettä voidaan ruopata pois tai peittää."
Peter, ei Riesa sanonut/kirjoittanut noin kuin väität/ymmärsit.Ei hän halua, että Kiiminkijoki kasvaisi umpeen.
Eiköhän meille jokaiselle luonto ole hyvin tärkeä ja hyvin arvokas.
Itse olen ajellut veneellä Kiiminkijoen suistonreittiä ja karu totuus on meillä edessä.
Eipä taida paljon auttaa kaislikon niittäminen, sillä sillähän on tapana kasvaa aina uudestaan ja rehevämpänä.
Seuratessani huomasin kuinka paljon matkan varrella vaihteli syvyys. Paikoin oli niin matalaa, että pelkäsin jo kivikolle ajoa. No, onneksi minulla oli hyvä kuski, joka tiesi joen salat.
Se, että jotakin pitäisi tehdä on totta, mutta ei ole rahaa. Jäämmekö sitten odottamaan EU:n direktiiviä ja vuotta 2015 onkin jo toinen juttu, mutta totuushan on se, ettei kunnalla ole rahaa. Haluja kyllä voisi olla.
Se seikka, että kirjoittaja on nuori,onko sillä väliä, koska on erittäin tiedollinen nuori. Hän ihan varmasti tietää paljon enemmän kuin moni aikuinen. Hän lukee paljon ja käy lukiota, jossa oppii. Sekä kiinnostunut opiskelee ihan huvikseenkin. Eipä sorruta "aikuisten tyhmille teille" aliarvioimalla nuorisoa.
Riesalla kun onneksi on vielä huumorintajuakin(olisipa meillä kaikilla) niin jokin heitto voi olla "pilkettä silmäkulmassa" jonka ainakin minä olen oivaltanut.
Vesistöjen ongelmana on erittäin suuri hajakuormitus, joka osaltaan rehevöittää monia järviä.
EU:n direktiivin yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä. Tapahtuuko tämä nyt, heti vaiko tulevaisuudessa, sitä jäämme odottamaan. Tavoite olisi vuonna 2015, että vesistömme olisivat vähintään tyydyttäviä. Tavoite on kuitenkin tuskastuttavan kaukana. Pitäisi toimia ennemmin ja ennaltaehkäistä tuhoja ja ongelmia.
Jo useita vuosia sitten ympäristösihteerimme Jussi Muilu oli huolissaan Kiiminkijoen rehevöitymisestä. Eikä huoli ole turha, jos on päässyt veneellä ajelemaan jokisuistossa ja seuraamaan läheltä sen kaislikoitumisen ja mataloitumisen.
Ihmiset kokevat etenkin vesistöjen rehevöitymisen yleensä ongelmaksi. Vesien rehevöityessä lisääntyvät monet epätoivotut elonmuodot, kuten tiivis rantakasvillisuus, pienet särkikalat tai myrkylliset sinilevät.Kerran alkuun päässyttä rehevöitymistä on vaikea hillitä.
Rehevöityneen järven palautumista voidaan jossain määrin nopeuttaa poistamalla siitä ravinteita kasvillisuuden tai kalojen mukana. Pohjalietettä voidaan ruopata pois tai peittää.
Kunnille kuuluu paikallinen vastuu ympäristönsuojelun edistämisestä ja valvonnasta.
Näin, kysymys kuuluukin? Haluammeko, että meidän kaunis jokisuu rehevöityy umpeen ja mataloituu niin, ettei veneily enään onnistu?
En minä ainakaan halua. Mitä siis voisimme tehdä?
Meidän kaunis ja ainutlaatuinen luonto vesistöineen olisi säilytettävä jälkipolville.
Ulkopaikkakuntalaiset ihmiset ihastelevat kaunista Kiiminkijokea. Ollaan siittä ylpeitä ja pidetään siittä huolta. Ihan jokainen.
Matkustin kerran bussilla. Kyydissä oli kaksi nuortamiestä, jotka olivat ensimmäistä kertaa Haukiputaalla. Päättelin sen puheista ja
isoäänisistä ihastuksen hihkuista. Oli erittäin mielenkiintoista ja hauskaa kuunnella heitä, kuinka he päästivät ihastuksen huuhdahduksia nähdessään sillan ja joen, sen säihkyvän veden ja kauniin kirkon. Tunsin ylpeyttä rinnassani. Meillä Haukiputaalaisilla on jotain ainutlaatuista, joten pidetään siittä hyvää huolta.
sanottu, olen sanaton!
Voisi aiheella sanoa paratiisi.Sellainen se oli kuin taikamatka, onnen ja rauhan tyyssija. Lumouden lähde, onnen paratiisi...mistäkö nyt puhun?
Minun ukko-kultani sanoi kesällä, kauniilla ja lämpimällä ilmalla. Vaimo-kulta en sinulle voi antaa turkkia, en avoautoa, en ulkomaanmatkaa, mutta yhden ainutlaatuisen kokemuksen voin tarjota, venematkan. (oli ostanut veneen,pienen sellaisen, mutta hyvän)
Niin me sitten ajelimme ihan eka kertaa Kiiminkijoella. Maisemat olivat kauniita ja tunnelma henkeäsalpaava. Ainutlaatuinen kokemus matkustaa veneellä sillan alitse. Nähdä kirkko jykevästi ja rauhallisesti paikallaan. On ihan eri asia mennä sillan yli autolla, pyörällä tai kävellen. Se kauneus ja tunnelma pääsi valloilleen veden pinnalla. Oli ihan hurmioissani. En tarvinnut ulkomaanmatkaa. Kävin kuitenkin paratiisissa. Eikä maksanut paljon.
ja äkkiä. Kyllä jokisuu on loppukesästä kaikkea muuta kuin kaunista katseltavaa.