Kirjoitan tänne koska muille on vaikea puhua omista ongelmista. Olen lukenut psykopaateista netissä, ja pelkään olevani lievästi sellainen.
Nämä asiat vahvistavat hulluuttani: Pidän riidoista, ne tuottavat nautintoa, jopa omat riitani. Suutun usein ja pienistä asioista, enkä anna anteeksi helpolla. Puhun asioille esim. kiville ja puille. Minua ällöttää jos joku semmoinen halaa joka "riippuu kintuissani" koko ajan. En ole masokisti mutta itsensä rankaiseminen "puhdistaa" minut, nautin haavojen näkemisestä ja tykkään katsella ja tehdä niitä. En luota kuin läheisiin ja tod. läheisiin ystäviin ja olen aika hermostunut. Mielestäni kunnon mehevä riita puhdistaa ilmapiirin. Tuntuu kuin joku katselisi minua koko ajan ja voin vannoa, tuolla vilahti äsken joku valkoinen! Imurikin näyttää uhkaavalta.
Näistä asioista voisi päätellä että en ole psyko: Tunnen vilpitöntä surua jos joku kuolee tai koira kuolee. Rohkaisen ja ilahdutan kavereitani. Itken(omassa huoneessa) jos joku loukkaa mua. Pidän kamujen kanssa hauskanpitoa ja pystyn tuntemaan rakkautta, iloa ja surua toisin kuin psykot.
No, kumpi mielestänne olen? Psykopaatti, tervejärkinen vai niiden sekoitus? Älä ujostele sanoa rohkeaa mielipidettä, haluaisin jopa kuulla jotain negatiivista palautettakin... Olen kyllästynyt rakentavaan kritiikkiin. Mutta sekin on tervetullutta.
Nämä asiat vahvistavat hulluuttani: Pidän riidoista, ne tuottavat nautintoa, jopa omat riitani. Suutun usein ja pienistä asioista, enkä anna anteeksi helpolla. Puhun asioille esim. kiville ja puille. Minua ällöttää jos joku semmoinen halaa joka "riippuu kintuissani" koko ajan. En ole masokisti mutta itsensä rankaiseminen "puhdistaa" minut, nautin haavojen näkemisestä ja tykkään katsella ja tehdä niitä. En luota kuin läheisiin ja tod. läheisiin ystäviin ja olen aika hermostunut. Mielestäni kunnon mehevä riita puhdistaa ilmapiirin. Tuntuu kuin joku katselisi minua koko ajan ja voin vannoa, tuolla vilahti äsken joku valkoinen! Imurikin näyttää uhkaavalta.
Näistä asioista voisi päätellä että en ole psyko: Tunnen vilpitöntä surua jos joku kuolee tai koira kuolee. Rohkaisen ja ilahdutan kavereitani. Itken(omassa huoneessa) jos joku loukkaa mua. Pidän kamujen kanssa hauskanpitoa ja pystyn tuntemaan rakkautta, iloa ja surua toisin kuin psykot.
No, kumpi mielestänne olen? Psykopaatti, tervejärkinen vai niiden sekoitus? Älä ujostele sanoa rohkeaa mielipidettä, haluaisin jopa kuulla jotain negatiivista palautettakin... Olen kyllästynyt rakentavaan kritiikkiin. Mutta sekin on tervetullutta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onks tää huuli? En nyt oikein hahmota miten noi sun sanomises liittyy psykopatiaan..
Sekotatko nyt mahdollisesti psykoosin ja psykopaatin? Jonkun verran paranoidiselta tuo "tuntuu kuin joku katselisi minua kokoajan ja..." kuulostaa.
Havaintoja jotka korreloivat lyhyt vankila ehkä joku rikokseen höynäytetty reiluu vai mitä aika monta vuotta sillä hoitoon ei tule riitaa jos ei toimi niin kemelle muille puhua tarkoitat kuinka vanha olet mitä olet nähnyt mitä muiden kertoneen nähneen mitä toiveita odotuksia on näkemisissäsi milloin nähdään
Siis täh. En oikein saanut selvää. Olen 12 mutta aika kypsä ikäisekseni. Selitätkö tarkemmin.
että jos olisit psykopaatti et kirjoittais tänne jy kyselisit siit, vaan et olis ikinä kiinnittäny huomiota koko ajatukseen..