hyvät ihmiset, mitä tämä on, ihastustako? Nimittäin työpaikallani on mies, joka heittää aika ronskia juttua naisille ja tuntuu olevan jollainlailla flirtti päällä koko ajan. Minulle hän on ollut aina asiallinen, mutta silti huomionut koko ajan hyvinkin paljon. Nyt sitten yllätyksekseni mies vähän paljasti, että saattaisi olla kiinnostunut minusta vähän enemmänkin. Eli miten on, onko tämän huomioimisen, mutta asiallisen sellaisen takana todellakin ihastusta ja ne härskit heitot muille vain läppää? Itse olen aina ajatellut, että mies ei olisi nimenomaan siinä mielessä kiinnostunut, kun on aina ollut"kiltti" minua kohtaan, nyt itse antaa ymmärtää, että kiltteyden takana olisikin ihastusta ja kunnioitusta, Mitä mieltä olette?
Kertokaa nyt
ihastunutko?
51028
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itelläni se menee just noin. Sitä tulee heitettyä välillä aika ronskia läppää joillekin naisille mut sit ihastukseni kanssa ni sitä ei tuu juuri yhtään. Ite ehkä jotenki kunnioitan enempi sitä ihastustani enkä viitti sille sit heitellä niitä härskejä/ronskeja juttuja. Muutenki tulee oltua paljon asiallisempi sen ihastuksen kanssa ja sitä tulee huomioitua vähä eri tavalla. Ja autettua paljon enempi mitä muita. Mut jos multa kysyt ni luulisin et on ihastunut. Tosin luulo ei oo tiedon väärtti. Toivottavasti täst on jotain apua
pään selvittämiseksi.
M 25v
vastata ja kiittää vastauksestasi, ei suinkaan itseäni pitänyt kiitellä :)
kiva kuulla jotain kommenttia. Itseäni siis on jotenkin hämännyt se, että tämä mies tosiaan saattaa muille naisille sanoa "vähän kaikenlaista", itselleni puhuu aina asiallisesti ja tosiaan on avulias jne. Ja oikeastaan, vaikka kyse onkin jo aikuisesta miehestä, niin joskus on jopa tilanteita, joissa huomaan hänen hakeutuvan seuraani, mutta sitten ei oikein saakaan sanaa suustaan, mikä siis ei ole hänen tyyliään oikein.
Itse olisin taipuvainen ajattelemaan, että hän saattaisi olla vähän kiinnostunut, niin kuin on vihjannutkin. Itse en tiedä mitä ajattelen hänestä, mutta jotenkin olen kuitenkin pistänyt merkille tämän erilaisen käytöksen minua kohtaan.
Itse nimittäin jos olen johonkin ihastunut, punnitsen pueheitani tarkkaan ja huomaan sen, että saatan flirttailla niitten miesten kanssa, jotka ovat "ihan kivoja", jopa sellaisten kanssa, joista en edes oikeastaan pidä, mutta jos olen ihastunut, niin kylläpä on vaikea flirttailla! Silloin saatan käyttäytyä enemmänkin välttelevästi.
"Itse nimittäin jos olen johonkin ihastunut, punnitsen pueheitani tarkkaan ja huomaan sen, että saatan flirttailla niitten miesten kanssa, jotka ovat "ihan kivoja", jopa sellaisten kanssa, joista en edes oikeastaan pidä, mutta jos olen ihastunut, niin kylläpä on vaikea flirttailla! Silloin saatan käyttäytyä enemmänkin välttelevästi."
Täysin samaa mieltä tosta viimesestä kappaleest vois olla mun kirjottama sil erotuksella et miesten sanan tilalle tulis naisten. Mut erityisesti ton viimeisen lauseen voisin allekirjoittaa omalla kohdalla.
mä oon jo pitkää ollu ihstunu yhtee miehee, joka todella on sellainen luokseenpäästämätön. ei edes liiku oikee missään, ja sitä näkee tosi harvoin edes tässä kotinurkillaan, paitsi kun se tulee töistä ja menee sinne. sen harrastuksista tms ei tieetä mitään.leuhka se musta ei kuiteskaan ole, pikemmin ujo ja sellane joka ei haluu olla hösläämäs aina suunapäänä.
mulle se ei puhu mitää ei edes kunnolla tervehi, vaikka tuntee varmasti. välttelee siis mua vaiken oo mitenkää ees tunkenu sen seuraan tai tuijotellu sitä, mutta se selvästi lähtee pois ja samalla hakeutuu läheelle, esim ku ollaa seuruees, misä kaikki tuntee sen ja se meijät kaikki, se ei tu siihen, mut jää läheelle.
eli, voisko se kuiteski olla vähän kiinostunu musta, koska tietää mun tunteista, uskosin ainakin näin. eli onks toivoa? Me ollaa jo molemmat aikuisia ei mitää teinejä, vaik kummankin käytöksestä niin luulis.