Olen kärsinyt koko ikäni jännittämisestä. Nuorempana luulin, että se helpottaisi iän myötä. Toisin kävi! Muutama vuosi sitten sairastuin paniikkihäiriöön työpaikkakiusaamisen seurauksena. Jonkun aikaa pystyin olemaan jopa ilman lääkitystä, mutta nyt oireet ovat palanneet sekä kova ahdistus ja jännittäminen myös.Olen hirvittävän kriittinen itseäni ja tekemisiäni kohtaan. Pelkään epäonnistumisia ja tietysti muiden ihmisten reaktioita. Olen liiankin tunnollinen tekemisissäni ja siksikin usein äärettömän väsynyt. Liian armoton kai itselleni olen. Sosiaaliset tilanteet jännittävät; kaikki missä joutuu toisten ihmisten kanssa tekemisiin. Esim. lääkärireissut saattavat olla painajaismainen tapahtuma, jota pelätään etukäteen ja itketään jälkikäteen typerää käytöstä jännittämisen takia. Minä aikuinen ihminen pystyn olemaan näin säälittävä...
Vanha mutta
ei viisas
1283
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on perustettu oma foorumi paniikkihäiriöisille.Selaa sieltä,varmasti löydät kohteen.Se on kai ihan eilen aloittanut toimintansa.
Tunnen myös itse paniikin,mutta se on mulle oire..syystä,jonka olen vihdoin löytämässä lapsuuden traumaani.
Herkät ja tunnolliset sairastuvatkin.Nykyisin minä "näytän ja kaadun näköalapaikalta ja puhun häiriöistä" kun tiedän takuuvarmasti,että jokaisella on omat ongelmansa,
Lääkäreitä en pelkää,olen niin paljon puhunut terapioitten aikana.kassajonot ja avarat marketit ja muut fobiat aiheuttavat panicia,ihmismassat yms.eivät ihmiset.Huono itsetuntoni on parantunut kun olen tajunnut,että olen ihan ok.kuten suurin osa muistakin paniikista kärsivistä.Laita spos.os.jos haluat kirjoitella.Tsemppiä.