Koira jahtaa autoja

Koirasi on saalisviettinen, onneksi olkoon! Nopeasti ohi kulkeva kohde laukaisee siinä vietin, jota voit tulevaisuudessa käyttää hyväksesi koulutuksessa hyvinkin tehokkaasti. Tuo tapa on tosiaankin koiralle vaarallinen ja myös hyyyvin epämiellyttävä kun ulkoillaan ja koira hyökkii ajoradan sivusta kohti ohiajavia autoja, saattaapa jopa jo kaukaa kytätä autoa matalana vaanien odottaen sopivaa hyökkäyshetkeä.

Eli minun neuvoni on: kävelylle ajotien viereen. Sellaisen, jossa autoja kulkee jatkuvasti, muttei ihan letkana. Pidetään koira tiukasti vierellä eikä anneta sen hyökkiä autojen kimppuun. Kielletään niin napakasti, että menee perille. Ja kun käyttäytyy edes hieman paremmin, kehutaan. Aikaa voi mennä jokunen kuukausikin, mutta jos jokapäivä jaksat kävellä tienviertä vaikka kymmenen minuuttia, tapa jää aivan varmasti pois. Koira oppii, että autoja jahtaamalla se ei saavuta mitään, mutta jättämällä ne rauhaan, se saa kehuja ja vaikkapa jotain namia.

koirankoulutusohjelman jossa oli vastaavanlainen koira.Koirapsykologi järjesti asian näin: hän etsi vapaaehtoisia autoilijoita(jota koira ei tuntenut) ja selitti tilanteen ja antoi toimintaohjeet: autoilijan piti ajaa talon ohi ja kun koira alkoi haukkua autoa, autoilija pysäytti ja oli hirveän vihaisena koiralle, kunnes koira meni takaisin pihalleen.Tuo koira juoksi tilanteessa isantansa luo turvaan ja kouluttajan ohjeen mukaan isännän tuli ottaa koira melkein syliinsä ja "lohdutella", että älä mene enää autoja jahtaamaan, hyvissään että koira tunsi olevansa turvassa isäntänsä luona.Tuo koira lopetti muutamassa päivässä autojen jahtaamisen, en tiedä sitten toimiiko se kaikilla.

On kokemusta kahdesta autoa ajavasta koirasta, molemmat sekarotuisia pystykorvia joten metsästys- ja vahtivietti kova. Toisen kohtaloksi tämä huono tapa kävi jo reilun puolenvuoden ikäisenä. Sitä ennen oli jäänyt jo kerran auton alle mutta selvisi säikähdyksellä - ei ottanut opikseen. Pysyi hyvin pihassa mutta noin sadanmetrin päässä olevalle yleiselle autotielle piti pinkaista aina kun auto meni ohi. Sitten yhtenä rauhallisena joulupäivänä pihaan ajoi auto ja kertoi alle jääneestä koirasta :( Kamala syyllisyyden tunne vieläkin vaikka tapahtumasta jo useita vuosia, oli niin rakas lemmikki ja joutui aika kovasti kitumaan ennen kuolemaansa.
Mutta opettavainen kokemus, nykyinen autoihin menevä pystykorva pysyy kiinni lähes aina. Mutta oon kuullu jotain juttua maan alle tai jopa autoihin laitettavasta laitteesta joka johtaa sähköä, joten koira oppii nopeasti välttelemään autoja. En yhtään muista minkälainen laite oli kyseessä, mutta vaikutti hyvältä jos haluaa koiraansa suojella. Ja toimisikohan nämä sitruunapannat jne tässä tilanteessa? On nimittäin kurjia nuo autoja jahtaavat koirat, kaikkien kannalta =/

Meillä ei 7,5kk bc-narttu jahtaa autoja vaan paimentaa, joka on sitäkin pahempaa. Käyttää silmää paljon, ja kun auto tulee vastaan, liimautuu vaanimisasentoon, tuijottaa, ei suostu liikkumaan ja kun auto menee ohi niin hyökkää perään. Tuo on tosi ärsyttävää. Asumme senverran maalla että lähellä ei oo pyörätietä, pitää kävellä autotien laitaa, ja autoja ei mene letkana mikä helpottaisi totuttelua, vaan yksittäisiä autoja kaahailee kummastakin suunnasta.

Serafin, noista sitruunapannoista, niin mulle kasvattaja neuvo että kauko-ohjattavaa s-pantaa kannattaa käyttää opetuksessa. Toimii kuulemma hyvin, itse en ole vielä semmoista hommannut. Kaikki sähköön liittyvät koirankoulutuskamppeet olen itse hylännyt harkitsematta. Sellaisia ei kannata käyttää, koira oppii pelkäämään autoja joka johtaa pelkoaggressiivisuuteen; haukkuu, murisee autoille ym.

Ja otan osaa teidän koirasta :(

Meillä pysyy teinipentu pihalla vapaana, mutta juoksut alkaa pikkuhiljaa niin silloin ei irti pidetä.
Mutta olisiko kellään noita vinkkejä koiran autojen paimentamiseen??

voi olla paljon muitakin joilla on sama ongelma ja eksyvät tänne sivulle ja saavat apua myös. Kuten esimerkiksi minä.

Kyllä sähköpanta on oikea ratkaisu jos koiralla on jo pinttynyt tapa. Se vietti joka ajaa tuohon käytökseen on niin voimakas että siinä ei pikkutorut hevin auta. Mutta jos koiran käytöstä tuntee ja pienellä pennulla jo näkee viitteitä tuosta käytöksestä siihen on helpompi puuttua, Ankarat torut käytöksestä, ehkä kolinapurkkikin heti persuksille kun on lähdössä. Mutta siinä on oltava nopea, ja toimittava heti kun koira on lähdössä auton perään. Itse en myöskään koskaan, en siis koskaan heittelisi koiralle mitään, en palloa, en keppiä, en ruokkisi sitä ryntäilemisen taipumusta millään tavalla.BC on aika herkkä rotu, ehkä kuitenkin yrittäisin sillä kolinapurkilla ennen sähköpantaa. Ja siedättämistä myöskin, mutta en usko että kotipihassa olevan koiran ajohinkua sillä kokonaan poistetaan.

Pitkä piinaisella kouluttamsiella olen itse hoitanut asian aikoinaan.

Ei ollut ihan ensimmäisenä vuotena opittu, ei toisenakaan, vaan ehkä joskus kolmen ikäisenä pystyi pitämään koiraa irti kun auto ajoi, muttei toki valvomatta pystynyt koskaan pitämään.

Asiaanhan on kaksi lähestymistapaa. 1. Voit tukahduttaa koiran innon autoja kohtaan 2. voit suunnata innon johonkin muuhun tekemiseen.

Minulla oli käytössä jälkimmäinen. Siksi koiraa ei koko ikänään voinut jättää kohtaamaan autoa kahden kesken, vaan minun (tai jonkun muun) piti aina olla läsnä suuntaamassa koiran huomio muualle, jos ketään ei olisi paikalla ollut, olisi surutta mennyt päin. Minulla oli aktiivinen harrastuskoira, joten en kokenut mielekkääski tappaa mitään intoa siltä, sitä paitsi vähän ajattelin aina vieväni käymään paimentamassa, mutta eipä tullut koskaan vietyä...

Perus kotikoiran kanssa lähtisin itsekin ehdottomasti tuosta ensimmäisestä vaihtoehdosta. Eli siedätystä vaan peliin. Tavan kotikoiraakaan ei kannata alkaa pelottelemaan missään jutussa, eli unohda kaikki säikyttelyt ja pannat. Nyt koirallasi nousee into kun se näkee auton, mutta ei se jaksa niistä jatkuvasti innostua, kun niitä näkee useammin - niihin tottuu... eli palkkaat kaverit ajelemaan tietä pullakahvi palkalla viikoksi muutaman tunnin päivässä. Seisot itse pihalla koiran aknssa ja annat mennä jos on mennäkseen auton luo, kaverisi pysäyttää auton kun koira tulee ja siellä päässä ei tapahdu mitään. Sinä kutienkin pihapäässä pidät kovaa meteleiä ja leikkiin kutsut koiraa ja kun tulee luoksesi leikitte oikein kunnolla (kaveri jatkaa matkaa autoineen). Lopetat leikin, seisot taas pihassa, seuraava kaveri tulee, kun havaitset auton lähestyvän, otat jo lelun ja alat houkuttaa koiraa leikkiin. Lähtee varmasti auton luo, auto pysähtyy, eikä tpahdu mitään, mutta pihassa on tarjolla paljon leikkiä... Jatkat niin kauan,e ttä koira ei viitsi edes lähteä koettamaan autojen luokse. Vieläs en jälkeen ainakin kolme päivää kaverisi ajelevat ahkeraan pihan ohi ja sinä pikkuhiljaa tyynnytät koiran välinpitämättömyyden autoja kohtaan pelkäksi namu palkaksi. Koira tajuaa, että niistä autoista ei irtoa yhtään mitään, mutta kotipihassa pysymisestä saa edes namun...

Koiralta puuttuu aktiviteettiä jos se pistetään pihalle.Sakemannin kanssa pitää harrastaa kyllä se siinä oppii sanan ei.Muutenkin en suosittele sakemannia pihakoiraksi.Tehkää jotain vaikka jälkeä mettään tai esinehakua.Autojen jahtaaminen johtuu saalisvietistä joka on kilpailukoiralle tosi tärkeä.

Samaa mieltä olen kuin Da-De. Useimmat koirat vaativat aktiviteettia eli miel. kunnon liikuntaa missä ne väsyvät. Jos ne purkavat tarpeeksi energiaa lenkillä, ne eivät jaksa enää riehua autojen perässä. Ainakaan niin paljon kuin lorviessaan pihassa kaiket päivät.

Säikyttely ei ole hyvä. Jos koira oppii että vieraat ovat pelottavia, siitä saattaa tulla aran vihainen ja voi jopa hyökätä jonkun kimppuun joka sattuu sen jonakin päivänä säikäyttämään.

Kunnollinen koulutus koiralle ja riittävän rankkaa liikuntaa riittävän paljon, niin johan useimmilla helpottaa.

meillä käytettiin saalisviettisen koiran kans nakkeja. ihan alussa niin, että heti kun bongaa vastaantulevan auton niin pidin nakin palaa kädessani sillä tavoin, että koira saa siitä jyrsittyä ja kun auto on mennyt ohi niin saa loput. tätä ei tarttenu kovin kauaa tehdä kun jo hoksasi jutun - auton tullessa vastaan otti kontaktia muhun. pikkuhiljaa sitte siirryttiin liikkeeseen, ettei tarttenu enää pysähtyä auton tullessa, ja sitten siihen että sai nakkia vasta onnistuneen ohituksen jälkeen. nyt, kolme viikkoa aloituksesta mulla on autoja jahtaamaton koira, jonka kanssa on mukava käydä lenkillä! silloin tällöin edelleen palkkaan.


mustakaan säikyttely ei oo hyvä. eli kolinapurkeilla sun muilla voi puolestani nakata vesilintua. mun mielestä on mukavampi lähtökohta että koira saa oikeasta käytöksesta palkinnon, eikä se että väärästä tulee rangaistus.

Meillä on ongelmana myös autojen jahtaaminen. Tonttimme läpi menee autoja harvoin, muutaman kerran viikossa. Koira jahtasi autoja ja kun ohi ajajat yrittivät ajaa niin kovaa että koira jäisi matkasta tuli muutaman vaara tilanne... Olin kokeillut kaikki keinot mutta mikään ei tepsinyt.
Tilasin netistä kauko-ohjattavan ns sitruunapannan tuoksuttomalla sprayllä.
Kolme kertaa tarvi pantaa käyttää ja nyt irlanninsusikoiramme ei välitä autoista mitään. Katselee vaan kun menevät ohi. Olen niin onnellinen kun kärsimme tuosta jahtauksesta pari vuotta. Naapurikin valitti aina koirasta, ja syystä, oli varmaan inhottava ajaa talon ohi kun koira juoksi auton ympärillä välillä vielä haukkuen.

Nyt jahtauksesta ei ole enään tietoakaan.

Meidän koira jahtasi pentuna autoja mutta lopetti sen kun menin tien viereen jossa meni tiheästi autoja ja palkkasin aina kun ei reagoinut.
Nykyään se haukkuu vielä mopoille, rullaluistelijoille ja skeittilaudoille. Joskus pyöräilijöillekin. Kaupunkiympäristössä on vaikea kouluttaa kun joka nurkan takaa voi ilmestyä mitä vaan.

Hei,
Jos haluatte koiranne olevan onnellinen ja hyvinvoiva hylätkää nämä kielteiset koulutusmenetelmät ja koiranpelottelut ja jopa eläinsuojelulainvastaiset koulutusmetodit...katsokaa vaikka videoita miten villieläimet on koulutettu. Ei niitä heitellä purkeilla jotka kolisevat niin että eläin pelästyy. Suomessa sähköpannat on eläinsuojelulaissa kiellettyjä!!! Se tuottaa eläimelle tarpeetonta tuskaa. Myöskin koiralle huutamalla saatte kyllä alistuneen koiran mutta se ei tarkoita että koira voi hyvin tai on onnellinen. Villieläimet koulutetaan palkitsemalla...nameja siis kehiin ja sellaisia koirakouluja joissa on käytössä nämä positiiviseen kannustamiseen perustuvat koulutusmetodit. Ja kyllä minulla on myös autoja jahtaava bc, joka on herkkä koira, en koskaan heittäisi sitä millään purkilla. Meillä vain paimennusviettiä hieman liikaa joten aivotyötä, lenkkiä, lenkkiä, lenkkiä ja hieman aivotyötä ja vaikka uintilenkki vielä päälle niin johan koira väsyy ja on helpompi kouluttaa :)

Moikka! Koirani on 10v chihuahua joka pomppii autojen perään. Ei pompi autoteillä, vaan pienillä hiekkateillä, jossa autoja liikkuu vähän. Terve koira muuten, eli ei mitään sairauksia.

Eli siis mitä voin tehdä?

Kiitos, ei oo käyny aita mielessä 😂 plussaa pitäis sulle antaa kun tuut neuvomaan tietämättömiä 😄

Ongelma vaan on se, että namit ei paljoa kiinnosta koiraa kun autohulluus (vuoden pian täyttävällä colliella) iskee ja pitää hyökätä voimalla ja kahdella jalalla kohti ohikulkevia autoja. Siedätystä on ollut, taajamassa ei aina välitä vaikka bussi menee läheltä, ja parkkipaikalla auto vierestä tai maallakaan vaikka oma traktori vierestä…., mutta maalla kyläteillä ja muiden teiden varrella kulkiessa ihan mahdoton jokaisen auton ohittaessa. Vetää vielä perään ja jää kyttäämää tulisiko lisää… Ei namit silloin kiinnosta eikä niitä pysty pitelemään käsissäkään kun on kädet varattava koiran pitelyyn ettei nousisi pystyyn tai eikä pääse irti…

Ajattelin seuraavaksi viedä tuolin tienvarteen pihatien päähän vaikka sunnuntai- tai perjantai-iltapäivänä kun on enemmän liikennettä ja istua pari tuntia keskittyen vain koiran siedättämiseen ja paikallaan pitämiseen namien kanssa jokaisen auton jälkeen. Tavoitteena vaikkapa 20 autoa/istunto….