Meille tuli tuossa jokin aikaa sitten taloon uusi asukas, koiranpentu, josta tuli meidän toisen koiran ystävä, jonka kanssa kanimme tykkäsi olla ja tykkää edelleen, mutta se on mustasukkaisuudessaan ruvennu puremaan pentua/mua/äitiäni.. Kerran se jäi mun käteeni roikkumaan, sattu niin pirusti. Onko mitään konstia millä tuon puremisen saisi loppumaan? En tiedä voisiko se loppua sitten, kun koiran pentu on kasvanut isommaksi.. Joudumme ehkä hävittämään kanin jos tuo pureminen ei lopu. Nyt lämpiminä päivinä olemme vieneet sen aamusta ulkohäkkiin koko päiväksi ja illalla haemme sen aina takaisin sisälle omaan häkkiinsä ettei pääse puremaan ketään.
Kanin mustasukkaisuus?
*Hanna
3498
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuinkas olisi, jos kani saisi ihan omanlajisen kaverin? Koiraahan kani ei ymmärrä, ja on vaarallistakin antaa niiden touhuta yhdessä.
Tosin kaveria ei kannata hankkia, jos ollaan jo nyt sitä mieltä että kani täytyy hävittää kun se ei enää olekaan teille mieliksi. Kyllä lemmikistään täytyy huolehtia, vaikka se välillä osoittautuisikin hankalaksi.
Koiranpentu on vienyt kaniltasi viimeisetkin seurustelun mahdollisuudet. Ei pitäisi hylkiä kania, vaikka saitkin uuden mielenkiintoisen lemmikin. Kyllästytköhän pentuunkin sitten, kun se sinua alkaa ärsyttämään?
Se yksinolo siellä ulkohäkissä varmaan vielä pahentaa asiaa, eihän sielläkään sillä ole seuraa.
Jos kanistasi et pysty kunnolla huolehtimaan, alkaisin sinuna etsiä sille uutta parempaa kotia jossa mahdollisesti olisi kaniseuraakin.
Vaikka koiranpentu tuli taloon, emme ole unohtaneet muita eläimiä, paijjaamme kaikkia yhtä paljon kuin ennenkin. Ja myös huolehdimme kanista ja haluaisimme pitää sen, mutta tuo pureminen alkoi kun pentu tuli taloon, muuta ongelmaa ei ole ollut. Olen eläinrakas, joten miksi väität tuollaista, ei minua eläimet ala ärsyttämään. Ja miten niin kani ei ymmärrä koiraa? Hän tykkäs leikkiä meidän vanhempien koirien kanssa ja on edelleen niiden koirien kanssa mutta puree koiranpentua.
Ja kanimme päästämme pihaan koirien kanssa pomppimaan, se ei karkaa pihasta mihinkään, vaan kaivelee tyytyväisenä maata ja muuta mukavaa, joten ei se yksin siellä ole, eikä ole ulkohäkissäkään siis koko aikaa, vaikka ehkä niin annoin ymmärtää. Ulkona kani ei kyllä juurikaan ole purrut pentua. Miksi sitten sisätiloissa? Kaniakin tulee paijjattua joka päivä, se vaan on mustasukkanen pennulle kun se alkoi olemaan vanhempien koiriemme kanssa.. Ja se puree muutenkin pienempää otusta, marsukin saisi pureman häneltä jos se oisi sen lähellä, joten luulen että jos pentu kasvaa isommaksi niin kani lopettaa puremisen..
Huolehdimme kanistamme kyllä, mutta tuo pureminen vaan ei ole kovin mukavaa.. :) Tuskin me kanistamme luovumme, vaikka mikä olisi. Periaate aina se, kun eläimiä on hankittu, niin niistä tulee perheenjäseniä. Rakastan kaikkia eläimiäni, enkä ole koskaan hylkinyt ketään. Tiedän että kaikkia pitää paijjata, jne. En ole ihminen, joka kohtelee eläimiä huonosti tai unohtaa muut eläimet kun tulee uus asukki taloon :) Kaikki on yhtä ihania ja rakkaita kuin aina ennenkin.
En oikein usko että kani voi tuntea "mustasukkaisuutta"..
Kuitenkin asiat teidän "laumassanne" ovat muuttuneet pennun myötä joten kanin muuttunut käytös voi kieliä siitä.
-Voisikohan se tuon "vauvan" myötä hakea itselleen sijaa laumassa?
-Olisiko mahdollista että pentu olisi sitä tölväissyt?