Eli miten koet eroavasi perinteisestä naistyypistä? Todennäköisesti olet seksuaalivähemmistön edustaja, mutta nyt kysynkin miten muuten tunnet itsesi eroavan "tavallisesta naisesta".
Itseni on ollut aina vaikea ymmärtää moniakin juttuja. Esim. yleensä naiset pitävät seuraavanlaisista asioista:
- odottavat omia häitään ja sitä prinsessa pukua
- Korkokengät on monien mielestä niin ihania
- Pitävät vaatteista joista itse en osaa sanoa edes miten päin ne puetaan päälle
Että tossa muutamia juttuja jotka ei sytytä meikäläistä sitten yhtään!
Itseni on ollut aina vaikea ymmärtää moniakin juttuja. Esim. yleensä naiset pitävät seuraavanlaisista asioista:
- odottavat omia häitään ja sitä prinsessa pukua
- Korkokengät on monien mielestä niin ihania
- Pitävät vaatteista joista itse en osaa sanoa edes miten päin ne puetaan päälle
Että tossa muutamia juttuja jotka ei sytytä meikäläistä sitten yhtään!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olen ensisijaisesti ihminen ja siksi naisellisempi kuin sellaiset naiset jotka korostavat stereotypioitaan ja kokevat naisellisuutensa toisten arvojen kautta.
sitten mitenkään, koska kaikki mainitsemasi asiat pitävät minun kohdallani paikkansa. Kumppaniksi miehen tilalle haluan vain naisen, siinä ainoa ero.
Minulla ei ole parkuvia kakaroita eikä juopottelevaa miestä. Itse asiassa ei minkäänlaisia kakaroita eikä minkäänlaista miestä, enkä edes halua. Yleensä naiset haluavat sen miehen (mutta lapsien hankkimisesta pitää puhua :) ).
Minulla ei ole työtä, mutta sekin alkaa olemaan tyypillistä. Ja se, että ammatti on räävisti alipalkattu ja lähes 100% naisvaltainen.
Ei iske häät. Yhdet on jo koettu. Riittää. Itse asiassa jos otetaan stereotypiaksi "eronnut ja katkera", niin minä sovin siihen hyvin.
En sovi pääkaupunkiin, sillä erätaidot ja luonnossa liikkuminen ovat voimakkaampia minulla kuin pk-seudun naisilla, mutta jos otetaan vaikka sotkamolaisnainen, niin enpä erotu.
Kerran sattui mies samalle leiripaikalle ja katseli minun puuhiani jonkun aikaa ja sanoi: "Et taida olla helsinkiläinen".
Hah, löytyi: Minulla on tiedeharrastus.
Taitaa olla niin, etten ole minäkään ihan perinteisen naistyypin edustaja. Tässä muutama raskauttava asia.
Ruoka, kokkaus, reseptit, leipominen jne eivät voisi vähempää kiinnostaa. Syön, koska minulla on nälkä. Voisin aivan hyvin hoitaa syömisen jollakin tehoravinnepillerilläkin jos se vaan olisi mahdollista. No ok, kyllä minäkin herkuttelen, mutta yleensä valmisruoilla tai suklaalla ja jäätelöllä.
Lähden usein aamulla töihin kampaamatta hiuksiani tai katsomatta peiliin. Saatan laittaa ripsaria, mutta unohdan todellakin katsoa, miltä näytän!
Häähömpötys ällöttää ja on aina ällöttänyt, mutta toisaalta minuna ällöttävät kaikki juhlat, joissa minulla on pääosa tai muuten näkyvä rooli. Prinsessapukua en ole seitsemännen ikävuoden jälkeen kaivannut (kun kerran silloin koulun joulujuhlassa sitä en saanut). Korkokengät miellyttävät siinä missä muutkin tyylikkäät ja hyvännäköiset kengät - muilla. Olen kenkäfriikki, mutta korkkarit eivät innosta.
Pienet, söpöt, mukavat, sievät asiat eivät oikein innosta. En pidä pitsiverhoista, röyhelöistä, koriste-esineistä, söpöistä tauluista, en ainakaan omassa kodissani, muilla ne kyllä ovat ihan hyvän näköisiä.
Jos ostan auton, mietin hintaa, jälleenmyyntiarvoa, suorituskykyä, kulutusta, päästöjä jne. Väri jne ovat toisarvoisia, kunhan eivät ole aivan kamalia. Asuntoa ostaessa tärkeämmiksi nousevat samanlaiset asiat, esim. hinta-laatusuhde, arvon säilyminen, putkistojen ja sähköjärjestelmän kunto, lämmitysjärjestelmä, asumiskustannukset, muunneltavuus, remotin tarve tulevaisuudessa jne. Keittiökaappien väri, pinnat, tapetit, lattiamateriaali ovat toissijaisia, niitähän pystyy helpommin vaihtamaan ja sisustamaan ehtii sitten myöhemmin, jos ehtii...
Tässä muutama.
Täytyy kyllä myöntää, että ne vaatteet, joista ei oikein tiedä, miten päin ne kuuluvat, innostavat. Olen hulluna hulluihin leikkauksiin...
siinä, että: mä puhun mitä tarkoitan, sanon (yleensä :)) mitä ajattelen!! Luulin aiemmin, että miesten kanssa pitää "pelata pelejä", mutta olen huomannut, että naisten kanssa vasta pitääkin. Näilläkin sivuilla väännetään ja käännetään asioita ihan omituisiksi. Ja mun on sitä hiton vaikea ymmärtää. Eikä johdu aina siitä, että olisi hirveästi tulkinnan varaa. Tai sitten kaikki on savolaisia: vastuu ymmärtämisestä jää lukijalle ;)
kyllä harvinaisen totta. Tuollainen suoruus ei ole aivan tavanomaista. Aina joskus tapaa kaltaisesi ihmisen ja silloin yleensä hämmentyy eikä heti ymmärrä missä mennään. Ensihämmästyksen jälkeen kuitenkin oikein virkistävää!
Minä osaan kyllä kääntää, vääntää ja pelata vaikka en savolainen olekaan! Välillä oikein hävettää.
Täällä on siis "joku" Chirsicca", jonka kanssa voin keskustella suoraan ja sanoa mitä tarkoitan. SE on virkistävää :)
Justiinsa pääsin sanomasta, että väännän käännän ja pelaan niin, että itseäni hävettää ;-)
Mutta olen onnekseni ystävystynyt sellaisen naisen kanssa, jolla on samat ominaisuudet kuin sinulla. Aluksi se oli tosiaan aika hämmentävää, mutta kyllä siihen tottuu. Ja nyt on ihanaa, että on joku, joka sanoo mitä ajattelee eikä kiertele ja kaartele. Ja on silti nainen (vaan ei tyttöystävä). Realiteettiterapia sopivina annoksina tekee hyvää.
Terveisiä sinne päin, missä sitten LIENETKIN!
Kiitos ja samoin sinulle sinne, kauas, minne, on pitkä matka. Tai mistäs tietää, miten lähellä olet :)
P.S. joko sulla on se hauveli?
puuttuu edelleen. Häntä on näköjään osoittautunut jonkinlaiseksi ongelmaksi ;)
En minä ole kaukana, hyvänenaika, minähän olen tässä näin. Toiveissa on kyllä päästä lähitulevaisuudessa vähän kauemmas tuulettumaan, vaikka vain vähäksi aikaa.
... terapeutilta ;)
Ja Hyvää Päästäistä, tietysti!
Minun päästäiseni kuluu tutuissa merkeissä ja haaveissani on joskus lähitulevaisuudessa loitota täältä etäämmäs tuulettumaan. Edes pikkuisen. Tuuliterapiaa, siis.
Hyvää Pääsiäistä kaikille missä LIENETTEKIN!
jaksa puida asioita ja juoruilla loputtomasti. Kutominen, meikkaus, kokkaus, shoppailu... Ei kiitos.
Kun luen edellisiä viestejä, minua hymyillyttää, sillä minussa on paljon piirteitä kaikista niistä ja ehkä se sitten tekeekin minusta jo melko friikin.
Tykkään kokata ja leipoa toisinaan, talvisin mulla on villasukkien kudontavimma, rakastan vaeltamista ja erätouhuja, olen kiinnostunut metsästyksestä. Vaatteissa ja kengissä käytännöllisyys ja käyttömukavuus on tärkeintä, mutta hyvä ulkonäkö merkitsee myös.
En yleensä meikkaa kuin juhliin ja bileisiin ja voin aivan hyvin lähteä töihin vilkaisemattakaan peiliin ja lyhyt tukka "tyynykampauksella" ( onneksi mun töissä ulkonäöllä ei ole merkitystä, kun sikoja ja lehmiä ei meikittömyys häiritse ja sekainen tukka jää huivin alle ). Korkokengistä en perusta, omissani on vain pieni, leveä korko pituusrajoitteisuuttani tasoittamaan.
Eli minä olen friikki yhditelmä maskuliinisia ja feminiinisiä ominaisuuksia ;D!!
Vaikka kuulun seksuaaliseen vähemmistöön, koen olevani nainen. En käytä maastohousuja, vahvoja kenkiä tai siilitukkaa, jotta erottuisin. Meikkaan, olen töissä jakkupuvussa, käyn kaupassa, teen ruokaa, hoidan kotia; käytän koruja, kasvonaamioita, rintaliivejä ja alushousuja, joissa on pitsireunus. Silti pidän vain naisista. Miehet ovat kavereita.