Jouduimme taannoin siirtämään 1v8kk ikäisen tyttömme pinnasängystä jatkikseen kiipeilyn vuoksi, ja siitäkös alkoivat nukahtamisvaikeudet... Tyttö on herkkä ja hyvin temperamentikas eikä suostu jäämään sänkyyn HETKEKSIKÄÄN, jos vanhempi poistuu paikalta. Itse asiassa heti sadun jälkeen alkaa itku ja pois pyrkiminen, ja tyttöä joutuu pitämään sängyssä aluksi väkisin paikallaan, jotta hän ei karkaisi. Senkin jälkeen itkua riittää joka päivä vähintään 45 minuuttia, minkä jälkeen hän nukahtaa ja nukkuu hyvin päikyt/yön läpi.
Jonkinlaista eroahdistustahan tämä varmasti on, mutta väsyttävää silti. Lapsi on 8-kuisesta lähtien nukkunut omassa huoneessaan, ja ongelmia on tullut vasta sängyn vaihdoksen myötä. Nykyään hän haluaisi aina nukkumaan vanhempien väliin, eikä tunnu auttavan, vaikka äiti nukuttaisi omaan sänkyyn vieressä maaten. Oikein levottomina iltoina tai joskus yöllä painajaiseen herättyään hän on viereen päässytkin, mutta haluaisin mieluiten, että hän nukkuisi omassa sängyssään.
Tätä huutoitkua ja väsyneen lapsen kanssa "painimista" on kestänyt jo kaksi viikkoa putkeen, ja tuntuu, että kohta en enää jaksa. Joka päivä menee siis n. 1,5 tuntia yhteensä huudon kuuntelemiseen/nukutukseen.
Onko vinkkejä tilanteen helpottamiseksi (muu kuin aika...)? Olen ollut tämän asian suhteen mielestäni tosi johdonmukainen ja jämäkkä, mutta nukutusajat tuntuvat päivä päivältä vaan pidentyvän. Huoh.
Jonkinlaista eroahdistustahan tämä varmasti on, mutta väsyttävää silti. Lapsi on 8-kuisesta lähtien nukkunut omassa huoneessaan, ja ongelmia on tullut vasta sängyn vaihdoksen myötä. Nykyään hän haluaisi aina nukkumaan vanhempien väliin, eikä tunnu auttavan, vaikka äiti nukuttaisi omaan sänkyyn vieressä maaten. Oikein levottomina iltoina tai joskus yöllä painajaiseen herättyään hän on viereen päässytkin, mutta haluaisin mieluiten, että hän nukkuisi omassa sängyssään.
Tätä huutoitkua ja väsyneen lapsen kanssa "painimista" on kestänyt jo kaksi viikkoa putkeen, ja tuntuu, että kohta en enää jaksa. Joka päivä menee siis n. 1,5 tuntia yhteensä huudon kuuntelemiseen/nukutukseen.
Onko vinkkejä tilanteen helpottamiseksi (muu kuin aika...)? Olen ollut tämän asian suhteen mielestäni tosi johdonmukainen ja jämäkkä, mutta nukutusajat tuntuvat päivä päivältä vaan pidentyvän. Huoh.
Vastaukset 11
Vanhimmat
niin että jätät hänet iltasadun jälkeen vain sänkyyn ja lähdet heti pois. Heti kun huomaat että tulee kokonaan pois sängystä viet vain takaisin ja et sano sanaakaan ja lähdet taas pois, toista niin usein kun tarvitsee... Kyllä se lapsi jossain vaiheessa väsyy ja oppii sen että kun sänkyyn viedään niin siellä myös pysytään. Anna vaikka hänelle itselle jokin kirja ja sano että lue itse niin äiti ja isi kuuntelee... Näin meillä on toimittu ja hyväksi on todettu=)
Tätä kokeilimme ihan aluksi muutaman illan, mutta oli niin tuskaisen vaikeaa eikä helpottanut niiden iltojen aikana yhtään. Lapsi siis tuli sängystä pois HETI, kun irti laski ja oli ovella jo ennen äitiä... Ja tätä jatkui tunnista ja illasta toiseen kamalan huudon säestämänä. Huoh! Muuten on sopeutuvaista sorttia tyttönen, mutta nämä nukahtamiseen littyvät rutiinin muutokset ottaa koville, ja temperamenttia löytyy. Lapsi itki aikoinaan unitissin vieroitusta 2 viikkoa ja puoli vuotta myöhemmin unitutin perään 3 viikkoa. Onneksi nukkuu sikeästi koko yön sitten, kun saa unille ja on muuten itse aurinko :)
Mutta tämä oli varmasti noin yleisluontoisesti hyvä ja toimiva vinkki monille palstaa lukeville!
Oletteko varmoja että on väsynyt. Ettette siis yritä liian aikaisin unille? Ei ollut mikään syytös. Meillä oli vaan sama ongelma 2vuotiaana ja kun aloimme laittamaan tunnin myöhemmin nukkumaan ongelma poistui ja lapsi jäi mielellään sänkyyn. Ei tietenkään ole mahdollista jos pitää aamulla herättää. Me kun ollaan kotona niin lapsi menee vasta klo 21.30 nukkumaan ja herää klo 8 aamulla. Päivällä nukkuu 3 tuntia. Muitakin mahdollisia syitä on tietysti monia.
Olen itsekin miettinyt, voisko tästä olla kyse, mutta epäilyttää, koska nukutus vaikeutui kerralla sängyn vaihdon myötä, ei asteittain. Tosin illathan on koko ajan vaalenneet, joten sekin voi vaikuttaa asiaan, eli on ehkä virkumpi pitempään. Öisin nukkui vielä kaksi viikkoa sitten 11 tuntia ja päivisin 2 tuntia. Nyt valvoisi myöhään ja nukkuisi pitkään ja päiväunia ties kuinka paljon, mutta on herätelty, jotta tolkku rytmi säilyisi, vaikka kotihoidossa onkin.
Täytyy kuitenkin tänä iltana kokeilla vinkkiäsi ja yrittää nukuttaa hieman myöhemmin. Sitten, kun homma alkaa toimia, on aikaa taas kääntää rytmiä aikaisemmaksi.
päivä tai pari ilman päikkäreitä? Jospa tosi väsymys auttaisi.
Kyllähän tuon ikäinen vielä kovasti päiväunia tarvitsee, mutta tullee toimeen kertaluontoisesti ilman.
Meillä lapset on nukkuneet täysin ilman pinnasänkyä, ja esikoisen kanssa homma meni sellaiseksi että lapsi kävi nukkumaan samaan aikaan kuin mekin, kuitenkin omaan sänkyyn. Ei jaksettu pitää sitä sängyssä että olisi nukahtanut. Nukkui sitten aamulla pitkään, ratkaisu sekin. Päiväunet nukkui meidän sängyssä, nukutin lukemalla ja kävin samalla levolla itsekin.
Keskimmäinen nukkui paremmin, mutta nuorimmainen on taas hillujatyyppiä. Siinä auttaa kuitenkin isompien sisarusten malli; sinne ne käyvät kaikki kolme yhtä aikaa. Päiväunet nukkuu itsekseen meidän sängyssä, jonne menee mielellään. En usko että pysyisi omassa sängyssä. Tarhapäivinä auttaa taas kaverien esimerkki eikä ongelmia ole ollut sielläkään.
Pieni iltakävely ulkona ja iltakylpy ja ikkuna-auki reilun ajan ennen nukkumaan menoa, jotta huoneilma on mahdollisimman raikas ja happipitoinen. Silloin nukuttaa ja nukahtaa huomattavasti helpommin ja nukkuu sikeään. Huoneilmakaan ei saisi olla liian lämmin sellanen 18 -19 c. Hyvä peitto tietenkin. Ja muutenkin rauhallista eloa iltasella ennen iltarutiineja.
ihastuu uusiin petivaatteisiin tai superpehmeisiin tyynyihin ja peittoihin....
Tuli mieleen, että ehkä noin pienen itsehillintä ei vaan riitä jäämään pinnattomaan sänkyyn. Miten ois matkasänky väliaikaisesti? Sieltä ei pääse kiipeämään pois eikä tarttis taistella.
Meidän lapsi, vaikka pieni ikäisekseen onkin, on sellainen tarzan, että pääsee kiipeilemään myös matkasängystä... Olisi varmaankin pitänyt rakennella suosiolla katto siihen pinnasänkyyn : D
Laitanpa uusia kuulumisiamme, mikäli joku samassa tilanteessa oleva sattuisi lukemaan tämän ketjun. Eli meillä on nyt nukutus jo melko nopeaa ja mikä mukavinta, täysin ilman taistelua. Kolme viikkoa tyttö jaksoi taistella nukahtamista vastaan, mutta sen jälkeen helpotti. Eli sinnikkyys palkittiin ja aika auttoi. Yöt nukkuu kokonaan omassa sängyssä.
ja väsynyt...