Kuten varsin hyvin tiedät, olen aika kärsimätön. Tiedät ehkä myös sen, että olen
oppinut aika paljon kärsivällisyyttä viimeaikoina. Kiitos siitä kuuluu sinulle!
Ehkä olenkin jo niin kärsivällinen ja luottavainen, että luulet jo minun kyllästyneen
sinuun. Niin ei todellakaan ole! :) En kyllästy koskaan. Olet kuin luotu minulle :)
Odotan jännittyneenä, mitä tuleman pitää... Haluaisin todella tietää, mitä
sinä ajattelet tästä kaikesta. Ehkä samoin kuin minä.. Ehkä et... :/
oppinut aika paljon kärsivällisyyttä viimeaikoina. Kiitos siitä kuuluu sinulle!
Ehkä olenkin jo niin kärsivällinen ja luottavainen, että luulet jo minun kyllästyneen
sinuun. Niin ei todellakaan ole! :) En kyllästy koskaan. Olet kuin luotu minulle :)
Odotan jännittyneenä, mitä tuleman pitää... Haluaisin todella tietää, mitä
sinä ajattelet tästä kaikesta. Ehkä samoin kuin minä.. Ehkä et... :/
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ja kirjoituksesi oli tietysti miehelle, vai?
antaisitko mullekkin sen luottamuksen? sitä ei nyt nimittäin ole tippaakaan vaan olo on sietämättömän tuskainen :( ja mitäkö ajattelen?
no, kaiketi rakastan sua.
korvia myöten ihastunut sinuun mies! luonteesi ole se mikä mut hurmas,niin ihana olet.
en vain tiedä mitä ajattelet minusta,joskus tunnut niin liiankin neutraalilta ja kuitenkin sitten viesteistä hellyys paistaa,en oikein tiedä ajatuksistasi..
tavattu ei vielä olla mutta linjat ovat olleet kuumina sitten senkin edestä..
pelkään vain että sydämmeni taas kokee tappion kun se juuri on edellisestä suhteesta toipunut..
silti vaikka minua pelottaa niin jotenkin tulee vain uskomattoman hyvä olo kun kanssasi on jutellut ja tunne että tästä voisi kehittyäkin jotain..
noh,aika näyttäköön...
Kukahan sinä lienetkin ;) linjat on ollut todellakin kuumina. Ajatuksissani olet koko ajan ehkä pientä ihastumistakin havaittavissa ;) harmi kun tuota välimatkaa vaan on aika paljon mutta en minä sitä pelkää. Toivottavasti se tapaminen onnistuisi mahdollisimman nopeasti ja siitä kehkeytyisi jotain mukavaa :) viestitellään iltasella sitten ;)
kuulostaa nyt kyllä liian tutulta;) uskaltaisitko paljastaa että missä minä asun tai sinä? välimatkaa on tosiaan,mutta jotenkin en luule että se esteeksi tulee.
sinäkin olet mun ajatuksissa koko ajan!täytynee sanoa että olo on kuin pikkutytöllä,perhosia vatsanpohjassa ja äärettömän hyvä olo=)
*typerä virne naamalla koko ajan* ;)
Olisko toinen tuolla rannikolla ja toinen tuolla järvien keskellä:)
asua järvien keskellä,keskellä suomea ja toinen hämeessä? kuulostaisiko tutulta?=D
olet uskomaton mies!!
Nyt on maantieto hukassa missäs tuo häme on tarkemmin :)
Itehän asun järvien keskellä
tai siis tarkemmin kanta-häme on täällä etelän suunnalla.. ei aivan rannikolla mutta siellä korvilla..
hmmm.. uskaltaisitkos sanoa mun nimeni??
sun nimi alkaisi j:llä,osuuko vai uppooko?
mun nimi J:llä ala sori vaan. Mutta hyvää kevättä sulle
harmi=( hyvää kevättä sinulle
millä nimesi siis alkaa?
P:llä :)
sen naisen nimi alkaa?
sulle, JOS olet kaipaamani J...(mies:))!Ja nallekarhuni, you know..Halit ja pusut
m => n, vaikkei sillä liene suuremmin merkitystä ;)
millä kirjaimella siis alkaa sen naisen nimi?
mun täytyy pyytää jo etukäteen anteeksi, koska tuskin olet se jolle tää purkaus pitäisi suunnata ;)
mitä mä ajattelen susta? ihan rehellisesti?
että sä olet vellipöksy pelkuri, kun et uskaltanut kertoa tunteistasi (tai niiden puutteesta) naamatusten. se meili hajotti mun sydämen, enkä mä toivo kellekkään samanlaista tuskaa.
että sä olet kylmä ja epäempaattinen ihminen, koska torjuit kaikki mun yritykset lähentyä (kaverina) niin tylysti, vaikka väititkin haluavasi olla mun ystävä.
että sä olit hukassa itsesi kanssa, en tiedä oletko edelleen ja että oot antanut elämän kylmettää sut ja niiden kovettaa, jotka on potkineet sua kun sä olit maassa. koittaisit ymmärtää, että joillain ihmisillä on oikeasti se hyvä sydän ja että ne välittää ihan tosissaan, kaikesta huolimatta.
että sä olit julma, kun jätit mut ilman vastauksia, lokeroon "hyvä tyyppi"..
että mä tulen aina välittämään susta, ainakin jollain tapaa rakastamaan sua ja en varmasti ikinä unohda.
siinä pähkinänkuoressa, sorry kauheesti =)
en ole hän,sillä en ole mikään pelkuri kun on tunteista kyse:)
kiitoksia vaan tilaisuudesta purkaa ;)
meileistä oli se, joka hajotti sun sydämen?
se jossa totesit, ettei tunteita ole, ei tuntunut enää missään. tiesin sen.
mä pyysin sua olemaan vastaamatta siihen meiliin, sen takia kun tiesin, ettet rakasta mua. mutta halusin kuitenkin kertoa sulle, että minä rakastan.
ja niin hullulta kun se kuulostaakin, edellisenä yönä, ennen sitä sun meiliä, näin unta susta. istuit muhun selin, kirjoittamassa kirjettä ja kun mä kurkkasin sun olan yli, näin että kirjoitit paperille sanat "minä en rakasta sinua"... alitajuntakin tais vahvistaa sen minkä jo tiesin.
that's it.
hyvää loppuelämää =)
(ja tiedän ettet sinäkään ole se oikea kenelle nää viestit kuuluis, mutta hänelle en enää kirjoita.)
Minäkin olen luonteeltani aika kärsimätön mutta opittuani tuntemaan sinua on kärsivällisyys vaan kasvanut.
Joo, kyllä olen luullut sinun jo kyllästyneen minuun mutta itse en ole kyllästynyt. Oikeassa olet: olemme luodut toisillemme :)
Minäkin odotan jännittyneenä, enkä oikein tiedä miten päin olisin (huh)! Se, mitä odotan onkin todella jännittävää...
Sitä täälläkin tapaamista odotellaan. Onneks päivä saatiin sovittua :) kieltämättä perhosia tuntuu olevan vatsassa mullakin. Miten sitä nainen voikin saada miehen pään sekaisin:)
että hän olisi kärsimätön. Tai kyllä hän voi hyvinkin olla jossain asioissa
kärsimätön, mutta itse en ole huomannut sellaista.
En ole kyllästynyt, mietin vain, mitä hän mahtaa ajatella. Voi olla, ettei
hän pidä minusta samassa suhteessa, kuin minä hänestä. Se on erittäin
vaikea, ellei mahdoton saada selville... Tässä on vielä niin paljon mutkia....
Oletko ihastunut vai mitä? Kerropa miten se näkyy sinusta?
Ihastuneena tuijottelen intensiivisesti miestä silmiin ja hymyilen..
Sanat ei mene sekaisin enkä takeltele puheissani, joten siitä ei kyllä ihastustani huomaa. En edes punastele :)
No, mitäs mutkia teidän jutussa sitten on?
Meillä se että on aina liikaa ihmisiä ympärillä.
Hänen katseistaan päätellen meillä voisi olla jotain enemmänkin...
olla enemmänkin, mutta uskoisin, että nykyiset tilanteet eivät anna sille
mitään mahdollisuuksia. Ei, vaikka molemmat olisimme "samoilla linjoilla"..
Tuo intensiivinen tuijotus selkeästi ihailevalla ilmeellä on tullut hyvin tutuksi,
varmasti puolin ja toisin. Harmi vain, että itse olen tässä suhteessa todellinen
pessimisti :(
Aika näyttää...
Väkeä on tosinaan vähän liikaa, eikä kilpailuhenkeä puutu ;) Itselläni
ei ole tapana osallistua julkiseen kamppailuun, ei edes näissä asioissa :D
Voitaisko tälle tehdä jotain?
ehdottaisin, että olisiko mahdollista tapaaminen, jossain muualla??? Ehkäpä olisi vähemmän sitä muuta "yleisöä" ;)
Miksi olet asian suhteen pessimisti?
On mahdotonta lähteä arvailemaan toisen tunteita. Voihan sitä keskustella niitä näitä kyllä siinä huomaa kiinnostaako toista keskustella vai ei. (olettaen että ette ole kavereita)