ulkoa opeteltuja fraaseja täynnä oleva lapsiasiavaltuutetun kirjoitus Hesarin Mielipiteissä. Aula kumartaa suuria hallituspuolueita, kuten valtion palkollisen ilmeisesti on hyvä tehdä. Tavallista tallaajaa ärsytti uuden lastensuojelulain läpi runnominen hirveällä kiireellä siksi, että se saatiin edellisen hallituksen meriittilistalle. Aula muistaa mainita pariin otteeseen, miten "Vanhasen hallitus uudisti lastensuojelulain". Aulan mukaan lapsia huostataan tällaisen vanhemmista lähtöisin olevan syylistan mukaan: 1) mielenterveys, 2) päihteiden liikakäyttö, 3) väkivaltaisuus, 4) riitaisat erot.
Aula on saanut kuningasajatuksen:
"Lasten ja perheiden ongelmiin puututaan nyt liian myöhään. Seuraavan hallituksen tulee vahvistaa ehkäiseviä palveluita ja niissä vanhemmuuden tukea."
Mutta Aula ei ole keksinyt, MITEN päihteidenkäyttöön tulisi puuttua, miten parisuhdetta tuetaan, ainoastaan parisuhdekriisien SOVITTELU löytyy konkreettisena toimenpiteenä. Muuten hän vaatii:
-neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluiden laatu saatava suositusten mukaisiksi
-perheiden kotipalvelu tulee ottaa uudelleen käyttöön
-lisättävä perhetyötä
-lisättävä sossun voimavaroja
-lasten puheista välittyy yksinäisyys ja tarve vanhempien vahvempaan länsäoloon, lääkkeeksi Aula ehdottaa työllisyysasteen korotusta (?)
-vanhemmille enemmän aikaa olla kotona
-työelämän kehittämisessä tärkeitä lapsi- ja perhemyönteiset sekä vanhempien työn rasittavuutta vähentävät ratkaisut
-korotettava yh:n elatustukea, asumistukea, pienten lasten kotihoidontukea, äitiyspäivärahan vähimmäispäivärahaa
-korotettava lapsilisän lapsikorotusta yh:lle
-lapsivähennyksiä palautettava
-koululaisille riittävästi hoitoa iltapäivisin
-päiväkotien ryhmäkokoja tulee pienentää
-päivähoidon tarjontaa monipuolistettava niin, että osapäivähoitoa, avoimia päiväkoteja ja kerhoja on saatavilla nykyistä paremmin
-kouluissa liian suuret luokkakoot, niiden pienentäminen vähentäisi oppimisvaikeuksia ja jopa koulukiusaamista
-oppilaskuntien työtä tehostettava
-lisäksi kirjastot sekä liikunta- ja nuorisotyön palvelut on pidettävä laadukkaina sekä lähellä lapsia ja nuoria
Aula on saanut kuningasajatuksen:
"Lasten ja perheiden ongelmiin puututaan nyt liian myöhään. Seuraavan hallituksen tulee vahvistaa ehkäiseviä palveluita ja niissä vanhemmuuden tukea."
Mutta Aula ei ole keksinyt, MITEN päihteidenkäyttöön tulisi puuttua, miten parisuhdetta tuetaan, ainoastaan parisuhdekriisien SOVITTELU löytyy konkreettisena toimenpiteenä. Muuten hän vaatii:
-neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluiden laatu saatava suositusten mukaisiksi
-perheiden kotipalvelu tulee ottaa uudelleen käyttöön
-lisättävä perhetyötä
-lisättävä sossun voimavaroja
-lasten puheista välittyy yksinäisyys ja tarve vanhempien vahvempaan länsäoloon, lääkkeeksi Aula ehdottaa työllisyysasteen korotusta (?)
-vanhemmille enemmän aikaa olla kotona
-työelämän kehittämisessä tärkeitä lapsi- ja perhemyönteiset sekä vanhempien työn rasittavuutta vähentävät ratkaisut
-korotettava yh:n elatustukea, asumistukea, pienten lasten kotihoidontukea, äitiyspäivärahan vähimmäispäivärahaa
-korotettava lapsilisän lapsikorotusta yh:lle
-lapsivähennyksiä palautettava
-koululaisille riittävästi hoitoa iltapäivisin
-päiväkotien ryhmäkokoja tulee pienentää
-päivähoidon tarjontaa monipuolistettava niin, että osapäivähoitoa, avoimia päiväkoteja ja kerhoja on saatavilla nykyistä paremmin
-kouluissa liian suuret luokkakoot, niiden pienentäminen vähentäisi oppimisvaikeuksia ja jopa koulukiusaamista
-oppilaskuntien työtä tehostettava
-lisäksi kirjastot sekä liikunta- ja nuorisotyön palvelut on pidettävä laadukkaina sekä lähellä lapsia ja nuoria
Vastaukset 18
Vanhimmat
valtion palkkalistoille tuollainen lyydia toistamaan papukaijamaisesti niitä mantroja, joita sensuuri sallii lastensuojeluasioista puhua.
Huomaatteko yhden merkittävän pointin?! Tuo nainen on LAPSIASIAvaltuutettu, eikä maininnut sanallakaan lasten terveydenhuollon kurjaa tilaa. Miksihän? Se olisi ollut liikaa edellistä hallitusta syyllistävää ilmeisesti. Ja koska pääpuoluepamput elävät vielä ja voivat hyvin, ei ole sopivaa puhua huonosta lasten terv.hoidosta heidän korviensa kuullen, luulevat vielä, että heitä osoitellaan jotenkin...
Takana on ilmeisesti suuria talouselämän vaikuttajia, joten puoluepamppujen on muistettava kumartaa oikeaan suuntaan, ei sen väli jos siinä samalla lapsille pyllistäisikin. Olen ollut töissä pääministerin kansliassa, joten tiedän kyllä, miten pääministerin lähipiirin muodostavat talouselämän johtajat, muutamat ministerit, oikeuskansleri ja henkilökohtaiset neuvonantajat.
Onhan siinä kyse tietysti valtiontalouden hoidosta, muutamien tärkeiden lakien säätämisestä, mutta ennen kaikkea puoluerahoituksesta ja oman henkilökohtaisen aseman pönkittämisestä. Siihen joukkoon ei kuulu yhtään pientä ja heikkoa, jota kohdellaan lastenkodissa väärin tai jonka vanhemmilla ei ole työtä, varaa maksaa kalliita harrastuksia tai jonka vanhemmilla olisi varaa kustantaa lapsen hoito yksityisen terveydenhoidon puolella.
Hyvä kun saatiin lapsiasiainvaltuutetun virka aikaan, niin edes näyttää siltä, että lasten asioista jotenkin välitetään. Ennen vaaleja on hyvä puhua työttömyydestä ja köyhistä perheistä, että saadaan entinen meno jatkumaan kuin edellisenkin hallituksen aikana. Mitä siitä jos kuntataloudet ovat sekaisin, sitä voi korjata tasan sen verran, että kuntapoliitikot saadaan tyytyväisiksi, tyhmät äänestäjät huijataan taas turhilla lupauksilla ennen seuraavia vaaleja.
Eilen ilmestyneen paikallislehden kolumnisti kirjoittaa: "Entä kansanvalta? Monet kansanedustajat ovat tuskailleet, ettei heillä ole todellista valtaa. Asiat valmistellaan virkamiesportaassa ja tuodaan käytännössä valmiiksi pureskeltuna eduskunnan vahvistettavaksi. Jopa jotkut ministeritkin ovat valitelleet virkamiesten ylipaisunutta vallankäyttöä. Silti kansalaisilla on halutessaan käytettävissä eri teitä vaikuttaa valtiolliseen päätöksentekoon, muitakin kuin osallistuminen kerran neljässä vuodessa äänestämiseen. Erityisen painava rooli on työmarkkinajärjestöillä ns. kolmikantasopimusten kautta. Mutta myös eläkeläisjärjestöt, opiskelijat ja monet muut kansalaisjärjestöt vaikuttavat sekä puolueisiin, että suoraan eduskuntaan ja hallitukseen. Niihin vaikuttaa myös ns. yleinen mielipide tiedotusvälineiden kautta. Kysymys on viime kädessä kansan omasta aktiivisuudesta. "
viranhaltijat itse arvioivat virkojen tarpeellisuuden ja antavat palautetta toiminnastaan. Muita palautteita ei huomioida.
Virka on jotain sellaista, missä saa nähdä asiat niinkuin itselle parhaaksi ja helpommaksi näkee. Esimiehet näkevät vain omassa järjestelmässään työskentelevät "työntekijät" erinomaisina ja hyvinä ihmisinä. Mitä enemmän ja pitempään istut opiskeluseurassa ja kirjallisten esitysten parissa, sen rakkaudellisemmin kykenet ymmärtämään niitä heikompia ja huonommassa osassa eläviä ihmisiä, joiden elämään sitten työssäsi pääset puuttumaan.
Kirjanoppineiden johtopäätösten summa on se, että ihminen muuttuu paremmaksi ja täydellisemmäksi sillä, kun lukee miten asioiden pitäisi olla. Tällä logiikalla Suomesta voidaan poistaa kaikki ongelmat. Nikotiiniriippuvuuskin saadaan poistettua sillä, kun järjestetään pakkokoulutusta
asian johdosta. Siellä vain sitten joku luennoitsija kertoo nikotiinin haitallisuudesta ja säästöistä, jota seuraa tupakoinnin jättämisestä. Kun kokeet menevät hyvin ja osallistujille pidetään ulkoa muistamiskokeet jotka he hyvin läpäisevät, myönnetään heille päästötodistus: tupakoimattoman diplomi! Jos hänet tämän jälkeen tavataan savuava tupakka suupielissä tilassa, jossa on tupakoimiskielto, silloin toimitaan kuten virkaatekevät: ei olla näkevinäänkään tätä laiminlyöntiä, vaan vedotaan koulutukseen ja päästötodistukseen ja ollaan niinkuin henkilö ei tupakoisi lainkaan. Kiistetään tupakanpoltto, vaikka se on ilmiselvää ja toditettavissa. Näin toimivat tänä aikakautena koulutetut ihmiset omassa järjestelmässään tapahtuvien, asiakkaisiin kohdistuvien häpeällisten tekojen suhteen. Kuinka paljon asioiden tarkoituksellista vääristelyä nämä huostaanottotapaukset pitävätkään sisällään?
Lapsen mitättömästä sanomisesta tai esim. itsensä puolustamisesta tehdään perättömillä lausunnoilla iso asia. Vanhempien on vaikkea lukea niitä syytelistoja, mitä lapsesta saa kirjoitella eri alojen taholta. Mitä on yhteiskunta-aloilla toimiva tiimityöskentely? Lain voimalla toimiva juorukerho! Perheiden asiat saa tonkia ylösalaisin jonkun mitättömän tapauksen johdosta ja ainut päämäärä näyttääkin olevan lapsen ja perheen vikojen kaiveleminen ja listaaminen. Yhtä pitkät listat, ellei pitemmätkin, kertyisi näistä "yhteiskuntatyöläisistä", jos heidän elämäänsä päästäisiin samalla tavalla ronkkimaan, mutta heillä on lain suoja ja lupa toimia näin vailla mitään hienotunteisuutta ja sielun sivistystä heikompia ihmisiä kohtaan. Heidän esimiehensä haluavat vain luottaa ja olla samanmielisiä alaistensa kanssa. Niin se on mukavampaa ja antoisampaa työntekoa itselle.
sen paremmin kuin kolleegojenkaan vastaavia.
"Mitä on yhteiskunta-aloilla toimiva tiimityöskentely? Lain voimalla toimiva juorukerho! Perheiden asiat saa tonkia ylösalaisin jonkun mitättömän tapauksen johdosta ja ainut päämäärä näyttääkin olevan lapsen ja perheen vikojen kaiveleminen ja listaaminen. "
Näin on. Sossuoikeus ja huonon yksikön sisällä tehtävä 50 v vanhoja hoitometodeja toteuttava lastenpsykiatrinen hoito toimivat samoilla periaatteilla. "Kun lapsi oireilee, on aina syy vanhemmissa." Tätä periaatetta kun päästään toteuttamaan, ei mikään ole hyvin, mitä vanhemmat tekevät.
Esim. Ennen vanhaan heitettiin autismin syyksi käsite 'jääkaappiäiti' tarkoittamaan vanhemman emotionaalista kylmyyttä lasta kohtaan. Nyt kun syyksi ovat yhä vahvemmin Suomessakin löydetty perinnölliset tekijät, yritetään vielä vääntää yhdeksi huostaanottoperusteeksi päinvastaista käsitettä kuin jääkaappiäiti oli. Ja se on symbioottinen suhde vanhemman ja lapsen välillä.
Ei ole hyvä niin eikä näin. Jos syy huostaanotolle halutaan löytää, se löytyy kyllä, vaikka asioita edes takaisin vatkaamalla.
Yrittäkääs nyt vanhemmat ymmärtää, että
* ei tietysti saa olla emotionaalisesti kylmä lasta kohtaan
* mutta ei saa olla lapselle riittävästi tukea ja turvaakaan antava, sillä silloin suhde on liian symbioottinen ja se on lastensuojelussa katkaistava hinnalla millä hyvänsä
Nimenomaan autisminkirjossa on lapsilla havaittu tunne-elämän hitaampaa kypsymistä kasvattajasta irrottautumisessa. Meidän kohdalla lastenkoti yritti käyttää tätä symbioosi-käsitettä pitääkseen kiinni uhristaan vielä siinä vaiheessa, kun sossut olivat jo purkamassa "hoito"suhdetta kesken sopimuskauden.
On se nyt perkele, että tälle hulluudelle ei ole loppua näkyvissä!
Jos eduskunnassa työskentelevät kansanedustajat pähkäilevät sitä, etteivät voi vaikuttaa, niin annan täältä selvät ohjeet, miten se tapahtuu ja takaan, ettei kukaan tule ehkäisemään vaikuttamista.
Vaikuttaminen on kuin iso lankakasa, joka on sotkussa ja jonka pitäisi selvittää vaivaa ja työtä tehden; välillä tuskastutaan ja tulee halu luovuttaa, mutta sitten otetaan itseä niskasta kiinni ja päätetään; yritän suoriutua tästä vaikeasta tehtävästä.
Ensin pitää löytää narun pää. Kun sen on löytänyt, alkaa itse työ. Lapset voivat pahoin ja vanhempia ja koteja vain yksipuolisesti syyllistetään tästä asiasta.
Monet arvostetut, vuosia lasten parissa käytnnössä
kotikäyntien mudosssa työtä tehneet lastenlääkärit ovat havainneet ja kirjoittaneet; vieraat ihmiset kohtelevat enemmistönä lapsia huonommin kuin omat vanhemmat. Nyt ei tällaista seikkaa saa edes huomioida tässä yhteiskunnassa, että saadaan lapset kodeista vieraiden ihmisten hoiviin. Miten paljon näihin laitoksiin mahtuukaan lapseen kohdistuvaa mielivaltaista ja epäasiallista käytöstä, joista lapsi ei osaa kertoa mitään. Lapsi ei osaa pukea monimutkaisia ihmisuhdeasioita sanoiksi ja ilmaista niitä niin, että siitä tulee ymmärrettävä, johdonmukainen kertomus. Hän voi ilmaista epämääräisiä lauseita sieltä täältä, mutta ne ovat kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä. Aikuiset liian usein jättävät asiat selvittämättä ja vähättelevät lapsen sanomisia. Henkilöt, jotka kohtelevat toisten lapsia huonosti, vaientavat lapsen asiattomilla syytöksillä ja näin on lapsi vaiennettu.
Jos sitten vanhemmat epäilevät jotakin ja yrittävät puuttua asioihin, alkaa perättömien lausuntojen sarja, joissa vain toinen toistaan puolustelevien viranomaisten sanomiset ja lausunnot huomioidaan.
Kaikki valitukset eri viranomaistahoille ovat aivan turhia, sillä kukaan ei ota mitään kantaa asiaan, eikä viitsi vaivautua edes tutkimaan sitä, vaikka lausunnoista ilmenee viranomaisten törkeä, asiaton ja kaikinpuolin pyöristyttävän häpeämätön menettelytapa. Eduskuntatyöläisille tulee kiire muihin tehtäviin, kun pöydälle yrittää työntää
kansallista ongelmaa, eli sitä narun päätä, yhtä yksittäistä esimerkkitapausta, joka johtaa suuremman ongelman pariin. Sitten alkaakin tehtävien pakoilu. He ovat kuin kirjanoppineet ja fariseukset: he haluavat tietää, mutta kun he saavat tietää, he eivät enää halua tehdä. He haluavat monipuolista ja monimuotoista tehtäväkenttää, että on aina olemassa joku helpompi tehtävä, minkä nojalla voi kiertää sen vaikeamman, mutta tärkeysjärjestyksessä ensimmäisen tehtävän. He haluavat vain tehtäviä, jotka voi suorittaa ilman henkilökohtaista puuttumista. Mieluiten tehtäviä, joista suoriutuu kokouksessa istumalla, kirjallisesti puuttumalla ja ennenkaikkia kohtaamatta hankalia ihmisiä, jotka ovat syystä vihaisia. Sellaiset ihmiset ovat niin pelottavia, ikäviä ja hankalia. Kaikenkaikkiaan viestejä tekemättömistä ikävistä asioista, joita ei haluta edes kohdata.
Paljon mielyttävämpää työntekoa on saada suurien väkijoukkojen huomioo ja suosioo osaksi, sekä päästä julkisuuden valokeilaan. Istua mukavassa seurassa mukavien työtovereiden parissa ja rupatella leppoisasti ja mukavasti viihtyisässä seurassa. Seurahan pysyy mukavana ja viihtyisänä, kun on suurinpiirtein samaa mieltä kaikesta ja vastustaa joissakin asioissa vain muodon vuoksi ja on saavinaan jotain aikaan. kun on pitänyt esimerkisi pitkän puheen epäkohdista, niin siinähän sitä jo tulikin tehtyä niin, että nyt olisikin jo jonkun viihtymisjakson vuoro. tuli ihan hiki pintaan, kun tuli niin paljon ajateltua niitä heikko-osaisia... Että sellaisia palkannauttijoita. Alkakaa näkeen pintaa syvemmälle.
rehottaa ja raha on se mikä ratkaisee viime kädessä, oletko jonkun viranomaisen silmissä sopiva vanhempi vai et!
Kun lastenkodin kriisipalaverissa heidän terapeuttinsa yritti piipittää vielä täysin typerän, mutta yleisesti käytössä olevan MIM-videoinnin "tuloksiin" vedoten, että en ole sopiva kasvattaja, mm. siksi että:
-olin laskenut lapsen samaan wc-tilaan kanssani, se ei tukenut lapsen ikätasoista kehitystä
-koska puhuin lässyttämällä, se ei myös tukenut lapsen ikätasoista kehitystä, mutta sillä ei ollut merkitystä, että se tapahtui muistikorteissa olleiden kissanpentujen takia, ei lapselle
-en katsonut lasta riittävästi silmiin, mutta ei kerrottu, että pelasimme muistipeliä ja piirrettiin
-en myöskään kuulema koskettanut lasta riittävästi, vaikka istuimme vastatusten leveän pöydän eri puolilla
Kun totesin palaverissa terapeutille, että "Minun puolestani saatte työntää tuloksenne, sanonko minne", niin sossut pidättelivät vieressä nauruaan. He tunsivat meidät huostaanoton valmisteluajalta riittävän hyvin ja tiesivät, miten katsekontaktien, vessareissujen ja kissoille lässyttämisen oikea laita on. Ja silti lastenkoti väitti toisaalta yhdeksi perusteeksi liian symbioottista suhdetta minun ja lapsen välillä!
Loppupalaverista poistuin kesken kaiken toteamalla, että "Lastani pahoinpidellyttä p...akasaa en viitsi kauempaa katsella!" Siihen asti olin käyttäytynyt täysin 'asiallisesti', mutta noissa kahdessa viimeisessä tapaamisessa en sanoja säästellyt. En myöskään lähtiessä tarttunut intensiivihoidon johtajan ojennettuun käteen, koska ei ole ollut tapana kalkkarokäärmeitä taputella. Voi harmi, että jäi se ovi paiskaamataa lähtiessä kunnolla kiinni, koska mukana ollut vanhempi lapseni poistui äitinsä vanavedessä. Olen vasta tämän palstan arvostelijoiden itkuvirsistä tajunnut, että muuten kesken palaverin poistuminen olisi ollut täydellinen.
Monelle asialle voi nauraa jälkeenpäin, vaikka koko lastenkotikokemus oli niin kauhea, että kun sieltä hengissä ulos selvittiin, niin varmaan pysyn terve järkisenä hautaan asti. Muuten taistelu lapselle avun saamisessa on vieläkin kesken, se vain vaihtelee muotoaan aina sen mukaan, miten läheltä VARPU-projekti liippaa missäkin elämän vaiheessa.
Joten: Jos satut olemaan kissa- tai koira-fani, älä sokella elukoille silmät sydämenmuotoisina, jos joku virkansa puolesta lastensuojeluilmoituksia väsäävä hiippari notkuu olkasi takana! Viranomaisinkvisiitiolla ei ole alkua eikä loppua, millä sinut voidaan leimata kyvyttömäksi vanhemmuuteen.
Myöhemmin saat palstoilta lukea, miten et näe mitään syytä itsessäsi, kun mahtavasta bisneksestä tappelit lapsen itsellesi ja yksi Suomen suurimmista ja arvostetuimmista lastensuojelulaitoksista sai jäädä nuolemaan näppejään. Mutta kuinka moni lapsi tänäkin päivänä istuu vielä sijaishuoltovankilassaan esim. tuon älyttömän ja naurettavan MIM-videoinnin perusteella? Sijareita värvätään, koska huostaanottoja "joudutaan vanhenpien alkoholismin takia tekemään niin hirveitä määriä". Ja kurssin käyneet sijarit painostavat sossuja soitoillaan: "Eikö vieläkään ole lasta?"
Ja auttavathan ne sossut sijareita ja perhekoteja järjestämällä, mitä pyydetään ja niin innokkaasti odotetaan. Vaikka typeryyden huippu MIM-videoinnin tuloksilla järjettömiä päätöksiä pönkittäen, jos ei muuten. Kun vielä vanhempiakin on joka lähtöön, kissoille lässytetään, astiat ovat väärässä paikassa, lapsella liian suuret vaatteet, kouluongelmiakin raukalla, niin jos ei tuollaisesta perheestä raaka-ainetta lastensuojeluteollisuuteen löydy, niin mistä sitten?
Ls-yrittäjyys tuo työpaikkoja ja kaivattuja lisäansioita pienille työttömyyden vaivaamille paikkakunnille. Kunnan isät toivovat, että yrittäjyyttä vahvistetaan, eikä horjuteta sitä, ei ainakaan vanhempien toimesta, jotka on niin helppo leimata kyvyttömiksi näkemään virheitä itsessään. Media ja päättäjät ruokkivat tätä käsitystä, koska olisihan se järjetöntä romuttaa työpaikkoja alta monelta uudelta yrittäjältä.
Kuntataloudet ne ovat ja pysyvät niin kumman sekaisin, lieneekö mitään yhteyttä sillä, että lapsen sijoituskustannukset kattaa aina lapsen kotikunta tiettyyn rajaan asti. Missä se raja kulkee, se on suuri salaisuus lastensuojelukertoimen käyttöönoton jälkeen. Mutta eihän kansalaisten tarvitse siitäkään asiasta kaikkea tietää, antaa olla siinä luulossa vain, että 15.000:n lapsen vanhemmat ovat läpimätiä kasvattajia ja uskotellaan vielä sekin, miten hyvä heidän on olla sijoituspaikoissaan.
Uskokoon ken haluaa median valheisiin, minun silmäni ovat auenneet jo aikaa sitten. Ja uusia silmälappuja niihin on turha tyrkätä yhdenkään lapsibisneksessä häärivän sönköttäjän. Stakesin tantta-liigan saisi ensimmäisenä viheltää tästä matsista paitsioon, sitten karsia rankalla kädellä alalta luonnevammaiset rahan kuva silmissä paahtavat yrittäjät, lähettää Vanhanen Merikukan kanssa Kanarialle ja valmistella uusi laki rauhassa edes suht toimivaksi, siirtää ho:t käräjäoikeuksiin ja määrätä kunnat muutaman vuoden ajan rangaistuksen uhalla järjestämään avohuollon tuet, sekä lasten terveydenhoito tarvetta vastaavalle tasolle.
Sen jälkeen voitaisiin ihmetellä, miten sen vanhempien kasvatuskyvyn laita oikein on... ainakin oltaisiin paljon viisaampia nykytilanteeseen verrattuna. Ja kuntataloudetkin osoittaisivat pieniä elpymisen merkkejä kun järjettömät huostaanottokustannukset olisi eliminoitu niiden harteita rasittamasta. Tiedä, vaikka pieni lastensuojelun pohjamudat rypemään joutunut kansalainenkin uskaltaisi uskoa tulevaisuuteen lapsensa kanssa uusissa olosuhteissa. Nyt se päivä ei ole näkyvissä, niitä pitää uusi laki ja kaikki rehottavat vääryydet tehokkaasti huolen.
laitoksemme edustajineen toimivan. Mutta mikä siihen ratkaisuksi, kun väärille urille lähtenyt lastensuojelubisnes on paisunut jo suureksi kuin pullataikina, ei sitä hallitse todellisuudessa enää kukaan.
Mikä pystyy järkeistämään/pysäyttämään enää sen yritystoiminnan, mikä lasten kustannuksella on alkanut kukoistamaan? Siitä hyötyvät yritystoimintaa alueelleen kahmineet kunnat, eikä työllistävä vaikutuskaan ole ihan olematon. Mekin tässä vain toteamme, että näin on, eikä meillä ole mitään ratkaisun avaimia, miten lapsia ja perheitä todella suojella ja auttaa tämän mielivallan keskellä.
ja miksei äiditkin vastustavat henkeen ja vereen alueilleen perustettavia perhekoteja, pienryhmäkoteja ja lastensuojelulaitoksia. Mistähän tämä yrittäjyyden vastustaminen oikein johtuu?
kunnissa vastustetaan kiihkeästi kuntiin pyrkiviä yrittäjiä?
Monesti ne ovat ennakkoluuloiset naapurit, jotka vastustavat kuullessaan, että naapuriin on tulossa lastensuojelulaitos. Epäillään, että kauheita nuorisorikollisia alkaa pesiä heidän nurkkajuuriinsa, kun ei tiedetä sitä, että nykyisin lapsi voidaan viedä miltei minkälaisesta perheestä tahansa. Hyvin kasvatetut ja helppohoitoiset lapset kai ne parhaiten kauppansa tekevät laitoksiinkin, perheistä nyt puhumattakaan.
"oikeellisuuteen ja todenperäisyyteen" uskovia,
(ovatko sossuja nämä videotulkitsijat vai "ammattilaisia"...)
heitä täytyy kyllä todella ihmetellä.
Kuka nyt edes normaalisssa valokuvaus tilanteessa kykenee olemaan "normaalisti"
saatikka sitten jossain keinotekoisesti järjestetyissä tilanteissa mukamas "ammattilaisten" videointikuvaamana!
Hipoovat jo noiden videointi -makerien tulkinnat kuita ja taivaita,
mutta siinä videointitilanteessahan
"elon kuvaaja" voi tunteakin itsensä "TODELLA" tärkeäksi ammattilaiseksi.
Vielä näistä "vuorovaikutus" häirikkö vanhemmista sen verran,
että montakohan johtotason äiteetä tai iskää
on näihin sosiaalitoimen videokekkereihin ikinä joutunutkaan.
Meinaa näillä nykyisillä "uraohjuksilla" kun ei käytännössä ole omaa aikaa enää olleskaan nykypäivinä
niin mites näiden "johtaja ja uraputki -kastien" lapset sitten kiinnittyvät koskaan ja tai ikinä keneenkään aikuiseen?
Vai koskeeko tämä kiintymyssuhdehäiriöisten lasten ja vanhempien vuorovaikutus sessio vain kaikkein köyhintä ja muutenkin huono-osaisinta sakkia tässä Suomenmaassa....?
Nykymaailman kiireisillä bisnesihmisillä ja heidän lapsillaan ei ilmeisti sossutulkintojen mukaan sitten edes ehdi "syntyä" tätä kiintymyssuhde häiriötä kun lapsenkin "kasvuvauhti" on niin kova!
että lapsibisneksessä tahkottavaa rahaa eivät kaikki pysty hyväksymään.
Jos perhekodille maksetaan vähintään 200-300 e vuorokaudesta/lapsi, niin laskekaa, paljonko se tekee yrittäjälle rahaa kuukaudessa vaikka seitsemästä lapsesta, paljonko perhekodin tuotto on vuodessa jne.
Ja suurin osa lapsista on otettu huostaan jostain muusta syystä kuin vanhempien päihteiden käytön takia, sen osuus on vain vajaa 37 %. Ja kuinka monen kohdalla ei todellisia lainmukaisia syitä ole koskaan ollut olemassakaan.
Vanhasen I hallitus sai hiljennettyä ja vaimennettua YK:n Suomea koskevaa kritiikkiä lastensuojelusta perustamalla Suomesta siihen saakka lapsiasianvaltuutetun viran, jota tämä hampaaton Aula nyt osa-aikaisesti ja vailla valtuuksia hoitaa. Miksi ei viranhaltija vaadi niitä valtuuksia mitä YK vaatii lapsiasianvaltuutetulle. Vanhasen I hallitus on selvästi tarkoitushakuisesti vesittänyt kyseisen lapsiasianvaltuutetun vakanssin eikä suinkaan toteuttanut YK:n tahtoa vaan kuhan vähän sinne päin teki naurettavaksi paitsi itsensä, myös Suomen lastensuojelun entisestään näennäistoimellaan. Kyse ei ole Vanhasen I hallituksessa aidosta lastensuojelun parantamisesta, vaan kyse on silmänlumeesta, jolla ne pellet kuvittelivat pettävänsä kansainvälistä yhteisöä. Eivät onnistuneet pettämään, itsenä vain pettivät, ja sehän näkyi vaalituloksessakin. Aulan pitäisi virkansa puolesta edes yrittää kritisoida hallituksen lastensuojelullisia toimia kiittelyn sijaan, mutta siihen ei Aulan kyvyt eikä taidot riitä. Aula päinvastoin on varsin sopiva valinta Vanhasen I hallituksen tarpeisiin. Suomen lapsille riittää Vanhasen I hallituksen mielestä osa-aikainen puuhastelija, joka muistuttaa sopivin väliajoin itsestään antamalla julkisuuten lausunnon suurimpana huolenhaiheenaan iltapäivälehtien lööpit. Tämä on jo törkeyden huippu lasten hädän vähättelyssä maassamme, eikä todellakaan ansaitse palkaansa verovaroistamme. Ei todellakaan.
Toisin kuin M.K.Aula, joka omaa vastuutaan pakoillen vaatii lapsille oman hallitusohjelman, minä vaadin lapsille oman, uuden lapsia-asiamiehen ja hänelle valtuudet, oikeudet ja HAMPAAT toimia kenen tahansa lapsen asiassa. Lapselle ei saa sanoa, kuten Aula sanoo "ei kuulu minulle yksittäistapaukset". Kyllä kuuluu ainakin YK:n mielestä Maija-Kaisa Aula, juuri sinulle. Vaihda toisiin hommiin, jos et aja itsellesi YK:n edellyttämiä valtuuksia uudelta hallitukselta pikaisesti.
(pääasiassa lasten asioihin keskittyneellä) viralla, jota tällä hetkellä hoitaa Paunio,
perustuen siihen
että hänellä olisivat ne Aulan viran "hampaat".
Mutta yhtä huuhaatahan ne kaikki moitteet, nuhteet ja huomautukset eri alojen virkamiehille ovat, jos virkamies saa huomautuksen eli "paperinläppänän" käteensä virkapaikalleen rikottuaan lakia ja toimittuaan lain vastaisesti.
Suomeen pitäisi saada rikosoikeudellinen vastuu kaikissa virkatoimissa työskenteleville ja virkansa puolesta asioista vastaaville viranomaisille sekä myös kunnissa, kaupungeissa asioista päättäville tahoille
ja piste!
lapset, nuoret, vanhukset tai muuten heikompiosaiset ihmiset.
Oulussa jaettiin taas moitteita toimeentulotukianomusten käsittely ajoista.
Outoa ettei sosiaalitoimessa! "ymmärretä"
että ihminen kun hakee esimerkiksi sosiaalihuollosta apua.
Niin hän on todellakin (yleensä) sitä sosiaalilainsäädännön mukaista heikoimmassa asemassa olevaa väestönosaa joka on suomalaisten lakienkin mukaan oikeutettu saamaan yhteiskunnan lain määräämän avun ja tuen
ja hänen asiansa on käsiteltävä viivytyksettä.
Valvottavat palkitsivat hellän valvojansa, oikeusasiamies Paunion. Vain Suomessa tämmöinen voidaan tehdä, vain Suomessa oikeusasiamies ottaa kyseisen palkinnon valvottaviltaan vastaan, ja vain Suomessa tämä kehdataan kertoa uutisena ja vain Suomessa oikeusasiamies on tyytyväinen, tultuaan tällä tavalla valvottaviensa taholta kiitellyksi. Vain Suomessa suurin osa kansasta ei näe tässä mitään riippumattomuus-ongelmaa tai mitään muutakaan ongelmaa:
Lainaus ja lähde:
"
Lehdistötiedote 10.4.2002
Sosiaaliturvan tunnustuspalkinto Riitta-Leena Pauniolle
PERUSOIKEUKSIEN PUOLUSTAJA PALKITTIIN
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton hallitus on keskusliiton 85-vuotisjuhlavuonna myöntänyt Sosiaaliturvan tunnustuspalkinnon eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Pauniolle, jonka työ koskettaa keskusliiton tärkeää tavoitealuetta - sosiaalisten perusoikeuksien toteutumista.
Perusteluissaan keskusliiton hallitus toteaa, että eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on vaikuttanut merkittävällä tavalla kansalaisten sosiaalisten oikeuksien toteutumisen valvontaan.
"
http://www.stkl.fi/2002_tiedotteet_tiedote14.html
Korruptiosta minä puhuisin tässä yhteydessä kyllä.
asiainministeriö ei olisi ollenkaan hassumpi idea. Nyt lasten oikeuksia ajavat monesti vain vanhemmat, jotka pyritään vaientamaan huostaanotto-leimoja jaellen.
Onko tässä jotain järkeä?
koskeva asiakirjapino lähettää.
Vaikka hän ei yksittäisiin tapauksiin puutukaan niin johan se YK:n moitteidenkin osalta kuuluu Aulan "manttaaliin" tutkia miksi lapsia sijoitetaan niin suuria määriä sivistysvaltio Suomessa kotinsa ulkopuolelle!
Ja toisekseen voisihan hän sitten vähän tutustuakin edes osan näiden 15 000 lapsen sijoitus oloihin;
käyvätkö koulua, saavatko sijoitettavat lapset asiankuuluvaa sairauden hoitoa jo kotioloissa vai aukeaako se terveydenhuollon "ovi" lapselle, nuorelle vasta sijoituksessa jne
ja varsinkin nämä mielenterveyttä "hoitavat" laitokset, niiden henkilökunnan "pätevyyteen" hoitaa sairaudenhoitoa vaativia lapsia ja nuoria,
kuinka lasten oloja ja huoltoa sijoitusiakana valvotaan ja kuka tätä valvontaa suorittaa ...
lööppi tutkintaa on helppo tehdä
mutta suomalaiseen lasten suojeluun tutustuminen voi olla jo vaativampaakin työtä....