Olen nyt jo 2 kk odottanut, että saan varman vastauksen siihen, onko rinnassani oleva patti syöpää vai ei. Helmikuun alussa varasin ajan terveydenhoitajalle, joka sitten varasi ajan lääkärille. Paksuneulanäyte otetttiin viime viikon alussa. Vastausta kuulemma voi kysellä ensi viikon lopulla. Tiedän, että mitä todennäköisimmin kyseessä on fibroadenooma, vaikka ultraääni olikin hieman epäilyttävä, mutta tämä epävarmuus on ahdistavaa.
Lääkäri oli sitä mieltä, että vaikka olisikin fibroadenooma, olisi kuitenkin hyvä leikata pois, koska patti on aika iso ja niin pinnassa, että tuntuu erittäin hyvin ihan kevyesti koskettamallakin. Toinen vaihtoehto olisi kuulemma säännöllinen seuranta ultraäänellä.
Ahdistaa, kun en ole edes kenellekään kertonut tästä ja kukaan ei tiedä, että olen missään tutkimuksissa käynyt. Yksin siis tätä asiaa päässäni pyörittelen.
Lääkäri oli sitä mieltä, että vaikka olisikin fibroadenooma, olisi kuitenkin hyvä leikata pois, koska patti on aika iso ja niin pinnassa, että tuntuu erittäin hyvin ihan kevyesti koskettamallakin. Toinen vaihtoehto olisi kuulemma säännöllinen seuranta ultraäänellä.
Ahdistaa, kun en ole edes kenellekään kertonut tästä ja kukaan ei tiedä, että olen missään tutkimuksissa käynyt. Yksin siis tätä asiaa päässäni pyörittelen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Enää ei tarvii yksin miettiä. Kiva kun kirjoitit tänne. Tiedän,miltä tuntuu odottaa tuloksia. Se on hirveätä se odottaminen. Mutta yritä ajatella muuta ja jatkaa elämääsi päivä kerrallaan. Kyllä ne asiat selkiytyvät. Oishan se hyvä,että jollekin läheisellesi kertoisit huolestasi. Se helpottaisi oloasi. :)) Yritä kestää. Odotetaan yhdessä.
Olen näitä juutuja täältä paljon lukenut, vaikka itsellä ei toivottavasti syöpää olekaan, ja kyllä ihmettelen, kuinka joku voi olla noin mahtava tyyppi, lohdutat, kannustat ja kirjoittelet piristäviä viestejä. Hienoa, että täällä on tälläisiä ihmisiä. Kirjoituksesi antaa varmaan paljon lohtua ja voimaa muille syöpää sairastaville. Toivon sinulle kaikkea hyvää!!
Omasta tuskastani minä sen voiman ammennan.Halu auttaa ja lohduttaa,jos suinkin vain voin. Aina ei tietenkää jaksa. Mutta tiedän miltä tuntuu sairastua syöpään. Itse olen täältä apua aikoinaan pyytänyt ja sain myös sitä. Kiitos heille. Tiedän,miten tärkeää on tukea ja koittaa saada ajattelemaan positiivisesti. :)