Tekeekö sotilaspassilla mitään siviilissä? Katsooko esim. työnantaja sitä?
Sotilaspassilla arvoa siviilissä?
Tietämätön2
165410
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sotilaspassi on ihan tyhjänpäiväinen läpyskä eikä sillä ole mitään merkitystä siviilissä. Kapiaiset ja jotkut sotahullut tietysti väittää muuta, mutta näin se vaan on. Itseltäni ei ole kertaakaan 25 vuoden aikana sotilaspassia kysyttä eikä varmaan koskaan kysytäkään.
Miksi ihmeessä se työnantajaa edes kiinnostaisi, koska armeijassa ei opeteta mitään sellaista, millä olisi jotain arvoa siviilissä yleensä, työelämästä nyt puhumattakaan. Ei niillä armeijan paljon mainostetuilla johtamisopeillakaan - tosiasiassa pelkkää pelleilyä - työpaikalla pitkälle selviä, koska "taaaaakseee poistu" ei oikein toimi nykyaikaisessa työelämässä. Intti on intti ja siviilielämä on siviilielämää ja raja kulkee kasarmin portilla.
Yllämainittu kirjoittaja on siinä mielessä oikeassa, että nykyään varusmiespalveluksesta saa palvelustodistuksen, josta työnantajan on helpompi katsoa heitä kiinnostavat asiat.
Toinen, jota saatetaan kysyä, on johtajakansio upseeri- ja aliupseerikoulutetuilta. Joku voi vielä kysäistä passia vanhasta tottumukseta, koska se osoittaa, että kansalaisvelvollisuus on suoritettu. Viimevuosina olen lähinnä kuullut pankkien kysyneen passia (vast), kun ovat myöntäneet lainaa.
Kolmas työnantajia kiinnostava asia ovat tietysti eräiden erityiskoulutettujen saamat luvat ja niihin liittyvät todistukset. Tyypillinen esimerkki ovat kuljettajat ja VAK-luvat.
Keskusteluissa teollisuuden ja kaupan edustajien kanssa olen huomannut, että työnantajia kiinnostaa Pv:n palvelustodistus ennen kaikkea palkattaessa nuoria työntekijöitä ensimmäiseen työpaikkaan. Myöhemmin on oman alan tunnetun työnantajan työtodistuksilla enemmän painoa. Puolustusvoimien työtodistukset ovat yhteismitallisempia ja hakijoiden vertailu helpompaa, kuin esimerkiksi eri oppilaitosten todistusten vertailu, sanovat henkilöstöpäälliköt.
Eli haettaessa kannattaa CV:hen laittaa vain merkintä intin käymisestä ja jos yleensä kopioi hakemukseen liitteitä, niin palvelustodistuksen kopio mukaan. Jos hakee työnjohto tms tehtäviin, niin kannattaa jossain mainita sana johtajakansio.
Tuo asia riippuu työnantajasta. Minäkin olen saanut etuiltua jonossa työpaikan suhteen. Minä vain näytin sotilaspassini . Eihän sotilaspassi ole tietenkään mikään pelkkä hyväksi tekevä, paljon tarvitaan muutakin. Koulutodistukset, työtodistukset, sotilaspassi, hakeutujan ulkoinen olemus, kokemus aikaisemmissa töissä ja sitten kiinnostus työtehtävään. Kaikki merkitsevät. Jotkut työnantajat pitävät sotilaspassia arvokkaana, jotkut taas ei.
Tämmöistähän tämä suomi on.
Armeijan kysyminen työhaastatteluissa on nykyisin kiellettyä. Saa kysyä, että tuleeko kutsua palvelukseen, jotta työpaikka voi varautua siihen.
Eihän naisiltakaan saa kysyä, että aikooko tehdä lapset lähiaikoina.
Syrjinnästä voi työnantaja saada tuhansien eurojen sakot, jos jättää pätevän työntekijän palkkaamatta pelkästään sen takia, että ei ole esim. käynyt armeijaa.
Tosiasiassa multa iteltäni on sulkeutunu monta työpaikkaa, kun olen maininnut että on inttiin meno tiedossa. Ei ole paikkaa tullut, vaikka olisin ollut pätevä. Kun laki on mikä on, että työnantaja ei voi irtisanoa intin takia. Niin on helpompi olla ottamatta sellasta, jolla se on vielä edessä.
Sotilaspassilla ei tosiasiassa tee mitään. Sen voi vaikka tuikata tuleen heti. Armeijan todistuksellakaan ei tee ollenkaan mitään. Työpaikoilla ei toimita samoin kuin armeijassa. Harvoinpa siellä esimies huutaa alaisilleen naama punasena. Tärkeimpiä on sosiaaliset taidot. Huutaminen ei taida olla sieltä kehittyneimmästä päästä.
(Asian vierestä: Milloin lie armeija uudistuu. Sitä saa odottaa. Yhteistyöllä pääsisi nopeammin parempiin tuloksiin.)
Puolustusvoimat on yhä ainoa suuri leadershippiä kouluttaja Suomessa. Partiojärjestö on toinen melko suuri, muut määrällisesti hyvin vähäisiä. Kauppakorkeat, tekniset yliopistot yms keskittyvät managementin opettamiseen. Molemmat sanat käänetään suomeksi sanalla johtaminen, mikä vähän hämää niitä, jotka eivät ymmärrä johtamista.
Käytännössä, kun yritys rekrytoi nuorista tulevia johtajia, niin tarvitaan hyvä paperi sopivasta korkeakoulusta (management) ja hyvin suoritettu johtajakoulutus varusmiehenä (leadership).
Onhan johtajakoulutuksissa naisiakin, eivätkä ole käyneet armeijaa.
Armeijan käynnistä saa vain lisäpisteitä. Jos on muutenkin hyvät paperit, niin armeijan käymättömyys ei ole este millekään. Eikä se estä johtajuutta miehiltäkään.
Maailma on ehtinyt kyllä muuttua. Hyvä johtaja ei enää ole välttämättä sellainen joka tulee Puolustusvoimista.
Sanoivat armeijan kapiaiset toki mitä tahansa. :D Tottakaihan teidän mielipiteet ymmärtää, kun se tulee laitoksen sisältä.
Johtamisen teorian erittäin lyhyt oppimäärä
Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: ihmisten johtamiseen ja asioiden johtamiseen. Ensinmainitusta käytetään englanninkielistä nimeä leadership ja toisesta management. Molemmat käännetään suomeksi sanalla johtaminen, mikä aiheuttaa asiaa tuntemattomille sekaannusta.
Korkeakoulut opettavat jälkimmäistä ja puolustusvoimien varusmiehille suunnattu johtajakoulutuksessa koulutetaan ennen kaikkea ensinmainittua. (Huomaa oleellinen ero käytetyissä verbeissä.)
Asiasta on muuten olemassa hyvä tutkimus, joka on tehty Helsingin Kauppakorkeakoulussa.
Kyllä täällä enkkua osataan. Oletpa nokkela. Onhan se nätti sana. Onhan se hienoa kääriä sama paska hienoon paperiin ja sanoa se tankero enkulla. Kiitos vain. Uskotaan jo sen takia, että olisit jo hiljaa.
Mutta kiitoksia tästä mahtavasta keskustelusta ja mielipiteiden vaihdosta. Onhan se hienoa, että on näitä leadershittii ja bullshittii. Ja managementtii ja kaikenlaista. Entäpä sitte, jos ei miestä kiinnosta nää intin leikkiopit. Taitaa olla sitten päässä vikaa. :) Ei ainakaa mua noilla liksoilla mihkään leadershittiin houkutella.
... ymmärrät tämän perusasian, niin on helpompi ymmärtää miksi työnantajat yhä moniin tehtäviin katsovat ensiksi sotilaskoulutuksen ja vasta sitten siviiliopinnot.
Näin sanoo toki vanha majuri. Uskoo ken tahtoo. :) Sotilasarvot ei tee kestään pätevää mihinkään. Siviilielämän työkokemus, ammatillinen koulutus ja henkilön oma olemus tekee ihmisestä pätevän. Riippuu alasta mitä vaaditaan.
Ollaan asioista sopivasti erimieltä ja se on ihan OK. Hyvää yötä.
"...Sotilasarvot ei tee kestään pätevää mihinkään. ..."
Tuossa olet täysin oikeassa. Sen sijaan intin palvelustodistus ja johtajakansio ovat erittäin hyviä papereita työhönottajalle kahdestakin syystä, kun palkataan nuorta ensimmäiseen tai toiseen työpaikkaan.
1) Intin palvelustodistus on yhteismitallisempi, kuin esimerkiksi eri oppilaitosten todistukset. Tiedän, että siinäkin on heittoja vuosien välillä, mutta saman vuoden todistukset on tehty aina samoilla ohjeilla koko maassa. Yhteismitalisuuden on kertonut yhden ison raskaan teollisuden yksikön henkilöstöpäällikkö. Yleinen taso tsekataanmielummin puolustusvoimien paperista, kuin jonkun pienen opiston paperista, jota ei tunneta.
2) Siviiliyritysten käyttämät johdon testimenetelmät on pääosin kehitetty puolustusvoimien vastaavista. Pohjatutkimus on yllätys yllätys amerikkalaista, jonka puolustusvoimat on sittemmin soveltanut tänne sopivaksi. Testejä kalibroidaan jatkuvasti ympäristön muuttuessa. Vain Puolustusvoimilla on tietääkseni Suomessa riittävä tieteellinen pohja ja otos testata näitä testejä. Eräillä yliopistoilla olisi tieteellinen taito, mutta heiltä puuttuu tarvittava koeaineisto. Henkilöstöammattilainen lukee johtajakansiota sujuvasti, koska heidän käyttämänsä menetelmät ovat sovellusia samanlaisesta tutkimuksesta.
Oikeasti johtajakoulutuksen voi saada muualtakin kuin armeijasta. Ei se ole ainoa tie.
Ehkä työnantajia kiinnosti n. 30 - 50 vuotta sitten armeijan todistukset. Nykyaikana ei armeijan papereilla paljoa tee. Lähinnä muutama lisäpiste, se siitä. Puhut toki omasta kokemuksestasi. Mutta se taisi olla silloin joskus?
Opistot eivät ole tuntemattomia. Niiden opetuksen sisällöt ovat tarkasti opetushallituksen säätelemiä.
Armeijassa ei saa tuoda omia mielipiteitä esiin, siellä pitää alistua. Nykyään sellainen työntekijä olisi aika kehno, jolla ei ole omia ajatuksia. Armeija ei paljoa aivotoimintaa vaadi. Ihan apinointia koko homma.
Olemme jostain samaa ja erimieltä. Oikeastaan aika yhdentekevää. Eikös vain? Saa sitä ajatella mitä tahtoo.
Oppilaitosten opetus on säänneltyä, mutta todistuksissa on eroa. Tämä on juuri se syy, miksi osaavat henkilöstörekrytoijat mielellään näkevät Puolustusvoimien palvelustodistuksen. Heidän mukaansa ne ovat kuulemma tasalaatuisempia, kuin oppilaitosten todistukset.
Oppilaitosten todistuksista taas kiinnostavinta on oppilaitoksen nimi. Näin olen keskusteluissa antanut ymmärtää. On aivan eri asia, jos merkonomipaperi on liikemiesten kauppaopistosta, kuin jostain xyz suunnasta.
Mutta kuten tässä keskustelussa on tullut ilmi, niin uran myöhäisemmässä vaiheessa alalla toimivien yritysten työtodistukset ovat tietysti ensisijaisia rekrytoitaessa.
kusi ja paskansi sotilaspassinsa päälle, lisäksi runkkasin vielä mällit kuorrutukseksi, sen jälkeen lähetin sen kuoressa esikuntaan.
Ei ole tarvinnut kertausharjoituksiin vaivautua.
suljetussa nlaitoksessa tulee mieleen, että olisi vaan hoitanut asiansa kunnolla. Kivahan se on lääkityksessä katsoa ulos kun kesä tekee tuloaan. Paranemisia.
se on kuin tyhjä säästö kirja.