Olen ollut palstan vakikirjoittaja useamman kuukauden. Muiden kirjoituksissa toistuvat tietyt linjat, joita haluaisin kommentoida omien kokemusteni kautta. Lihavuus koskettaa minua nykyään henkilökohtaisesti, sillä lihoin 20kg/9kk, ja olen ollut puolitoista vuotta ylipainoinen.
1. Perhetausta
Suvussani ei tiettävästi ole koskaan ollut ylipainoisia lapsia. Johtuneekohan siitä, että olemme enimmäkseen maalta kotoisin, ja aina on ollut pihaa ja metsiä, missä leikkiä? Joillekin on tullut ylipainoa 40-50 ikävuoden jälkeen. Olen siis poikkeus tässä suhteessa, ylipainoa vähän yli parikymppisenä.
2. Ruokavalio
Siskojeni kanssa aloimme teini-iässä vegetaristeiksi eettisistä syistä. Tunnen paljon vegetaristeja ja vegaaneja, ja kukaan muu ei ole ylipainoinen. Olen siis poikkeus tässäkin suhteessa. Karkit, limsat, sipsit ja muu mässäys maistuivat lapsena syntymäpäivillä, siis juhlissa eikä arkena! Nykyään vierastan kovin rasvaisia, suolaisia ja sokerisia makuja.
3. Ulkonäkö
En ole koskaan aiemmin kiinnittänyt huomiota toisten ihmisten painoon. Nykyään tulee katsottua, että ovatpa tuntemani nuoret äidit hoikkia ;) Oma peilikuva on käytännössä ainoa, jota katson negatiivisesti. Itsestään tulee etsittyä virheitä, ei muista. Olen lapsesta lähtien pukeutunut goottityyliin ja vähät välittänyt trendeistä. Opiskelupaikassani puolestaan kaikki näyttävät samalta: pitkä valkoinen takki, käsineet ja suojalasit.
4. Seurustelu
Mieheni ei juossut karkuun, vaikka minulle tulikin painoa lisää. Hän pitää minua kauniina ja seksikkäänä. Olen nainen parhaassa iässä, ja biologinen kello tikittää. Eiköhän jokainen realisti ymmärrä, että lasten saanti ja ikääntyminen muuttaa kehoa. Kesähäitä odotellessa...
5. Terveys
Terveyshaitoilla pelottelu ei oikein kosketa nuorta ihmistä: "Saatat sairastua 2. tyypin diabetekseen 30 vuoden päästä!" Olen kohdannut vaarallisempiakin asioita, kuin nykyisen 13 kilon ylipainoni. Amfetamiinin käytöllä pysyy hoikkana...
Painonnousuni oli sen verran poikkeavaa, että asiaa on tutkittu ravitsemusterapeutin kanssa (ruokapäiväkirja, aineenvaihdunnan mittaus) ja yleislääkäri laittoi nyt lähetteen verikokeisiin, koska jokin kilpirauhasarvo oli vajaa vuosi sitten vähän koholla. Tällä hetkellä olen tyytyväinen siihen, ettei painoni ole enää noussut.
Parantamisen varaa on. Haluan opetella paremmaksi ruoanlaittajaksi, ja kasvissyöjän on tärkeää huolehtia riittävästä proteiinin saannista. Liikuntaa haluan oppia sietämään, ja mieheni jopa suostui aloittamaan yhteisen harrastuksen!
Lihaviin ihmisiin kohdistuva inho ja viha on minulle uutta. Minut on kasvatettu suvaitsevaiseksi, enkä hyväksy syrjintää mm. ulkonäön, iän tai sukupuolen perusteella.
1. Perhetausta
Suvussani ei tiettävästi ole koskaan ollut ylipainoisia lapsia. Johtuneekohan siitä, että olemme enimmäkseen maalta kotoisin, ja aina on ollut pihaa ja metsiä, missä leikkiä? Joillekin on tullut ylipainoa 40-50 ikävuoden jälkeen. Olen siis poikkeus tässä suhteessa, ylipainoa vähän yli parikymppisenä.
2. Ruokavalio
Siskojeni kanssa aloimme teini-iässä vegetaristeiksi eettisistä syistä. Tunnen paljon vegetaristeja ja vegaaneja, ja kukaan muu ei ole ylipainoinen. Olen siis poikkeus tässäkin suhteessa. Karkit, limsat, sipsit ja muu mässäys maistuivat lapsena syntymäpäivillä, siis juhlissa eikä arkena! Nykyään vierastan kovin rasvaisia, suolaisia ja sokerisia makuja.
3. Ulkonäkö
En ole koskaan aiemmin kiinnittänyt huomiota toisten ihmisten painoon. Nykyään tulee katsottua, että ovatpa tuntemani nuoret äidit hoikkia ;) Oma peilikuva on käytännössä ainoa, jota katson negatiivisesti. Itsestään tulee etsittyä virheitä, ei muista. Olen lapsesta lähtien pukeutunut goottityyliin ja vähät välittänyt trendeistä. Opiskelupaikassani puolestaan kaikki näyttävät samalta: pitkä valkoinen takki, käsineet ja suojalasit.
4. Seurustelu
Mieheni ei juossut karkuun, vaikka minulle tulikin painoa lisää. Hän pitää minua kauniina ja seksikkäänä. Olen nainen parhaassa iässä, ja biologinen kello tikittää. Eiköhän jokainen realisti ymmärrä, että lasten saanti ja ikääntyminen muuttaa kehoa. Kesähäitä odotellessa...
5. Terveys
Terveyshaitoilla pelottelu ei oikein kosketa nuorta ihmistä: "Saatat sairastua 2. tyypin diabetekseen 30 vuoden päästä!" Olen kohdannut vaarallisempiakin asioita, kuin nykyisen 13 kilon ylipainoni. Amfetamiinin käytöllä pysyy hoikkana...
Painonnousuni oli sen verran poikkeavaa, että asiaa on tutkittu ravitsemusterapeutin kanssa (ruokapäiväkirja, aineenvaihdunnan mittaus) ja yleislääkäri laittoi nyt lähetteen verikokeisiin, koska jokin kilpirauhasarvo oli vajaa vuosi sitten vähän koholla. Tällä hetkellä olen tyytyväinen siihen, ettei painoni ole enää noussut.
Parantamisen varaa on. Haluan opetella paremmaksi ruoanlaittajaksi, ja kasvissyöjän on tärkeää huolehtia riittävästä proteiinin saannista. Liikuntaa haluan oppia sietämään, ja mieheni jopa suostui aloittamaan yhteisen harrastuksen!
Lihaviin ihmisiin kohdistuva inho ja viha on minulle uutta. Minut on kasvatettu suvaitsevaiseksi, enkä hyväksy syrjintää mm. ulkonäön, iän tai sukupuolen perusteella.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinulla oli todella hieno ja kannustava viesti. Ärsyttää kun täällä on kaikki aina tuomitsemassa ja haukumassa. Itse en ole ylipainoinen mutta olen joskus ollut ja minusta on mukavaa käydä täällä kannustamassa ihmisiä, jotka ovat käymässä läpi samaa minkä minä jouduin käymään kamppailessani painoni kanssa.