viikolla päivä lapsen lapsenlikkana.
toinen omalla vanhemmalla siivoamassa, pyykkäämässä, asioilla, ruoanvalm, ym taloushommaa.
kolmas muulla sukulaisella , sairastui yllättäen , siivoamassa, tiskaamassa, matkaa 100 km suuntaansa.
neljäs lääkärissä, työkkärissä, apteekissa, ym asioilla
kuka tulis mulle siivoamaan ja kokkaamaan???
onneks on pari pyhää, ensviikolla sama rumbba, tuntuu vaan , että vieteristä loppuu veto!!!!
toinen omalla vanhemmalla siivoamassa, pyykkäämässä, asioilla, ruoanvalm, ym taloushommaa.
kolmas muulla sukulaisella , sairastui yllättäen , siivoamassa, tiskaamassa, matkaa 100 km suuntaansa.
neljäs lääkärissä, työkkärissä, apteekissa, ym asioilla
kuka tulis mulle siivoamaan ja kokkaamaan???
onneks on pari pyhää, ensviikolla sama rumbba, tuntuu vaan , että vieteristä loppuu veto!!!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olet ollut käytettävissä.
Olet halunnut auttaa.
No, nyt he sitten pitävät sinua itsestään selvänä. Yritäppäs kieltäytyä.
Saat kuulla, ettö olet aika itsekäs.
Vuosia olemme sinuun luottaneet, ja nyt teetkin oharit!
Toivotaan, että muisti pelaa sitten, kun sinä tarvitset apua. Ehkä sinulla on ihana suku, joka pitää selvänä, että kaveria ei jätetä!
viitsikö tuota samaa virttä laulaa.Hei, ne on meidän omia lapsia jotka apua pyytävät, kyllä omalle lapselleen voi sanoa jos ei sovi hoitaa heidän lapsiaan. Miksi täällä on paljon "marttyyri" mummoja jotka hoitavat lapsenlapsiaan vaikka eivät halua tai jaksa.
Eihän kukaan halua olla mikään marttyyri, peräänkuulutetaan vastavuoroisuutta.
Miksi aina täytyy olla sanomassa ja pyytämässä, eikö näillä nykyihmisillä ole minkäänlaista sosiaalista omaatuntoa, vai onko helpompi ostaa kehitysmaahan jokin vuohi , kun kysäistä läheiseltään , että miten on hänen oman jaksamisen laita.!!!
Juuri sinunlaistesi takia tämä palsta on niin ikävä. Itse kuvittelet olevasi maailman paras. Kuin jaksat tuota laulua laulaa olet häpeäksi isovanhemmille.
Joopa joo onhan se ikävää , kun joku uskaltaa vähän tökkiä näitä nykynuoria ja aikuisia, ottamaan huomioon omat sukulaisensa.
En todellakaan kuvittele olevani paras missään , sitävartenhan peräänkuulutan huomioon ottamista kun en jaksa , ja tarjoamaan apua myös vastavuoroisesti.
Niinkauan kun, näyttää olevan aihetta huomauttaa normaaleista perheeseen liittyvistä asioista , huomautan.
Enkä yhtään katso olevani häpeäksi isovanhemmille , korkeintaan tunnustan epäonnistuneeni kasvatuksessa omien jälkeläisten suhteen jos ja kun eivät huomaa avun tarvettani.
Ja katson tilannetta nyt vähän aikaa ja komennan nuorison sitten töihin, jos eivät itse älyä.
Ja sentähden täällä kirjoitan , koska tiedän , että vastaavanlaisessa tilanteessa on muitakin mummoja, joista ei vielä ole oivallettu , että hekin tarvitsevat apua , jospa tämä saisi edes yhden avuntarvitsijan miettimään , onko se äitimuori paras auttaja .
Onhan niitä palveluja saatavana rahallakin, vanhuksille, tädeille, sedille, ja perheille.
Minä en voi ymmärtää tätä ainaista "mollaamista" puolin ja toisin. Onko se tosiaan tätä?
Vai onko se niin, että niitä negatiivisiä asioita on helpompi kirjoittaa.
Sen verran olen yrittänyt omalta kohdaltani joskus tuoda täälläkin esille, että minulla toimii miniän kanssa suhteet hyvin ja olen käytettävissä aina kun vain sopii, samoin saan apua kun tarvitsen.
Mutta ei siitäkään täällä tykätä, jos jollain on hyvin - siitäkin löytyy sanomista.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...
Vaikka ottaa pattiin, kun joutuu olemaan apuna lapsenlapsilleen ja omalla vanhalla vanhemmallaan, niin uupumisesta huolimatta heidän auttamisensa antaa tarkoituksen elämälle.
Oikeesti!
Et vain huomaa sitä.
Olisitko kuitenkaan onnellinen, jos istua kökkäisit asunnossasi tai heiluisit vain omissa harrastuksissa... ketä varten eläisit?
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että siitä potutuksesta huolimatta antaessaan saa...
sen elämän tarkoituksen.
Meidät ihmiset on luotu toisten ihmisten yhteyteen. Ei millekään yksinäiselle saarekkeelle.
Anna apusi pyyteettömästi. Älä tee autettaville "velkalistaa", sellainen katkeroittaa. Se ei ole oikeaa antamista.
Elämä maksaa sinulle hyvät tekosi jossain muodossa takaisin. Vaikka et näiltä autettaviltasi saisikaan, niin saat hyvät tekosi takaisin jossain muussa muodossa.
Tarkkaile ympäristöäsi, huomaat tämän lain. Maksu tulee aina niin hyvässä kuin pahassa jälkikäteen. Siitä voit olla varma.
On helpompaa auttaa, kun ei ala tehdä laskelmia ja odottaa vastapalvelua.
Koettu on!
jollakin tapaa väärinymmärretyksi!
En toki tee mitään laskelmia, mutta kun alkaa olla voimat vähissä itselläkin.
Ja tuntuu, että tuo autettavien määrä lisääntyy kokoajan, ja mistäs sitä tinkii?? Omasta huushollistaan, enhän ehdi paljon muuta kuin käydä kääntymässä.
Tunnen kyllä Karman lain, eikä tämä nyt varsinaisesti potuta, tulinpahan kirjoittaneeksi kun haen sitä rajaa milloin saan alkaa kieltäytyänoista avunpyynnöistä.
Hävettää toisaalta , kun äitini tämän ikäisenä ja vanhempanakin hoiti omat ja muiden asiat kuin lennosta ja oli reipas kuin nuori tyttö!
Uskalla kieltäytyä silloin kun tunnet ettet jaksa!
Ei ole elämän tarkoitus se, että yksi raataa ja uupuu.
Saat kieltäytyä avunpyynnöistä MILLOIN VAIN, eli kun et jaksa. Sanot vain kaikille, että olen nyt lomalla.
Älä tingi omasta huushollistasi. Sinun on arvostettava itseäsi ja kotiasi.
Tutki, mikä on motiivisi auttamiseen. Jospa se onkin se, että et arvosta itseäsi ja luulet että sen vuoksi olet ikään kuin velkaa?
Ole oma persoonasi jaksamisrajoineen. Olkoon äitisi kuinka ahkera tahansa.
Ehkä sinulla onkin nyt aika alkaa muihin puuhiin? Toteuttaa elämääsi jotenkin toisin.
Kun saat tankattua voimia, jaksat taas auttaa muita. Tankkaaminen ei ole itsekästä.