Kytökylässä törmäsivät jatkosodan tai senjälkeen 2 saksalaista sotakonetta matkalla pohjoiseen.
Toinen tipahti kytökylään ja toinen Rantosen rantaan. Olis mukava saada niistä tietää ja kirjoittaa muistiin ennenkuin asia unohtuu.
On ihmisiä jotka sen vielä muistavat ja ovat jopa nähneet.
Toinen tipahti kytökylään ja toinen Rantosen rantaan. Olis mukava saada niistä tietää ja kirjoittaa muistiin ennenkuin asia unohtuu.
On ihmisiä jotka sen vielä muistavat ja ovat jopa nähneet.
Vastaukset 9
Vanhimmat
juonii ?
Että pääsiäisenäki kehtaa...
ja erityisesti silloin passaa muistella vanhoja asioita ;-)
Minä asuin tapahtuma-aikaan Mustikkamäellä, eikä minulla ole asiasta muuta tietoa kuin kuulemani puheet, joita kyllä riitti pitkäksi aikaa. Kerronpa tuoreinta heti tapahtuman jälkeen kuulemaani juttua, mutta kuulopuheiden todenmukaisuudesta en tietenkään ota vastuuta ;-)
Kaksi saksalaista kuljetuskonetta oli matkalla etelän suunnasta Ouluun. Jossakin jokivarrella niiden siivet osuivat toisiinsa ja ne menettivät ohjauskykynsä. Toinen putosi Kytökylään ja kaikki kuolivat (todellisuudessa yksi jäi henkiin ja hän on kertonut kokemuksestaan sodan jälkeen Saksassa). Joku hevosmies pääsi paikalle tapahtuman jälkeen ja näki, että kaikki olivat kuolleet ja yhden sotilaan käsi oli revennyt irti ja jäänyt pudotessa puun haarukkaan.
Toinen koneista kykeni pysyttelemään ilmassa Korkattiin saakka. Rantosen väkeä meni paikalle. Rantosen Hilkka (Hilkka Merikallio) osasi saksaa ja keskusteli yhden pahasti loukkaantuneen kanssa. Mies pyysi lähettämään viimeiset terveiset kotiväelleen Saksaan ja kertoi nimensä sekä osoitteensa, jotka Hilkka kirjoitti ylös.
---
Meistä pikkupojista tapahtuma oli jännittävä ja varttuneemmankin väen kesken syntyi kaikenlaisia jatkotarinoita. Kun naapurin renkipoika kävi myöhemmin hakemassa Kytökylän takamailta heinähäkillisen, hän kertoi nähneensä, kun saksalaiskone lensi niin matalalta, että katkaisi kuusenlatvan mennessään.
Minä ajattelin heti, että nyt Sakke kyllä kertoo omiaan, eli ymmärsin heti että on muitakin vilkkaalla mielikuvituksella varustettuja kuin minä ;-) Yhdyin kuitenkin kavereiden tuohtuneisiin päivittelyihin täysillä, olimmehan kaikki mukana jännityskertomuksessa!
Kiitos laitan kertomasi asian talteen ja toivottavasti moni muukin. Tarinaan on uskominen.
Muisti palautuu minullakin sillä juuri tällaisen tarinan aikanaan minäkin olen kuullut. Tahtoopi vaan unohtua. Siksi on syytä kirjata siat muistiin.
Kiitos vielä Turisijalle ja Hyvää pääsiäistä
sinulle ketjun avaajalle (ilmeisesti?) ja toivotan myös omasta puolestani hyvää Pääsiäistä kaikille!
Joku vuosi sitten oli jossakin lehdessä (Haapavesi-lehti?) tuore kertomus näistä tapahtumista. Siitä artikkelista sain tietää senkin Kytökylästä pelastuneen konemiehistön jäsenen jälkivaiheista ja henkilötiedoista.
Kärsämäkinen Kuokkasen Mauri tiputti ilmailukerhon lentokoneen Kytökylän Raukkaan eka kerran, yritti lentoon lyhyeltä peltopätkältä vaan kun ei riittänyt nopeus, tuli se iso kanava vastaan niin siihen paskaksi koko uusi komea kone. Senjälkeen Make teki laskun lentokentän viereiselle pellolle kun ei kohalle sattunut auringon häikäistäessä ja taas kone paskaksi.
Laitisen rannasta lennettiin voimalinjan ali niittyhakaan kun jääolosuhteet eivät enää sallineet lentoja eikä pelloillekkaan vielä päässyt. Rohkeita lentäjiä olivat Hannu, Imppa ja Tapsa. Neljäs rohkea ajoi koneen piikkilankaan saakka ja vaurioitahan siitä syntyi. Kolmannen kerran lensi Mauri yleisölennätyksessä Reisjärvellä kaartosakkauksessa täysillä kolmen lapsen kanssa suoraan metsään, onneksi ei kenellekkään käynyt mitenkään jota on ihmetelty vieläkin.
No sitten Petsalon Jussi romutti Impan ja Jussin yhteisen koneen Pirttikankaan Matin tien toiselle puolelle ojaan kun oli palolennolta palaamassa lyhyelle laskupaikalle niin pitkäksihän se meni ja paskaksi. Siihen loppu Jussin lennot. Kytökylän lentokentällä romuttui palokone startissa taisi olla Harri ja Eero asialla. Samana päivänä Ervastin Hannu ja Mäkisen Tapsa starttasivat vesibensoilla, mutta onneksi ohjaaja teki nopean ratkaisun nousun yhteydessä keskeyttäen nousun ja kone säilyi ehjänä. Vappuna joskus kauan sitten teki Penttisen Kari pakkolaskun Mieluskylään siinäki selvittiin vähällä vaikka tapausta ihmeteltiinkin ja selvitettiinkin pitempään.
Pursikone tippui startissa suoraan nokalleen heti nousun yhteydessä ja ohjaajalta jalat poikki. Nämä muistan kuin markan setelin.
olleet tosi mielenkiintoisia. Aikanaan Liukkosen Martti vainaja kertoi yhden lentotarinan, jota ei saanut kertoa kenellekkään. Olivat lähteneet Mäkisen Tapsan kanssa etsimään hilloja susinevalta kun paras hillakausi oli meneillään.
Martin kertoman mukaan Tapsa oli ajanut konetta niin matalalla kuin vain voi ja tosi hiljaa. Martti siinä vieressä ohjaamon luukku auki ja vyöt irti osittain jalka siiven päällä tarkkaillut onko hilloja näkyvissä. Oli kuulema ollut hilloja.
Martin kertoman mukaan oli Tapsa piipahtanut usein lentokoneella vatjusjärvellä kun järvet oli jäässä. Siihen rantasaunan verannan viereen ja kahville. Myöhemmin Vatjusjärviset näki vuosien aikana nopeiden koneiden pyyhältävän juuri Liukkosen ohi matalalla ja lentojen jatkuneen milloin pohjoiseen milloin etelään. Tapsa piipahti tervehtimässä ystäväänsä muisteli martti.
lentelivät kuin kotkat vapaina taivaan sinessä, eikä esimiehillä ollut mitään mahdollisuutta silloin tutkattomana aikana seurata kaikkia "valvontalentojaan" ;-)
Haapaveden yli kulki useilta etelän kentiltä lentoreitti Ouluun silloinkin ja joskus koneita meni pieni muodostelmakin. Kansallisuustunnuksista emme matalallakaan lentävien koneiden kansallisuutta osanneet selvittää, koska hakaristi oli yhteinen tunnus.
Tosin hakaristi on alunperin "suomalainen keksintö" jonka "tekijänoikeudet" Hitler sitten "varasti"! Ei ollut outoa "teollisuusvakoilu" silloinkaan :(
.
voi voi