mitä ajattelit nähdessäsi Hänet ihan ensimmäisen
kerran? Säilyikö kuvitelmasi vai jouduitko pettymään?
kerran? Säilyikö kuvitelmasi vai jouduitko pettymään?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kuvitelmani on melkein säilynyt ja nekin luonteenpiirteet ja ominaisuudet, jotka ovat vuosien kuluessa muuttuneet, ovat olleet vain vahvistamassa sitä mielikuvaani tai eivät ainakaan ole tehneet ihmisestä yhtään sen huonompaa silmissäni. En kuitenkaan ole rakastunut siihen kuvitelmaan vaan ihan todelliseen ihmiseen.
jouduin pettymään.
Katsoin häntä kriittisesti: Aika pitkä tukka ja tärkeät silmälasit.Pää oli pysty ja odotin suusta tiukkaa tekstiä. ei ollut kokemusta vastaavista tilanteista(ammattiinsa nähden)Oli tärkeän näköinen ja arvonsa tunteva. Olin haluton katsomaan sen kummemmin ja käänsin pääni pois kun hän alkoi ottamaan miehistä asennetta minuun naisena. Ajattelin: Ja tuohan ei minuun vaikuta! Tuo pullistelu. No, tuli kertoja jolloin juteltiin enemmänkin ja niin siinä sitten kävi että kaikki ne hänen piirteensä ja eleensä ovat piirtyneet nyt syvimmälle sydämeeni. Olin rakastunut.
en pettynyt,ainoastaan tapaan,jolla kaikki loppui
ja välillä ihan naurattaa.. niin on ajat muuttuneet nyt kun tunnetaan paremmin. Ainakin sen olen oppinut että kannattaa tutustua ihmisiin ennen kuin ajattelee mitään, voi paljastua yllättäviäkin piirteitä mutta söpö se on aina ollut, siitä ei pääse mihinkään ja nykyisin enemmän luonne miellyttää kun tietää :)
jotain luonteenpiirteitä hänessä heti ensi silmäyksellä, jotka sitten myöhemmin osoittautuivat valitettavasti todeksi. Tavallaan pidin hirveästi näistä piirteistä, mutta tässä tapauksessa ne ei ainakaan auttaneet asiaa. Ärsyttää itseä kun sitä tuntuu (muka?) aistivan etukäteen liikaa toisesta, eikä osaa suhtautua ennakkoluulottomasti tilanteitten mukaan.
hänen olemuksensa ja katseensa, oli kivan näköinen mies. Tervehtu minua aidon ystävällisesti.
Katselin häntä ikkunasta ja ajattelin että tuohon voisi vaikka ihastua...
hänestä ja hän huomasi sen ja sitten ei hänkään saanut. Niin sitten tuijoteltiin kuin taiottuna.
Ei sellaista unohda.
hänen poissaolonsa, en ole unohtanut. En ajatellut varmaan erikoisempia aivan alussa, ja kun jotenkin päättelin, että hän ei pitänyt minusta, ...ajattelin, etten minäkään pidä hänestä.
Kävi vähän toisin.
kulki läpi huoneen.