Olen tänä vuonna valmistuva abiturientti ja nyt opintojen jo käytännössä päätyttyä olisin erittäin mielelläni myymässä itselleni tarpeettomat lukion oppikirjat ja saattaa ne näin jälleen kiertoon. Keräsin kirjahyllystäni kirjoja kolmen lukiovuoden ajalta melkoisen pinon ja lähdin iloisena viemään niitä kirjatorille, oppilaskunnan koulussamme ylläpitämälle käytettyjen kirjojen myyntipaikalle. Koulumme kirjastonhoitajan kanssa ryhdyimme sitten käymään toimittamaani kirjapinoa lävitse ja uskonette olleen tavaton pettymys, kun suurin osa raahaamistani kirjoista eivät olleetkaan enää kelvollista kauppatavaraa. Tästä voimme kiittää uudistunutta opetussuunnitelmaa, sillä sehän pakottaa uusimaan oppikirjat, ja kustantajien uusia painoksia. Enää eivät kerran luetut maantiedon, fysiikan, kemian ja muutaman muun oppiaineen kirjat kelpaa kenellekään!
Olen äärimmäisen pettynyt, sillä olen sijoittanut oppikirjoihin kolmen lukiovuoden aikana melkoisen summan rahaa. Puhutaan sadoista euroista! Olisi mielestäni oikeus ja kohtuus saada täydessä kunnossa olevista kirjoista vielä jonkin verran takaisin verran myytäessä, mutta minnepä myyt, kun eivät kirjat enää kelpaa mihinkään. Kirjat ovat pelkkää keräyspaperia! Katson nykyisten abiturienttien joutuvan kärsimään kohtuuttomia tappioita moisen opetussuunnitelmauudistuksen myötä ja myös vuotta nuorempien, koska nuoremmat joutuvat ostamaan lähes yksinomaan uusia kirjoja. Minä kiitän todellakin onneani, että minulla on ollut ystäviä, joiden kanssa olemme voineet lainata kirjoja toisillemme. Opiskelu olisi muuten tullut vielä tyyriimmäksi. Onneksi olen voinut myös ostaa osan kirjoista käytettynä ja näin pienentää opiskelukustannuksia.
Mielestäni opetushallituksen pitäisi suorittaa jonkinlainen kohtuullinen korvaus siitä, että abiturientit ja vuotta nuoremmat opiskelijat eivät voi saada samassa määrin rahojaan kirjoista takaisin, kuin edeltävät ikäluokat. Abiturienteille kuuluu mielestäni korvaus käytetyistä kirjoista ja vuotta nuoremmille korvaus uusien kirjojen hankinnasta. Opetushallituksen pitäisi myös painostaa kustantajia, jotta ne eivät julkaisisi vuosittain uutta kirjaa tai vain jonkin verran uudistettua kirjaa, vaan painaisivat samaa kirjaa useamman vuoden ajan. Nykyään kustantajat vain muuttavat hieman tehtävien järjestystä tai joitakin kuvia ja taas opiskelijat joutuvat ostamaan uuden kirjan vanhan, sinällään aivan käyttökelpoisen, poistuessa käytöstä. Se on vääryys, johon pitäisi korkeammalta taholta todella puuttua.
Hämmästelen suuresti, että maassamme juoppoja ja muita sosiaalipummeja kyllä hyysätään, mutta rehelliset opiskelijat, Suomen tulevaisuudentoivot, jätetään kylmästi heitteille. Opetushallituksen velvollisuus on käsittääkseni huolehtia koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Miksi näin ei ole tehty, vaan vuoden 2007 abiturientit on saatettu erittäin vaikeaan asemaan vanhojen oppikirjojen kanssa? Onko tämä opetushallituksen mielestä tasa-arvoa? Miten ja milloin opetushallitus aikoo ratkaista ilmenneen epäkohdan?
Joka tapauksessa oppikirjat uudistuvat ja vanhoista tulee paperijätettä. Minä en kuitenkaan raaski heittää kirjojani paperinkeräykseen, vaan lähetin ne opetushallitukselle esimerkiksi siitä, miten paljon abiturientit rahassa menettävät ja kuinka ympäristöä kuormitetaan uuden opetussuunnitelman myötä. Mielestäni meidän kaikkien pitäisi mielenosoituksellisesti lähettää kirjamme opetushallitukselle protestiksi epäoikeudenmukaisuudesta, joka meitä kevään 2007 abiturientteja on kohdannut. Postimaksuja maksoin 13 euroa ja mielestäni se on pieni summa siihen nähden, mitä menetämme, kun emme voi myydä kirjojamme eteenpäin niin kuin aiemmat ikäluokat ovat voineet. Nyt siis kaikki kirjat pinoon ja ei muuta kuin postiin ja osoitteeksi Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki.
Olen äärimmäisen pettynyt, sillä olen sijoittanut oppikirjoihin kolmen lukiovuoden aikana melkoisen summan rahaa. Puhutaan sadoista euroista! Olisi mielestäni oikeus ja kohtuus saada täydessä kunnossa olevista kirjoista vielä jonkin verran takaisin verran myytäessä, mutta minnepä myyt, kun eivät kirjat enää kelpaa mihinkään. Kirjat ovat pelkkää keräyspaperia! Katson nykyisten abiturienttien joutuvan kärsimään kohtuuttomia tappioita moisen opetussuunnitelmauudistuksen myötä ja myös vuotta nuorempien, koska nuoremmat joutuvat ostamaan lähes yksinomaan uusia kirjoja. Minä kiitän todellakin onneani, että minulla on ollut ystäviä, joiden kanssa olemme voineet lainata kirjoja toisillemme. Opiskelu olisi muuten tullut vielä tyyriimmäksi. Onneksi olen voinut myös ostaa osan kirjoista käytettynä ja näin pienentää opiskelukustannuksia.
Mielestäni opetushallituksen pitäisi suorittaa jonkinlainen kohtuullinen korvaus siitä, että abiturientit ja vuotta nuoremmat opiskelijat eivät voi saada samassa määrin rahojaan kirjoista takaisin, kuin edeltävät ikäluokat. Abiturienteille kuuluu mielestäni korvaus käytetyistä kirjoista ja vuotta nuoremmille korvaus uusien kirjojen hankinnasta. Opetushallituksen pitäisi myös painostaa kustantajia, jotta ne eivät julkaisisi vuosittain uutta kirjaa tai vain jonkin verran uudistettua kirjaa, vaan painaisivat samaa kirjaa useamman vuoden ajan. Nykyään kustantajat vain muuttavat hieman tehtävien järjestystä tai joitakin kuvia ja taas opiskelijat joutuvat ostamaan uuden kirjan vanhan, sinällään aivan käyttökelpoisen, poistuessa käytöstä. Se on vääryys, johon pitäisi korkeammalta taholta todella puuttua.
Hämmästelen suuresti, että maassamme juoppoja ja muita sosiaalipummeja kyllä hyysätään, mutta rehelliset opiskelijat, Suomen tulevaisuudentoivot, jätetään kylmästi heitteille. Opetushallituksen velvollisuus on käsittääkseni huolehtia koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Miksi näin ei ole tehty, vaan vuoden 2007 abiturientit on saatettu erittäin vaikeaan asemaan vanhojen oppikirjojen kanssa? Onko tämä opetushallituksen mielestä tasa-arvoa? Miten ja milloin opetushallitus aikoo ratkaista ilmenneen epäkohdan?
Joka tapauksessa oppikirjat uudistuvat ja vanhoista tulee paperijätettä. Minä en kuitenkaan raaski heittää kirjojani paperinkeräykseen, vaan lähetin ne opetushallitukselle esimerkiksi siitä, miten paljon abiturientit rahassa menettävät ja kuinka ympäristöä kuormitetaan uuden opetussuunnitelman myötä. Mielestäni meidän kaikkien pitäisi mielenosoituksellisesti lähettää kirjamme opetushallitukselle protestiksi epäoikeudenmukaisuudesta, joka meitä kevään 2007 abiturientteja on kohdannut. Postimaksuja maksoin 13 euroa ja mielestäni se on pieni summa siihen nähden, mitä menetämme, kun emme voi myydä kirjojamme eteenpäin niin kuin aiemmat ikäluokat ovat voineet. Nyt siis kaikki kirjat pinoon ja ei muuta kuin postiin ja osoitteeksi Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ylläoleva teksti on pääsääntöisesti viimeistä kappaletta lukuunottamatta ote opetushallitukselle kirjojen mukana lähettämästäni saatekirjeestä.
Lisättäköön vielä että lähetettyjen kirjojen yhteispaino oli 8,14 kg...
naurettavaa toimintaa tuollainen protestointi. Joskushan ne opetussuunnitelmat on uusittava, ja sillehän ei mitään mahda. Muutenhan luettaisiin vielä triviaalikoulun aikaisin oppikirjoja.
Luulisi lukion käyneen olevan jo hiukan aikuisempi, mutta näköjään ei.
no helppohan sinun on siinä varmaan sanoa jos et ole tän kevään abi! -_- varmaan ruikuttaisit itsekin tässä tilanteessa. on tämä niin syvältä!
Tietenkin opetussuunnitelmia on uudistettava, mutta ne olisi vastaisuudessa tehtävä mielestäni oppiaine kerrallaan, usean vuoden ajan, jotta vältyttäisiin näin rajuilta seurauksilta. Suuri vääryys on, että pari ikäluokkaa joutuu kärsimään muita enemmän. Koulumaailmassahan pyritään tasa-arvon edistämiseen, mutta moiset riistoa aiheuttavat toimet kyllä asettavat tasa-arvon arvona koulumaailmassa erittäin kyseenalaiseksi.
tämän kevään abi, mutta en ole niin lapsellinen, että ajattelisin vain itseäni. Kun ne opsit on joskus muutettava, niin minkäs sille mahtaa. Lukioonhan ei ole pakko mennä jos se on liian kallista. Ei meilläkään rahaa liikaa ole, mutta joskushan hommat maailmassa muuttuvat.
Ja tuo ajatus, että aine kerrallaan muutettaisiin, olisi kaikkein naurettavin ajatus. Muutos kestäisi parikymmentä vuotta, ja jos suorittaisi kursseja hiukan eri järjestyksessä kuin normaalisti, niin voisi joutua hyppimään eri kirjasarjojen ja painosten välillä koko ajan.
Täähän on just tätä. Itse oon miettiny aivan samoja asioita, siis sitä vääryyttä, kun kirjat ei mihinkään kelpaa.. Opetushallitus olisi kyllä velvollinen tekemään jonkinlaisen kompromissin. Tehtävien järjestyksen muuttaminen oppikirjoissa on sitten vielä aivan turhaa ylimääräistä. Kustannusyhtiötkin haluavat vain hyötyä.. Sitähän se on.
totta on, että myös me vuoden nuoremmat joudumme kärsimään siitä, että kaikki kirjat pitää ostaa uusina, joka maksaa taas ihan helvetisti. Ja vaikka abien vanhan opsin kirjoihin ei olisi eroa muutakuin kansi, opet käskee meijän ostaa kalliit uuden opsin kirjat. Mut eihän se niitä haittaa.
niitä opetussuunnitelmia ja kirjoja muutellaan. Maailma muuttuu ja tieto myös, uskokaa tai älkää. Itse seuraan vierestä opettajan työtä, ja kyllä ne syyt muutoksiin aina on tosi painavat, suurempi "haitta" se opettajalle itselleen on, kuin oppilaalle. Vaikkakin ymmärrän toki rahakysymyksen. Jos omat n. 15 vuotta vanhat kirjat ois vielä käytössä, ei teillä kovin hauskaa ja mielenkiintoista opetusta olisi. Esim. kielissä suullisia harjoituksia ei ollut silloin ollenkaan, puhumattakaan mistään oppilaan cd-levyistä.
itse meinaan ainakin pitää oppikirjani muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Niistähän tulee hyvä perusta omalle kirjastolle. ; )
Olen kyllä samaa mieltä, että se on nykyisiä abeja ja kakkosia kohtaan väärin, että he eivät saa vanhoja kirjojaan myytyä tai ostaa käytettyjä, koska kirjoihin menee kuitenkin paljon rahaa.
Ymmärrän kyllä sen, että opetussuunnitelmia pitää välillä uusia, mutta jotkut uudistukset tuntuvat olevan aika mitättömiä, varsinkin matematiikassa tai kielissä. Jossain yhteiskuntaopissa ym. uudistukset sen sijaan ovat kyllä tarpeellisia useamminkin.
Mutta se ei kuitenkan poista sitä rahallista tappiota, joka opiskelijoihin kohdistuu.
Hyvä T-H, että olet jaksanut tehdä noinkin paljon asian eteen! :) Toivottavasti siellä ylemmällä tahollakin reagoitaisiin edes jotain asiaan.
Kyllä on jouduttu huomaamaan, että esimerkiksi matematiikassa ja fysiikassa käytetään täysin samanlaisia tehtäviä. Henkilöiden nimiä, vuosilukuja , kuvia ja tehtävien keskinäistä järjestystä vain muutetaan. Se on melkoista riistoa, kun ajatellaan, että se ei maksa kustantajille käytännössä mitään, vaan tuottaa mittaamattomat voitot opiskelijoiden kustannuksella. Matematiikan, fysiikaan, kemian ja kielten kirjat ovat kuta kuinkin sellaisia, joita ei kovinkaan usein tarvitsisi uusia. Biologian, maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin kirjoja sen sijaan on uudistettava hieman useammin.
Mutta nyt jään tässä odottamaan mitä mahtaa opetushallitus minulle vastata. Toivon edelleen kirjojen lähettämisestä kunnollista valtakunnan laajuista ilmiötä. Siis ei muuta kuin kirjoja lähettelemään..
kun olen pakosta joutunut opettajana uusimaan tuollasen kuuden vuoden välein opetussuunnitelman muuttuessa, niin kyllä niissä on aina ollut sen verran muutoksia, että on ollut perusteltua muuttaa myös kirjasarjaa. Ja kun opetussuunnitelma uudistuu, niin niitä vanhoja kirjoja ei pian edes enää saa, kun niitä ei paineta.
Esimerkiksi hyväksyttävät kielioppisäännöt muuttuvat joka kerran kun kirjasarja uudistuu, joten oppilaalle on kyllä ihan suoraan hyötyä uusista kirjoita yo-kokeeseenkin valmistauduttaessa. Mutta suurin syy on tietysti tosiaan se, ettei vanhoja enää saa.
Ja olisi muuten aika iso ero opettaa jostain 1920-luvun kirjasarjasta kieltä nykyisin kuin uudesta sarjasta.
Vanhoja kirjoja ei saa, koska kustantajat sanelevat tahdin millä kirjoja uusivat. Opetushallitukselta ja tietenkin myös kouluilta olisi suotavaa osoittaa painostusta opetushallituksen suuntaan, jotta pitäydyttäisiin entisenlaisissa kirjoissa.
Tokihan kieli muuttuu ajan myötä, mutta hämmmästelen suuresti, että kielioppisäännöt radikaalisti muuttuisivat kirjasarjasta toiseen. Kuinka se on mahdollista? Onkohan opettaja vain sattunut vaihtamaan opettamaansa kieltä siinä kirjasarjaa vaihtaessaan?
Tietenkin olisi suuri, suorastaan räikeän suuri ero opettaa 20-luvun kirjasta yhtään mitään. Eihän taskukelloakaan enää juuri kukaan käytä. Moinen kärjistäminen ei ole kuitenkaan tarpeen.
Opetussuunnitelmien muuttaminen ei ole yksinkertaista, se tuli selväksi kun keskustelin asiasta rehtorin kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että uudistus on tehtävä aina kaikki oppiaineet kerrallaan. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että opiskelijat eivät saisi joutua toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan, vaan heille olisi joltakin taholta suoritettava kohtuullinen korvaus siitä, että heidän aikanaan uusi opetussuunnitelma astuu voimaan. Asiaa on hyvä pureksia ja toivon yhä, että mahdollisimman lähettää kirjansa opetushallitukselle..
Eikä se pelkkä kielioppi suinkaan muutu, vaan sanasto! Ei tarvitse mennä kuin muutamia vuosia vanhoihin kirjoihin, niin ei siellä tiedetty mitään esim. tekstiviesteistä, muistitikuista tai netin keskustelupalstoista - vain muutamia yksittäisiä esimerkkejä mainitakseni. Ovat kuitenkin sanastoa, jota varsin usein nykypäivänä tarvitsee kielellä kuin kielellä.
Se on vain niin suppeaa joidenkin lukiolaisressukoiden ajattelu, ettei tällaista edes tule mielen lähellekään.
JOs yleissivistyksesi on edes jonkinlaisella tasolla, lienet joskus kuullut mm. saksan kielen uusista oikeinkirjoitussäännöistä? Ne tulivat voimaan muistaakseni vuonna 1998. Muutenkin painopiste on muuttunut kieliopista sanastoon ja opettajajohtoisesta itse tekemiseen. Kyllä kielikin (ja kielten opetus) siis muuttuu, uskokaa tai älkää.
Te ostitte kirjanne yksinä kappaleina... Miettikää minua ja kaksoisiskoani, kaikki kirjat piti ostaa kahtena, sillä olimme samalla luokalla ja kurssit aina samaan aikaan. Ihan kiva. ;) Lukio maksaa! Naapurissamme asui vuosia sitten eräs perhe, jonka esikoinen sai lukioon vielä ilmaiset bussikyydit ja kirjatkin ilmaisina, samaan tapaan kuin peruskoulussa. Epäreilua, mutta elämä on.
lukiossa kaikki hiukan kauempana asuvat saavat ilmaiset bussikyydit. Kirjat täytyy tietysti ostaa itse, mutta maksaahan tässä maailmassa kaikki. Jättää puhelut puhumatta, oluet juomatta ja niin edelleen, niin kyllä kirjoihin rahaa on. Onhan se nyt paljon tärkeämpää omaan tulevaisuuteensa satsata kuin johonkin lyhytaikaiseen mielihyvään.
Olen ihmetellyt koulukavereitani, valittavat oppikirjojen hintaa mutta kaikenlaisiin ulkomaanmatkoihin ja rokkikonsertteihin kyllä riittää rahaa...