MIKÄ MUSSA

Olen niin maassa. Huomaan, että kukaan ei halua olla minun kanssa kaveri tai saati sitten ystävä.

Olenhan minä kyllä lihava ja ruma... se varmaankin se suurin syy... Vihaan ruokaa ja pelkään sitä.

Kun lähden lenkille joka ilta, harvon kukaan haluaa lähtä mukaan. Pars kaverikaan ei ole minuun yhteydessä muuta kuin koulussa, kait pakosta. Naapurissa asuu "kaveri", joka kuitenkin valitsee seurakseen mieluummin minun sijastani muita.

Olenko liian erillainen? Omalle äidillekkin on hankalaa olla seurassani. Veljeni ei tee koskaan mitään kanssani. Se vihaa mua, ku en juo tai polta niin kuin muut ikäiseni.

Haluan vain laihtua ja ehkä olen sitten onnellinen. Tavoite painoni on n.45. Nyt mitat 48.5/159

Itken usein katsellessani pailiin ja jumpatessani. Monet on mulle niin tylyjä, toisinaan harmittaa, miksi mun pitää ylipäätänsä olla olemassa. Siitä lähtien kait laihutus alkoi ja itseni vihaaminen, ku satuin vahingossa kuulemaan, että olen vahinko lapsi. Minua ei alunperinkään tänne ole toivottu, tunnen itseni riesaksi muille...

Lopetanpa nyt tämän, alkaa tulla jo itselläkin vedet silmään. Tuskin tätä kukaan jaksoi lukea loppuun mutta ihan sama kai sekin on... enään...
4526
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Toivottavasti elämäsi vielää paranee. Laihduttaminen auttoi minulla. Laihdutan edelleen. Onnea matkaan, jos niin haluat tehdä! :)

Äänestä

olet siis lihava ja ruma??? Olen sinua 4cm lyhyempi ja painan 5,5kg enemmän kuin sinä. En tiennytkään, että olen siis todella todella lihava.Enkä edes koe itseäni lihavaksi, koska en sitä ole. Haluaisin, että mittani olisivat 155/50kg eikä yhtään enempää. Yritän saada muutaman kilon pois ja silloin olen tyytyväinen itseeni.
Vaikuttaa vähän siltä, että sinulla saattaaisi olla samoja harjhakuvitelmia muidenkin asioiden suhteen. En usko, että omalla äidilläsi on hankalaa olla seurassasi. Ja jos veljesi vihaa sinua koska et juo ja polta, niin etköhän itsekkin voi tehdä johtopäätöksen kumpi siinä typerys on. Enkä usko, että veljesi vihaa sinua.
Kenties tunnet itsesi riesaksi muille, kuten itse sanot. Se kyllä varmaan paistaa käytöksestäsi läpi ja saattaa vaikuttaa muidenkin ihmisten käytökseen.
Hanki apua vaikka koulukuraattorilta tai kouluterkkarilta.

Äänestä

ole siksi kavereita kun elämäsi pyörii oman navan ympärillä. Ehkä ilkeästi sanottu mutta totta! Mulla on jonkin verran syömishäiriöitä sairastavia "kavereita" joten tiedän mistä puhun. Heidän seurassa on jotenkin vaikea olla, koska he ovat niin rajoittuneita, eivätkä voi hetken mielijohteesta lähteä esim. pitsalle/syömään tai uimaan tai välillä edes ihmisten ilmoille!Ja kokoajan he peilailevat ja valittavat olemattomia läskejään, ei siinä aina jaksa toista kehua ja kertoa miten hoikka tämä oikeasti on!Tottakai käyn heitäkin välillä moikkaamassa mutta se tuntuu lähinnä velvollisuudelta. Muiden ystävien kanssa sitten teemme nuoruuden innolla kaikkea mitä päähän pälkähtää, emmekä vertaile"läskejämme" tai murehdi joka ainoata suupalaa!
Olet muutenkin tosi hoikka, älä vaan enää laihduta!Toivottavasti pääset eroon tosta itsesi tarkkailemisesta, sillä se tosiaan voi pilata ihmissuhteet...Jos vaikka puhuisit terkkarille tuosta ongelmastasi??

Äänestä

särähti korvaan toi "vahinkolapsi". no, ehkä se ottaa nyt päähän mut suurin osa meistä on ns vahinkolapsia, it´s life babe. ei siitä niin isoa juttuu kannata tehdä.

ja, mitä tulee tohon muuhun.ehkä sun ei kannattais valittaa et oot huono ja ruma kun ihmiset ei jaksa kuunnella sellasta....anteeks en tarkota loukata mut niin se vaan on.

koitas pärjäillä :D

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ON VIKANA? kirjoitti:

Olen niin maassa. Huomaan, että kukaan ei halua olla minun kanssa kaveri tai saati sitten ystävä.

Olenhan minä kyllä lihava ja ruma... se varmaankin se suurin syy... Vihaan ruokaa ja pelkään sitä.

Kun lähden lenkille joka ilta, harvon kukaan haluaa lähtä mukaan. Pars kaverikaan ei ole minuun yhteydessä muuta kuin koulussa, kait pakosta. Naapurissa asuu "kaveri", joka kuitenkin valitsee seurakseen mieluummin minun sijastani muita.

Olenko liian erillainen? Omalle äidillekkin on hankalaa olla seurassani. Veljeni ei tee koskaan mitään kanssani. Se vihaa mua, ku en juo tai polta niin kuin muut ikäiseni.

Haluan vain laihtua ja ehkä olen sitten onnellinen. Tavoite painoni on n.45. Nyt mitat 48.5/159

Itken usein katsellessani pailiin ja jumpatessani. Monet on mulle niin tylyjä, toisinaan harmittaa, miksi mun pitää ylipäätänsä olla olemassa. Siitä lähtien kait laihutus alkoi ja itseni vihaaminen, ku satuin vahingossa kuulemaan, että olen vahinko lapsi. Minua ei alunperinkään tänne ole toivottu, tunnen itseni riesaksi muille...

Lopetanpa nyt tämän, alkaa tulla jo itselläkin vedet silmään. Tuskin tätä kukaan jaksoi lukea loppuun mutta ihan sama kai sekin on... enään...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu