Olen vaihtamassa vanhaa öljylämmitystä uteen. Ensin oli pelletti mielessä, mutta Vapo ja laiteinvestoinnit sai ajatukseni muuttumaan. Kun "ilmaista" puuta on saatavilla, niin puulämmitys on alkanut tuntumaan valinnaltani ( varaajan sähkövastukset back uppina).
Kumpi on parempi, alapalo- vai käänteispalokattila? Erot, vaatimukset, hyödyt/haitat molemmissa? Hintavaikutus? Mitä säätölaitteita kannattaa hankkia järjestelmään; vedonsäädin, sammutusautomatiikka ...? Montako kuutiota keskimäärin menee puuta vuodessa n. 150m2 talon lämmitykseen?
Miten sitten kattilamerkkien erot? Onko teknisesti tai laadullisesti parasta valmistajaa? Takaako kattilan paino suhteessa tilavuuteen että käytetty enemmän materiaalia = kestävämpi?
Kumpi on parempi, alapalo- vai käänteispalokattila? Erot, vaatimukset, hyödyt/haitat molemmissa? Hintavaikutus? Mitä säätölaitteita kannattaa hankkia järjestelmään; vedonsäädin, sammutusautomatiikka ...? Montako kuutiota keskimäärin menee puuta vuodessa n. 150m2 talon lämmitykseen?
Miten sitten kattilamerkkien erot? Onko teknisesti tai laadullisesti parasta valmistajaa? Takaako kattilan paino suhteessa tilavuuteen että käytetty enemmän materiaalia = kestävämpi?
Vastaukset 11
Vanhimmat
alapalo ja käänteispalokattilat vaativat yleensä 6-7 metriä piippua. puun laatu myös tarkka. yläpalokattila saattaa olla hyötysuhteeltaan vähän huonompi mutta toimii paremmin ja voi polttaa roskia ym. vedonsäädintä ei tarvi. varaajan latausautomatiikka on hyvä olla.
ison varastopesän eli lämmitystyön minimoimisen kannalta.Vaatii tosiaan pitkän piipun ja myös suuren läpimitan.Varaaja myös riittävän suuri että selviää pakkasellakin yhdellä lämmityskerralla vuorokauden.Näissä käänteispalokattiloissa on puhaltimia mikä vaatii ehdottoman tiiviin piipun.Sisäpiipun asentaminen vanhempaan taloon kannattaa muutenkin kattilaremontin yhteydessä tehdä.
Käänteispalo ergonomialtaan mukavampi, täyttö edestä. Siinä myös lisäysvaiheessa savutusongelma pienempi, alapalokin savuttaa vähän, jos oikein tekniikan hallitsee.
Puhalli/imuri on myös käänteispalon etu, saa tasaisemman vedon kuin luonnonveoisella ja pannu palaa jatkuvasti täysillä, kun taas vedonsäätäjäsysteemissä luukkuu menee kiinni, kun lämpö nousee.
Itsellä puhallinkäyttöinen käänteispalo varustettuna Laddomat 21:llä. Kun pesällinen palanut ja savukaasut alenevat säädettyyn lämpötilaan, puhallin ja latauspumppu pysähtyvät.Systeemissä myös termostaatti, joka samuttaa kattilapuhaltimen, kun kattilaveden lämpötilan saavuttaa säädetyn ylärajan, tällöin latauspumppu jää päälle. Eli tulen teon jälkeen kattila hoitelee itsensä, menee pellit kiinni, kun puut ovat palaneet loppuun. Ei mielestäni ainakaan minun pannuni ole erikoisen tarkka poltettavan materiaalin suhteen, palovaiheessa lämpötilat todella korkeat, joten käytännössä kaikki palaa.Oman käänteispalokattilani hyötysuhde lienee alapalokattilan luokkaa, mutta puhdistettavuuden helppous ja suuri puukoko(pituus jopa yli 60 cm) kallistivat kyllä valinnan tälle kattille.
Kuten jo edellinen totesi, piippua vaatii kyllä 6 m, joten alapalot ja käänteispalot voi alle viiden metrin piipun omistaja unohtaa. Itse olen ollut erittäin tyytyväinen, kun vaihdoin yhdistelmäkattilan puukattilaan, ei tunnu puulämmitys lainkaan työmaalta.
onko miten iso varaaja ja minkä valmistajan kattila.paljonko menee puuta vuodessa?
Kattila Veda 35 ja varaaja vanhasta järjestelmästä eli pakon sanelemana tilan puuteen vuoksi vain 1 kuutio.Ihan tuon varaajakoon takia termostatti lähes välttämtön, mutta suosittelen kyllä sitä isommankin varaajan kanssa, normaali danfossin öljypolttimen kanssa käytettävä kaksoistermostaatti käy(kaksoistermostaatti= kaksinkertainen varmistus, että ei päästä syteemiä kiehuman). Mennyt talvi aika heikko vertailuun puun menekistä(meni puuta todella vähän, mutta ei oikein talvelta kyllä näyttänytkään), mutta yksitääisten pakkaspäivien puun kulutuksen perusteella arvioni on, että kokonaishyötysuhde koko paloajalta on luokaa 75 eli samoissa pyörii kuin alapalokattiloilla. Jämä Nature päässyt testeissä arvoon 78%, joten ero aika pieni.Hyötysuhteeltaan parempia käänteispalokatiloita löytyy, mutta suurina plussina Vedan kohdalla on helppo puhdistettavuus(alle 5 minuuttia pari kertaa kuussa) ja tuo puukoko, ei polteta mitään 33 senttisiä palkoita, vaan ihannepituus 60 cm.Vankaa tekoa ja työnlaatu koneinsinöörin silmin ihan kiitettävä.
Onko kattilossa yleensä anturit jotka sammuttavat latauspumput vai vaatiiko erillisen savukaasuanturin jolta käsky pumpulle tulen sammuessa? Entä miten pelti sulkeutuu, onko sillekin joku moottori vai millä periaatteella se toimii?
Riittääkö 1 pesällinen lämmittämään 2m3 varaajan 80-90 asteeseen?
Riittääköhän vuodessa ~15-20 kuutiota halkoja (talo 150m2)?
ominaisuuksia, halot riittää jos ne on 2v kuivuneita koivuhalkoja
Jos kunnollisia 60 senttisiä koivuhalkoja, niin 2 kuution varaaja lämpiää 80-90 asteeseen pesällisellä, varaajan lähtölämpötila siis joku 40-50 astetta(alamittari). 60 senttistä koivuhalkoa pesään mahtuu kerralla 120-130 litraa, joten voi laskea sen energiasisällön.
Puhaltimen ja palotilan välissä on läppä, joka aukeaa, kun puhallin lähtee käyntiin. Läpän aukemista säädetään painolla eli sillä voi säätää palon sopivaksi pakokaasulämpötilan ja liekin värin perusteella.Kun siis puhallin sammuu, niin läppä menee kiinni.
Kattilan mukana tulee termostaatti. Itselle tuli samasta firmasta Laddomat 21, joten en välttämättä tiedä, mitä silloin tulee, jos ei ota laddomaattia.Toimituksessa oli pummpuryhmä ja ohjauskaappi(Laddomat-merkkinen), jossa oli kiinni savukaasuanturi.Danfossin kaksoistermostaatin otin vanhasta yhdistelmäkattilasta ja vedin johdon laddomaatin ohjauskaapiin, jossa on valmis liitäntä tuolle termostaatille.Laddomat latauspaketti on ehdoton puukattilan yhteydessä ja mahdollisimman suuriläpimitiset putket kattilan ja varaajan väliin, tehoa nimittäin löytyy, joten se siirtämiseen tarvitaan tilavuusvirtaa.Itsellä tuuman ja vartin putki, mutta tuntuu, että äärirajoilla joskus käy. Lähdöt on kahden tuuman, saattaa olla hyvä käyttää samaa putkikokoa.
Kyllä tuollainen puumärrä riittää edellytten että talo on kohtuuhyvin eristetty ja kuuman käyttöveden kulutus ei ole kovin runsasta. Esim. suihkun käyttö ottaa noin 50 kW:n tehoa ja jos suihkussa ollaan päivän mittaan vaikkapa 15 minuuttia, vie se 12,5 kWh eli noin 0,01 pinokuutiota koivua eli vuodessa lähes 4 pinomottia!!!!!
Paljonko veda maksoi?
Maksoi 3600 € rahti.
Moro!
Onko nämä käänteispalokattilatkin tosiaan yhtä kranttuja hormin pituuden suhteen eli n.5m mitä alapalokattilat vaikka on imurit/puhaltimet kattilassa? Vai laitetaanko yleensä liian pienet varaajat noin tehokkaalle kattilalle jolloin joudutaan rajoittamaan vetoa kiehumisen estämiseksi?