Onko kenelläkään kokemuksia kissasta, joka on hyvin arvaamaton, äksy ja epäsosiaalinen? Appivanhemmilla on n. 10-vuotias puolinorski joka tuli taloon alle luovutusiän, toisen kissan seuraksi. Nämä kissat tuli toimeen keskenään tietääkseni ihan hyvin mutta pian tämä jäi talon ainoaksi kissaksi, ja siitä on kasvanut todella äksy vanha herra joka ei piittaa seurasta ja silloinkin kun piittaa, niin ei osaa osoittaa tunteitaan oikein.
Kissa kyllä joskus änkeää syliin, puskee ja polkee ja samalla kuolaa niin että vaatteet kastuu ihan läpimäräksi, samoin kissan turkki. Olemme ajatelleet sen johtuvan liian aikaisesta luovutuksesta, että sille on jäänyt vielä vähän emoa ikävä.. Mutta ongelma on se, että kissa ei osaa kauaa osoittaa näitä hellyyden eleitä, vaan se alkaa puremaan ja puree ihan kaikin voimin niin että leukaperät vaan tärisee. Ja jos sitä menee silittämään, niin vaikka kissa ensin olisi tyytyväinen, niin sitten saattaa tulla kynsistä niin että veri lentää. Eikä se ole leikkiä, se tassun humahdus on kyllä ihan vahingoittaakseen tarkoitettu. Ja kun kissa on valtavan iso, sillä on isot hampaat ja jumalattomat tassut, niin se saa uskomattoman paljon vammoja aikaiseksi jos varomaton menee sitä silittelemään. Itse silittelen nykyään useimmiten vaan jos sattuu olemaan hanskat kädessä.
Lähinnä siis tuntuu, että kissa on hieman epäsosiaalinen eikä osaa osoittaa tunteitaan oikein. Monta kertaa se oikein tulee jalkoihin kiehnaamaan ja kerjää huomiota, mutta silitäppä sitä niin huonosti käy. Ihan kuin se haluaisi olla kiltti mutta ei pysty ja purkaa sitten turhautumisensa väkivaltaisesti.
Meidän kissan kanssa se on tullut yllättävän hyvin toimeen, juoksevat pihalla vuoronperään toisiaan jahdaten ja nukkuvat, jos ei nyt vierekkäin, niin ainakin samassa huoneessa. Mutta meidän kissa on tosi pienikokoinen ja välillä tuon äksyn vanhan herran otteet on niin kovat että pienempi huutaa kivusta ja on pakko vähän vahtia mitä ne tekevät. Okei, leikkiä se vaan on, mutta kun tiedän kyseisen kissaherran taipumuksen purra koko voimillaan niin että leuat tutisee, niin purisihan se meidänkin kissaa jos sattuisi hyvän otteen saamaan.
Positiivista kuitenkin on, että olemme huomanneet vanhan herran kuitenkin joskus heittäytyvän ja haastavan pienempää leikkiin, eli selvästi se salaa tykkää kissaseurasta.
Mitä tuollaiselle kissalle voisi tehdä, onko mitään toivoa saada siitä vielä "kunnon kissa"? Onko kyse luottamuksen puutteesta, virikkeiden puutteesta (kissa ei ole kiinnostunut myöskään leikkimisestä eikä mistään ihmisen järjestämistä aktiviteeteista), seuran puutteesta, vai onko sillä vain korvien välissä vikaa? Ja huom. tämä ongelma on ollut aina, ei ole ilmaantunut yhtäkkiä, eli tuskin on mistään elimellisestä sairaudesta kyse.
Kissa kyllä joskus änkeää syliin, puskee ja polkee ja samalla kuolaa niin että vaatteet kastuu ihan läpimäräksi, samoin kissan turkki. Olemme ajatelleet sen johtuvan liian aikaisesta luovutuksesta, että sille on jäänyt vielä vähän emoa ikävä.. Mutta ongelma on se, että kissa ei osaa kauaa osoittaa näitä hellyyden eleitä, vaan se alkaa puremaan ja puree ihan kaikin voimin niin että leukaperät vaan tärisee. Ja jos sitä menee silittämään, niin vaikka kissa ensin olisi tyytyväinen, niin sitten saattaa tulla kynsistä niin että veri lentää. Eikä se ole leikkiä, se tassun humahdus on kyllä ihan vahingoittaakseen tarkoitettu. Ja kun kissa on valtavan iso, sillä on isot hampaat ja jumalattomat tassut, niin se saa uskomattoman paljon vammoja aikaiseksi jos varomaton menee sitä silittelemään. Itse silittelen nykyään useimmiten vaan jos sattuu olemaan hanskat kädessä.
Lähinnä siis tuntuu, että kissa on hieman epäsosiaalinen eikä osaa osoittaa tunteitaan oikein. Monta kertaa se oikein tulee jalkoihin kiehnaamaan ja kerjää huomiota, mutta silitäppä sitä niin huonosti käy. Ihan kuin se haluaisi olla kiltti mutta ei pysty ja purkaa sitten turhautumisensa väkivaltaisesti.
Meidän kissan kanssa se on tullut yllättävän hyvin toimeen, juoksevat pihalla vuoronperään toisiaan jahdaten ja nukkuvat, jos ei nyt vierekkäin, niin ainakin samassa huoneessa. Mutta meidän kissa on tosi pienikokoinen ja välillä tuon äksyn vanhan herran otteet on niin kovat että pienempi huutaa kivusta ja on pakko vähän vahtia mitä ne tekevät. Okei, leikkiä se vaan on, mutta kun tiedän kyseisen kissaherran taipumuksen purra koko voimillaan niin että leuat tutisee, niin purisihan se meidänkin kissaa jos sattuisi hyvän otteen saamaan.
Positiivista kuitenkin on, että olemme huomanneet vanhan herran kuitenkin joskus heittäytyvän ja haastavan pienempää leikkiin, eli selvästi se salaa tykkää kissaseurasta.
Mitä tuollaiselle kissalle voisi tehdä, onko mitään toivoa saada siitä vielä "kunnon kissa"? Onko kyse luottamuksen puutteesta, virikkeiden puutteesta (kissa ei ole kiinnostunut myöskään leikkimisestä eikä mistään ihmisen järjestämistä aktiviteeteista), seuran puutteesta, vai onko sillä vain korvien välissä vikaa? Ja huom. tämä ongelma on ollut aina, ei ole ilmaantunut yhtäkkiä, eli tuskin on mistään elimellisestä sairaudesta kyse.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ihan tyypillistä liian varhain luovutetun kissan käytöstä. aggressiivista, arvaamatonta, ei osaa kommunikoida...
ihan samanlaisesta on kokemusta. enpä tiedä kuinka paljon on "toivoa" tuon ikäisellä. pennun jos joutuisi ottamaan liian varhain, voi helpottaa, jos sen saa toisen kissan kaveriksi ja oppiin.
luulisi johdonmukaisella koulutuksella jotakin saavan aikaan..
Oletko tietoinen,onko kissalle sattunut jotain haaveria tai olisiko joku lyönyt sitä.Eläin voi tulla araksi ja epäluuloiseksi ja on alkanut käyttäytyä silloin noin.
En usko että kissaa olisi lyöty tai mitenkään fyysisesti pahoinpidelty, appivanhemmat ovat kyllä kissaihmisiä ja rakastavat yli kaiken meidänkin kissaa. Tosin anoppi mietti että nuorempana kun lapsetkin oli pieniä niin pinna oli helposti tiukalla kissalle joka ei oppinu sisäsiistiksi millään joten sekin on varmaan pahentanu kissan olotilaa kun on huomannu ettei uusi emo hyväksy. Vaikka eipä se "emo" sitä pahalla tarkoittanut, joten älkää nyt alkako tuomita heti huonoksi ihmiseksi ja tollasilta lemmikit pois jne kun ei siitä oo kyse. Mutta jos kissa on muutenkin herkässä mielentilassa jouduttuaan emostaan liian aikaisin, niin kai se vaistoaa heti jos tunnelma on kireä ja luottamus katoaa siinä sitten...