Olisin juuri tiedustellut että olen opiskelemassa terveydenalalle ja minulla on tämä paniikkihäiriö..minulla on sitten joskus luultavasti vuorotyö..Terveydenalalla olevat paniikkihäiriöiset miten pärjäätte työssänne..vähän minusta on alkanut tuntua että tarvitsee olla potilaiden apuna..ja kun välillä tuntuu siltä että "itse" minä olisin avun tarpeessa...Uskallanko lähteä koko tereydenalalle???
Tiedustelu...
Oireita kaikilla
5382
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eikö tosiaan terveyden alalla ole ketään sellaista kenellä oli paniikkihäiriöita???? Uskoin että olisi ollut.Olisin näin saanut vähän uskoa pärjäämiseeni..
Sori, vastaus tulee vähän myöhässä, en oo ehtiny käymään sivuilla muutamaan päivään.
Itse olen työskennellyt terveydenhoitoalalla vuodesta 2000 ja mulla on vaikea paniikkihäiriö, yleinen ahdistuneisuushäiriö ja masennusta. Hyvin olen työssä pärjänny, vain pahimpina aikoina olen joutunu olemaan sairauslomalla, ja siihenkin useimmiten syynä myös unihäiriöt... Vuorotyö usein sotkee unikuviot ja saatan valvoo viikon putkeen, kunnes oon niin poikki, etten jaksa enää edes ajatella mitään.
Mulla on nyt tällä hetkellä lääkitys suht kohdallaan, joten hirveitä paniikkeja en jatkuvasti töissä saa, mutta kyllähän niitä joskus tulee, varsinkin väsyneenä. Yleensä kohtaus ei tuu potilaan tai asiakkaan kanssa työskennellessä vaan esim. työpalavereissa, koulutuksissa tai asiakkaan omaisia kohdatessa. Tätä on nyt vähän vaikee selittää näin lyhyesti, mutta halusin vaan kertoo, että kyllä meitä on. Usein vaan terv.huollon ammattilaiset ei halua kertoo paniikkihäiriöistään.
Kiitos sinulle vastauksestasi..Toivotaan että pärjäilen aikanaan töissä...
Ihan varmasti pärjäät tulevassa työssäs todella hienosti. Itestäni tuntuu, että omat vaikeuteni on vaan kasvattanu minua kohtaamaan potilaat ja asiakkaat paremmin. Ihaninta työssä on, kun saa positiivista palutetta potilailta ja kuulee vapaapäiviltä tultuaan, että minua on todella kaipailtu.
Älä missään nimessä jätä opintoja paniikkihäiriön takia. Meitä onnettomia tarvitaan todella terveydenhoitoalalle. Eikä sitä tiedä vaik joskus päästäs vielä auttamaan muita samasta ongelmasta kärsiviä...
Kiitos taas kannustavista sanoistasi...Samoin sinulle oikein hyvää jatkoa elämässäsi ja työssäsi...Ainakin ymmärrämme varmaan paremmin potilaita joilla on "paniikkihäiriö"..Kun tämä PH voi tulla kyllä kenelle vain...koska vain elämän aikana...No löytyipä tästäkin paniikkihäiriöstä yksi positiivinen piirre...