Minulla on viljatila jossa peltoa vajaa 38ha ja metsälaitumiksi sopivia alueita olisi noin 15ha.
Tähän asti kaikki vilja on mennyt läheiselle eläintilalle, mutta nyt kun he lopettivat karjanpidon, niin pitäisi alkaa myydä viljaa keskusliikkeille. Ei hyvä.
Olen jo pitkään harkinnut karjan hankkimista. Mutta koska navetta on tosi huono kuntoinen, niin katseeni on suuntautunut sellaisiin eläimiin, jotka pärjäävät ilman navettaakin. Joten olen tässä hiljalleen päätymässä Highlandeihin joten tietoa olisi hyvä saada lisää. Olen lukenut netistä Highland Cattle clubin ja monen kasvattajan sivuja. Mutta missään ei kerrota hiehojen, sonnien, saati lehmien hintoja. Eikä missään myöskään ole puhetta taloudellisesta kannattavuudesta. Eikä siitä, miten tukiasiat menevät ylämaankarjan ollessa kyseessä.
Kuinka monta hiehoa olisi järkevää hankkia alkuun ja paljonko ne syövät ja mitä(vähän tarkemmin kuin nettisivuilla yleensä heinää ja pahnoja). Ja paljonko laidunmaata tarvitaan yhtä päätä kohti. Entä miten vaikuttaa esim. nitraattidirektiivi laitumiin? Ja onko lannasta ylipäätään ongelmia? Itse ajattelisin, että kun karja on koko vuoden ulkona ja liikkeellä, niin lantaa ei tarvitse ollenkaan levitellä mitenkään. Olenko väärässä?
Onko teidän mielestänne mahdollisuuksia elättää itsensä ylämaankarjalla?
Tähän asti kaikki vilja on mennyt läheiselle eläintilalle, mutta nyt kun he lopettivat karjanpidon, niin pitäisi alkaa myydä viljaa keskusliikkeille. Ei hyvä.
Olen jo pitkään harkinnut karjan hankkimista. Mutta koska navetta on tosi huono kuntoinen, niin katseeni on suuntautunut sellaisiin eläimiin, jotka pärjäävät ilman navettaakin. Joten olen tässä hiljalleen päätymässä Highlandeihin joten tietoa olisi hyvä saada lisää. Olen lukenut netistä Highland Cattle clubin ja monen kasvattajan sivuja. Mutta missään ei kerrota hiehojen, sonnien, saati lehmien hintoja. Eikä missään myöskään ole puhetta taloudellisesta kannattavuudesta. Eikä siitä, miten tukiasiat menevät ylämaankarjan ollessa kyseessä.
Kuinka monta hiehoa olisi järkevää hankkia alkuun ja paljonko ne syövät ja mitä(vähän tarkemmin kuin nettisivuilla yleensä heinää ja pahnoja). Ja paljonko laidunmaata tarvitaan yhtä päätä kohti. Entä miten vaikuttaa esim. nitraattidirektiivi laitumiin? Ja onko lannasta ylipäätään ongelmia? Itse ajattelisin, että kun karja on koko vuoden ulkona ja liikkeellä, niin lantaa ei tarvitse ollenkaan levitellä mitenkään. Olenko väärässä?
Onko teidän mielestänne mahdollisuuksia elättää itsensä ylämaankarjalla?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aivan ensiksi voi sanoa, että peruslähtökohdat on OK. Kannattavuuteen on käytännössä mahdotonta saada totuudenmukaista vastausta, koska osa onnistuu ja osa ei, oli sitten kyseessä mikä tahansa ala. Meidän porukassa on kuitenkin monta, jotka saavat täysin elantonsa HC-rodun kasvatuksesta. Olen tässä viime aikoina vastannut aika moneen vastaavaan kysymykseen, joten voit hakea tällä nimimerkillä aikaisempiakin keskusteluja.
Hinta on tietysti aina kiinni siitä monestako eläimestä tekee kauppaa, mutta hiehon hintaluokka on noin 1200-1400 + alv (Tällöin eläin on salmonella ja BVD vapaa ja kantakirjattu - selvästi alempi hinta voi kieliä näiden puutteesta tai oikomisessa maahantuontiin liittyvissä tautikaranteeneissa. Tuontieläimillä pitää löytyä ETT:n todistus ja syntymämaan kantakirjaa.) Siitossonnin hinta nuorena on alkaen 2500 +alv. Lehmiä liikkuu aika vähän markkinoilla ja hinta on riippuvainen lehmän laadusta yms. Yleensä kuitenkin selvästi hiehoa kalliimpi. Noihin hintoihin saa vielä tänä vuonna 50/60% tukea.
Tukiasiat ovat täsmälleen samoin, kuin millä tahansa emolehmällä. Tämä taas on kiinni tukialueesta. Huomioi mahdollinen ympäristötuen erityistuki luonnonlaitumille - sillä voi olla suurikin taloudellinen merkitys. Näihin olosuhteisiin HC on ehkä paras valinta.
Aivan minimimäärä hiehojen hankinnassa on mielestäni kolme kappaletta. Tämä siitä syystä, että kaksi ei oikein vielä muodosta laumaa. Ylärajaa ei sitten taida olla... Muista kuitenkin, että yhdelle sonnille ei kannattane antaa kuin max. 15-20 emoa/hiehoa, ettei poikimisisaika kohtuuttomasti veny. Nuorelle sonnille määrä saisi olla pienempi, ettei mene sisu kaulaan...
Laidunmaata tarvitaan kesäksi noin hehtaari/neljä eläintä tai luonnonlaidunta hehtaari/eläin. Kun otetaan huomioon talvirehut, niin tarve on noin hehtaari/kaksi eläintä. Tuo sinun pelto/laidunmäärä tarkoittaa noin 80 eläintä, jolloin emojen määrä voisi olla noin 20-30, olettaen että kasvatat sonnit itse.
Talvilaitumella on tärkeää, että sulamisvedet eivät pääse suoraan vesistöön. Eläinten pitää päästä suojaan metsään tai sitten kannattaa rakentaa yksinkertainen katos, joka myös säästää olkikuivikkeita. Meillä on osalla eläimistä katos ja osa on ollut metsään tehdyillä olkimakuukummuilla. Tarkoitus on kuitenkin rakentaa yksinkertainen katos tolppien varaan kaikille eläimille, koska muuten puut kuolevat vuosien tallauksen jälkeen. Olkikulutus on hieman yli paali/eläin talven aikana. Nyt kun lumet suli, niin eläimet ovat nukkuneet avoimella pellolla. Ruoka kannattaa tarjoilla pellolle, joten lanta kertyy sinne. Idea ruokintapaikan vaihtamisesta on oikea, mutta edellyttää aika kuivaa aluetta, että eläinten ei tarvitse tarpoa liejussa syyssateissa. Pelto uudistetaan keväällä, kun eläimet ovat kesälaitumilla.
Sitten siitä ruokinnasta. Heinä tosiaan riittää. Vain erotetuille eläimille annetaan väkirehua tai viljaa(miel.kaura) kilo/vrk/eläin. Aikuiset kasvatetaan pelkällä heinällä. Juuri tämä tuo lihaan sen laadun, jota tavoitellaan!
Hanki Palosen kirjoittama kirja yhdistyksen postimyynnistä ja käy tilavierailuilla mahd. monella tilalla. Jos liikut Etelä-Pohjanmaalla, niin tervetuloa käymään. Kannattaa myös vaikka soittaa yhdistyksen hallituksen jäsenille. Heiltä saa paljon tietoa ja ideoita.
Kun katosta rakennat sen täytyy ollakin kestävää sorttia . Meillä sadanmetrin päässä sähköpylväs heiluu kun karja kyhnyttää kylkeään laitumella olevaan paaluun. Yksi haruslanka vasta uusittu.
Ja sonnithan joutuu viemään sitten kasvaessa eri paikkaan näköjään .
Minkä ikäisinä ne teurastetaan?? Paljonko lihhoo lähtöö???jos saatte parempaa hintaa niin mikä se on euroa/kilo???
Sonnien teurasikä on siinä 2,5 - 3,5 vuotta. Teuraspaino 300-420 kg.
Hinta riippuu ja roikkuu siitä, että miten lihan markkinoi. Bulkkina atrialle ei anna mitään extraa ja jos markkinoi itse, niin keskihinta voisi olla noin 10 e/kg. Tuohon vaikuttaa oma osaaminen ja viitseliäisyys ja pitää huomioida myös teuraskulut, jotka ovat noin 1-1,5 e/kg.
Eräs kasvattaja Etelä-Suomessa on maksanut 3-vuotiaasta teurassonnista 1200 e, joka on siis lähes tuplat bulkkilihaan ja siinä ei tarvitse itse murehtia markkinoinnista.
Summa summarum. On siis mahdollista päästä korkeampiin hintoihin, mutta ei se tietysti itsekseen tule ja se vaatii osaamista/viitseliäisyyttä.
Lisäksi kannattaa ottaa huomioon pienemmät kasvatuskulut. Toisaalta tukipolitiikka taitaa sanella joka rodulla toiminnan kannattavuutta. Ihanteellisen olisi kait lampaan kokoinen, vähäruokainen emolehmä, joka tuottaisi isokokoisen teuraseläimen.
laatu!
Laiduntavan ja pelkkää korsirehua syövän naudan liha on rasvahappokoostumukseltaan ylivoimaisen parempi väkirehulla kasvatettuun lajitoveriinsa verrattuna. Myös proteiini- ja rauta-arvot ovat paremmat.
Highland sonnit laiduntavat, mikä ei ole lainkaan selvää kaikilla muilla roduilla. Useimmat lihasonnit kasvavat koko elämänsä pihatossa, karsinassa.
Lopputuloksena on kuitenkin liha, jota maussaan voisi verrata lähinnä riistaan.