Mä oon 13 ja mulla on iha kauhee murrosikä ja mun mutsi ei tajuu sitä. Se aina haastaa mun kanssa riitaa ekaksi se alkaa huutaa jostain jos vaikka mun ruokalautanen jäi pöydälle ja sit se alkaa haukkuu mua vaikka miksi ja sit mä hermostun ja alan päästää suusta vaikka mitä ilkeyksiä.
Sit mutsi on myös niin ylihuolhetivainen se ei anna mun mennä mun kamujen kanssa minnekkää bilettää... se kauhistu siitä kun viimeksi ku olin bilettämässä mulla oli fritsu kaulassa (jonka 18w jätkä teki, mut sitä en voinu kertoo äipälle vaan mä valehtelin...)
mitä mun pitäs sanoo äipälle että se koittais ymmärtää että mä oon murrosiässä... se sano mulle että mä oon pahempi kun mun veljet ei ne ollu samanlaisia mun iässä... mä en tajuu vanhempii kun ne ei ymmärrä lastensa murkkuikää!!
Sit mutsi on myös niin ylihuolhetivainen se ei anna mun mennä mun kamujen kanssa minnekkää bilettää... se kauhistu siitä kun viimeksi ku olin bilettämässä mulla oli fritsu kaulassa (jonka 18w jätkä teki, mut sitä en voinu kertoo äipälle vaan mä valehtelin...)
mitä mun pitäs sanoo äipälle että se koittais ymmärtää että mä oon murrosiässä... se sano mulle että mä oon pahempi kun mun veljet ei ne ollu samanlaisia mun iässä... mä en tajuu vanhempii kun ne ei ymmärrä lastensa murkkuikää!!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Se, että sinulla on murrosikä, ei oikeuta sinultakaan vaikka minkälaista käytöstä. Jos esim teillä on sovittu, että jokainen korjaa lautasensa pois pöydältä, ei murrosikä ole mikään syy jättää niin tekemättä.
Ja jos äitisi tietää sinun valehtelevan erilaisissa asioissa, hän on erittäin järkevä, kun pitää sinut kotona. Ei 13-vuotiaan tytön kaulassa olevat fritsut kuulu asiaan, vaikka olisi kuinka kauhea murkkuikä tahansa.
Keskustele äitisi kanssa murrosiästäsi ja siitä, miltä sinusta tuntuu.
Jotenkin sinun tekstikstä sain sen käsityksen, että sinun mielestä murrosikä oikeuttaa tekemään asioita, joita vanhemmat ei hyväksy. Eihän asia suinkaan ole noin, mutta selitä se 13 vuotiaalle.Mitähän se 18 vuotias jätkä oikein on ajatellut tehdessään sulle fritsua, eikö sillä ole omaikäistään seuraa? järjen käyttö sallittu, vaikka on kauhea murrosikä...
Mikä se semmonen murrosikä on? Oon jo yli 16, enkä mitään kauheeta oo huomannut.
"Kun olin neljätoista vuotias, isäni oli niin tyhmä, että vaivoin siedin äijää lähettyvilläni. Täytettyäni 21 yllätyin todetessani kuinka paljon hän oli oppinut seitsemässä vuodessa."
Muistele näitä kirjoituksia sitten kun sulla joskus on omia lapsia ja katsellaan sitten kuka bilettää, missä ja kenen luvalla.
Jos se yhtään helpottaa niin ei meidänkään 13 ja 15 vuotiaat pääse bileisiin, vielä. Ensin täytyy kasvaa ja kehittyä omilla aivoillaan ajattelevaksi, eikä mennä lauman mukana kuin tuuliviiri.
moido!
ole onnellinen äidistä, joka välittää... kaikilla ei ole sellaista, ymmärrät sen jonakin päivänä, niin minäkin ymmärsin, vaikka oli kamala murrosikä... ja monta asiaa toivoin, että olisin jättänyt tekemättä...(jälkeenpäin)...kuten se bailaaminen ja ne jätkät...vieläkin hävettää.
mutta tsemppiä sinulle-ja itsesi takia: jätä vähemmälle, vaikka on kamala murrosikä...
t. murkun äiti nykyään
jep jep, vai ett 18w kundi imi sun kaulaa lontin.... just joo, joko valehtelet tai se 18weeee tyyppi on ollu joko saaaatanan tyhma tai sitte liian kovassa humalassa ku on sotkeentunu alamittaseen. ;)
Ei tajua munkaan mutsi mua, vaikka mä olen 40 ja mutsi ainakin 65.
Tuntuu oudolta, että tiedostat tuolla tavoin olevasi murrosiässä, ja ihmettelet, että äitisi ei sinua ymmärrä, vaikka olet murrosiässä. Meinaan vaan, että kun olin itse sinun ikäisesi, en koskaan ajatellut itsestäni, että no nyt minä olen murrosiässä. Olen hankala.
Provo?
Hei tyttö 89. Olet vasta 13, nyt vielä ehdit vaikuttaa siihen millainen sun murkkuiästä tulee. Tuleeko siitä riitaa ja huutoa, salailua, kotiaresteja ym, vai meneekö se tasaisemmin joskin yhtenään vanhempien kanssa neuvotellen siitä mitä sinä haluat ja mitä he haluavat sinun tekevän. Sen voi nimittäin läpikäydä ihan mukavastikin, kunhan yrittää pitää välit vanhempiin luottamuksellisina.
Siitähän siinä yleensä on kysymys että sinä toimisit toisin kuin vanhemmat tahtovat, sulla on ts oma tahto jo enemmän kuin pienenä. Mutta sun täytyy opettaa ne vanhemmat ymmärtämään asioita sun kannaltas. Siis perustella ja selittää miksi jotain haluat, antaa heille tietoo sun tekemisistä ja kavereista niin paljon ettei heidän tarvii kuvitella pahempaa. Ja tietysti jos suhun luotetaan niin olla luottamuksen arvoinen.
Kun huomaat, että he tarkoittavat kuitenkin parastasi, (vaikka mielsetäsi väärin keinoin,) niin jaksat olla kärsivällinen.
miten se liittyy murrosikään? Itselläni oli karrrrrmean rrrriipaiseva murrosikä, muttei mieleeni tullut ärsyttää vanhempiani fritsuilla.
Katsos asia on niin, että mitä huonommin käyttäytyy sitä enemmän vanhemmilla on tarvetta pitää sinut kotona. Kasvattaminen vie aikaa eikä kaduilla ja bileissä mitään hyvää opi. Ylihuolehtivat äidit ovat sitäpaitsi sukupuuttoon kuolemassa oleva laji, joten ILOITSE äidistäsi.
kysyy saako hän lähteä kavereiden kanssa jonnekkin, ja sovitaan sitten aikarajat.. tarvittaessa hän voi soittaa ja kysyä lisäaikaa, jota joskus saakin. hän kertoo oma-aloitteisesti missä hän on ollut ja mitä tehnyt.. kertoipa senkin että kaverit olivat yllyttäneet valehtelemaan et olisivat menneet nuorten limudiskoon vaikka puhe olikin iltakyläilystä.. ja ei ollut suostunut lähteen ku ei ollut lupaa.
haluan tietää kaikkien lapsieni menot ts siis minneppäin ovat menossa ja kyläilyyn tarvitaan mun lupa ( ja toisen lapsen vanhemmilta myös, jos eivät ole ulkona) ja aikarjat ovatkin aika hyvin pitäneet.. usein pojat kulkevat sakissa (vanhin 12v ja nuorin 6v) ja en halua koko kylää etsiä jos tulee jotain yllättävää vastaan.
kotiaskareisiin en oo saanut lapsia ihastumaan :) joten niitä ne ei sentään vapaaehtoisesti tee..
vanhemmilla on huoli lapsistaan, ja se näkyy aikarajoina, tivaamisena, ja välillä suuttumisenakin.. luottamus on ansaittava, ja silloin myös ohjatkin useesti löysyvät
että äitisi huolehtii sinusta! Niin äitien pitääkin; sitä enemmän mitä pahempi murrosikä lapsella on. Sitten kun äitisi huomaa, että olet järkevä, omilla aivoillasi ajatteleva nuori, tunnet vastuuta itsestäsi ja MUISTA niin hänen ei enää tarvitse olla niin tiukkapipoinen joka asiassa.
Joo no odota pari vuotta ja kattele uudestaan. Ei kaikkea kuitenkaan voi murrosiän piikkiin laitaa!