yksinäisyys on niin perseestä! kukaan ei välitä, sitä vaa etitään susta syyllisyyttä, että miksi olet yksin, vanhemmatkaan eivät voi antaa minkäämlaista myötätuntoa tähän paskaan olotilaan. anteeks ku kiroilen, mut päähäni ei nyt juuri nahdu muuta kui itsesääliä ja kiroilua. on se toden totta. itsetunto tuntuu olevan nii korkeella ettei voida puhua yhtää kunnioituksesta! oon ihmetellyt miksi ihmisiä pitäisi voida opettaa olemaan sosiaalisia ja aktiivisia okei kyl mä näitän luonteenpiirteitä kunnioitan, haluunhan itsekkin olla sellainen, mut ku en vaa oo. olin vain jostai kuullut että nykyään näin opetetaan päiväkodeissa. Yksinäisyys unohdetaan.. Yksinäisyydestä vaiennetaan.. Miksei voida opettaa jo päiväkodeista lähtien ihmisiä olemaan luotettavia, rehellisiä, sellaisia jotka kunnioittaa toisia ja vastuullisia, jota tarvitaan työelämässä!?!!! Eix ne olis paljon tärkeämpiä asioita??!! mua loukkaa suorastaan pelottaa ajatus, kun sanotaan että jotkut jäävät yksinäisiksi, jotkut ovat yksinäisiä koko elämänsä ajan eikä sille vaa voi mitää, tää ajatus pelottaa niin pirusti eikä kannusta yhtää jatkamaan eteenpäin! Nytkin oon vaa itkenyt koko illan. en varmaan saa untakaa, kun yksinäisyys satutttaa!
!!!
!!!
3431
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
en varmasti osaa auttaa näin muutamilla sanoilla !mutta itseensä meneminen syvällisesti miettien laittaa asioita tärkeys järjestykseen . ,iettiä mitä itse haluaa elamältä minkälainen haluaa olla sieltä ne elämän avaimet kyllä löytyy, itsesääliin vaipumisella ei saavuta mitään. minä olen elämän varrella kokenut kaikenlaista kun kelasin sitä tuntui että kurjuutta oli enemmän kuin hyvää. suhteet ei koskaan toimineet mutta kaksi ihanaa lasta sain aikuisia jo yksi lapsenlapsi siinä saavutukset elämäni on ollut aallon pohjassa ja huipulle kova matka ettei uponnut . niin miettiessäni yksinäisyyttä olen ollut jo vuosia ja olen pyrkinyt siihen nautin tästä olostani oikein, en vaihtaisi sitä enää. parempi yksin kuin huonot ystävät, kumppania en halua mulle, ne muutamat suhteet ja liitto tuotti hirveää tuskaa . se oli varmaan mun kohtaloni että ei hyvää miestä tullut vastaan , enää en toista osapuolta huolisi asuntooni ,rikkomaan mun omaa rauhaa , ja voin sanoa sinulle että on meitä onnellisia yksinäisiä jotka on näin tiensä valinnut .elämä hymyilee mulle kerrankin!
Kyyneleesi ovat sinusta, sinussa on kaikki.
Tota mä kutsun avautumiseks. Se on kai hyvä asia vaan. Väli tekis mieli huutaa noi jutut kekellä toria. Onneks olen äärimmäisen epäinpulsiivinen ihminen. Hullun paperit sillä irtoaiski. No olispaha selitys paperilla mikä mus on vikana.
Joo kyllä se suoraan sanoen vituttaa välillä. Eikö helvetti kukaan tajua mitä mä käyn läpi? Onko ne sokeita? Eikö niille ole kehittynyt kykyä abstraktiin ajatteluun? Empatiaan?
No ei ne kai vaan tiedä. Vaikeaa lienee hahmottaa asiaa josta ei itse ole saanut kouriin tuntuvaa kokemusta.
No kai se on pakko yrittää elää sen mukaan että maailmaa ei voi muuttaa, joten on pakko muuttaa itseään. Se kun oliski niin helppoa ...
Joo tuskin tää sua yhtään tuki. Mut jos se auttaa että tiedät tuolla jossain olevan jonkun muunkin jota meinaa ahdistaa niin saatanan paljon se että on yksinäistä.
Tai mitä helvetti se auttaa,että se toinen on jossain muualla yksinäinen. Itse asias se ajatus ei mua piristä yhtää,että joku muu kokee samaa. Päin vastoin.
24v Nuorimies Lahdenseudulta kuittaa