Tällä palstalla on keskusteltu valelikinäöstä ja siitä voiko likitaittoa korjata jättämällä lasit pois. Siihen ei taida olla varmaa vastausta mutta selvää on se että heikkoon näköön tottuneen aivot "tottuu heikompaan näkösignaaliin" ja ihminen pystyy toimimaan paremin kuin sellainen ihminen jolta yhtäkkiä lähtee lasit päästä.
Syksyllä jouduin olemaan monta päivää ilman laseja (miinuksia yli neljä) ja alussa en nähnyt yhtään mitään, mutta vähitellen aivot rupesi ymmärtämään heikkoa signaalia vähän paremmin, ja pystyin toimimaan yllättävänkin normaalisti. En tietenkään ajanut autoa tai tehnyt muuta vaativaa.
Tämä taitaa olla aika paljon tottumiskysymys, joten olisi kiva tietää likinäköisiltä kokemuksia, miten paljon miinuksia voi olla niin että pärjäisi käyttämättä laseja jatkuvasti?
En siis aio jättää laseja pois, asia vaan alkoi kiinnostaa ;-)
Syksyllä jouduin olemaan monta päivää ilman laseja (miinuksia yli neljä) ja alussa en nähnyt yhtään mitään, mutta vähitellen aivot rupesi ymmärtämään heikkoa signaalia vähän paremmin, ja pystyin toimimaan yllättävänkin normaalisti. En tietenkään ajanut autoa tai tehnyt muuta vaativaa.
Tämä taitaa olla aika paljon tottumiskysymys, joten olisi kiva tietää likinäköisiltä kokemuksia, miten paljon miinuksia voi olla niin että pärjäisi käyttämättä laseja jatkuvasti?
En siis aio jättää laseja pois, asia vaan alkoi kiinnostaa ;-)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miinukseni ovat samaa luokkaa kuin aloittajalta. Pitkään aikaan en ole ollut montaakaa minuuttia ilman piilareita/rillejä, mutta aikoinaan kun oli joidenkin kuukausien mittainen ajanjakso, jolloin olin hyvin paljon ilman mitään "näköapuvälineitä" pärjäsin aivan loistavasti. Lasien käyttö muutaman tunnin päivässä ei ehtinyt viedä tottumista "heikkoon näkösignaaliin", vaan pärjäsin aivan loistavasti melkein tilanteessa kuin tilanteessa ilman laseja. Tietenkään en nähnyt esim. kaukana olevia tekstejä tms., mutta silti en kokenut itseäni mitenkään sokeaksi. Jos en vaikka nähnyt bussin numerokilpeä kaukaa, en siitä stressannut. Kyllähän joku muu sen bussin kuitenkin yleensä pysäytti.
Mutta nyt en kyllä tekisi mitään ilman piilareita (tai laseja), vaikka näkö on itse asiassa hieman jopa parantunut.
aika extremeä. Seikkailit siis kaupungilla -4 likinäköisenä.
Uteliaisuus heräsi... sulla siis oli lasit olemassa, mutta ihan huvin vuoksiko jätit ne kotiin???
Mä asun maalla ja mulla se tilapäinen likinäköinen elämä rajoittui enemmänkin kotinurkille...
Minulla oli kaveri joka koko yläasteen ajan seikkaili juuri tuolla lailla ilman laseja, vaikka vahvuudet oli -4.5. Piti rillejään vain pakon edessä, lähinnä koulussa. Kyllähän kaveri näytti pärjäävän, mutta näin ulkopuolisen silmin oli kyllä aika likinäköisen näköistä touhua. Ei oikein tunnistanut ihmisiä (ei esim. löytänyt kavereidensa luokse jos piti tavata jossain) ja piti aina saada tekstit ja muut tosi lähelle silmiä että näki kunnolla. Mutta ei hän nyt mihinkään törmäillytkään että sikäli.
Se oli sitä turhamaisuutta silloin, mutta siitä on jo kauan aikaa.
Mulla on näkö jotain -0,75 ja pärjäisin kuulemma ilman lasejakin. No, olen kyllä alkanut pitämään nyt laseja, mutta aina en pidä. Ilman laseja näen kauas jotenkin, mutta aika epätarkasti. Tekstejä en näe melkein ollenkaan. Mulle sanottiin, että näköni voi korjaantua, koska olen vielä aika nuori, eli näkisin ehkä yli 20-vuotiaana ilman laseja kauas. Jos en pidä laseja, mulla alkaa särkemään silmiä aika helposti. Mutta, mä oon huomannut, että huonoon näköön tottuu, sillä luulin aina, että näen ihan hyvin, mutta aloin vertailemaan kummin näen paremmin, laseilla vai ilman, niin laseilla näen paremmin ehkä lähellekin. Koulussa mä en käytä laseja, ja joudun vähän siristelemään, että näen taululle. Olen huomannut, että aurinkon paistaessa, näen kauemmas vähän paremmin.
Sellaista. :)
Mä pidin tosi vähän laseja ennen kuin sain piilarit. Näkö oli -4 silloin. Pärjäsin ihmeen hyvin.Jälkeenpäin ihmettelen miten hyvin silloin onnistui urheilu ym. kun oli tottunut elämään sillä näöllä. Enää ei onnistuis kun oon pitäny laseja monta vuotta. Jälkeenpäin en suosittele kenellekään. Paljon tais jäädä näkemättä. Silloin nuorena vain en tykännt laseista yhtään.
Miinuksia reilu viis, ja pärjään vallan mainiosti ilman laseja, mukaan lukien kaupungilla kuljeskelu, kaupassa käynti, lenkkeily, autoilu... no ei nyt sentään tuo viimeisin, mutta junalla matkustus onnistuu varsin hyvin sekin.
Syy silmälasien poisjättämiseen on turhamaisuus. Vaikka on ne toisaalta aika vanhatkin ettei niistä paljon apua olisi muutenkaan. Piilareita en aina jaksa laittaa kun en välttämättä tarvi.