Jos jotakin kiinnostaa totuus maataloustuesta, niin se löytyy oheisesta linkistä. Se on Helsingin Yliopiston Taloustieteen laitoksen professorin Jukka Kolan tiivistetty esitys Suomen maatalouden ja maaseudun kehityksestä EU-aikana.
Seuraavassa muutamia huomionarvoisia seikkoja, joita kannattaa tarkastella linkin sivuilta:
Suomen BKT on n. 150 miljardia euroa, josta maatalouden osuus on 1,3 prosenttia, siis n. 2 miljardia. Mainittakoon, että taannoinen paperiteollisuuden lakko maksoi Suomelle 1,5 mrd euroa. Maatalous ei siis muodosta Suomelle kovinkaan kummoista menoerää, vaikka kaikki maksettaisiin suorana tukena valtion kassasta. Ainakin siitä päätellen, että laittomalla lakolla hussataan saman verran rahaa ilman suurempaa polemiikkia. Ruuantuotanto on suorastaan kustannustehokasta kun ajatellaan, että tällä BKT-osuudella tuotetaan jokapäiväinen ruoka koko kansalle ja vähän vielä riittää vientiinkin.
Vuonna 1994 maatalouden osuus oli vielä kolme prosenttia BKT:sta, kun se vuonna -02 oli enää 1,3 prosenttia. Samalla aikajaksolla elintarviketeollisuuden osuus on laskenut 2,7 :stä 1,7 prosenttiin. Maataloustuotanto on siis laskenut 1,7 prosenttiyksikköä, kun elintarviketeollisuus on laskenut vain yhden prosenttiyksikön. Tästäkin näkee mihin ovat maatalouden tuet ohjautuneet tällä ajanjaksolla. Siis elintarviketeollisuus ostaa tuottajien raaka-aineet EU:n alhaisimmilla hinnoilla, jotta voi kasvattaa omia voittojaan. Tukien avulla tuottaja voi jatkaa viljelyään siitä huolimatta , että ei saa asiallista korvausta tuotteilleen. Tämän mekanismin kautta elintarviketeollisuus hyödyntää maataloustukia, josta sitten kauppa ja kuluttaja höyläävät oman siivunsa.
Maataloudesta hyötyvät useat teollisuuden , kaupan ja palveluiden alat. Maatalousklusterin muodostavat: lannoite- ,koneteollisuus, kasvin-,eläinjalostus,maataloustuotteiden jalostus, kuljetus, kauppa, neuvonta- ja tutkimussektori. Mm. elintarviketeollisuus työllistää 300.000 henkilöä.
Maatalouden kokonaistuotto oli suurempi vuonna 1994 kuin tänä päivänä. Silloin se oli 4,3 miljardia euroa kun se vuonna 2003 oli vain 4 mrd euroa. Silloin kansalliset tuet olivat 0,7 mrd ja -03 0,6 mrd euroa. Vuonna -94, siis vuotta ennen EU:ia, suorat tuet olivat tuon 0,7 mrd, ja nyt kokonaisuudessaan 1,8 mrd euroa. Myyntitulot olivat -94 3,6 mrd ja -03 vain 2,2 mrd euroa. Tuostakin voi havaita sen tosiasian, että kuluttajien ei tarvitse enää ostaa elintarvikkeita, vaan ne maksetaan valtion ja EU:n tuilla. Mutta maajussien tulot olivat -94 1,4 mrd ja nyt vain 1,1 mrd euroa. Maajussien käteen on jäänyt entistä vähemmän rahaa saman ruuan tuottamisesta. Kuluttajille ruoka ei ole halventunut samalla tahdilla, vaan väliraha on kasautunut välikäsien taskuihin. Linkin sivulla on hyvä yhteenveto s. 19.
http://www.mm.helsinki.fi/MAATALOUS/tiedostot/ET-Ketju Maatalous&Maaseutu-luento Kola 120906.pdf
Seuraavassa muutamia huomionarvoisia seikkoja, joita kannattaa tarkastella linkin sivuilta:
Suomen BKT on n. 150 miljardia euroa, josta maatalouden osuus on 1,3 prosenttia, siis n. 2 miljardia. Mainittakoon, että taannoinen paperiteollisuuden lakko maksoi Suomelle 1,5 mrd euroa. Maatalous ei siis muodosta Suomelle kovinkaan kummoista menoerää, vaikka kaikki maksettaisiin suorana tukena valtion kassasta. Ainakin siitä päätellen, että laittomalla lakolla hussataan saman verran rahaa ilman suurempaa polemiikkia. Ruuantuotanto on suorastaan kustannustehokasta kun ajatellaan, että tällä BKT-osuudella tuotetaan jokapäiväinen ruoka koko kansalle ja vähän vielä riittää vientiinkin.
Vuonna 1994 maatalouden osuus oli vielä kolme prosenttia BKT:sta, kun se vuonna -02 oli enää 1,3 prosenttia. Samalla aikajaksolla elintarviketeollisuuden osuus on laskenut 2,7 :stä 1,7 prosenttiin. Maataloustuotanto on siis laskenut 1,7 prosenttiyksikköä, kun elintarviketeollisuus on laskenut vain yhden prosenttiyksikön. Tästäkin näkee mihin ovat maatalouden tuet ohjautuneet tällä ajanjaksolla. Siis elintarviketeollisuus ostaa tuottajien raaka-aineet EU:n alhaisimmilla hinnoilla, jotta voi kasvattaa omia voittojaan. Tukien avulla tuottaja voi jatkaa viljelyään siitä huolimatta , että ei saa asiallista korvausta tuotteilleen. Tämän mekanismin kautta elintarviketeollisuus hyödyntää maataloustukia, josta sitten kauppa ja kuluttaja höyläävät oman siivunsa.
Maataloudesta hyötyvät useat teollisuuden , kaupan ja palveluiden alat. Maatalousklusterin muodostavat: lannoite- ,koneteollisuus, kasvin-,eläinjalostus,maataloustuotteiden jalostus, kuljetus, kauppa, neuvonta- ja tutkimussektori. Mm. elintarviketeollisuus työllistää 300.000 henkilöä.
Maatalouden kokonaistuotto oli suurempi vuonna 1994 kuin tänä päivänä. Silloin se oli 4,3 miljardia euroa kun se vuonna 2003 oli vain 4 mrd euroa. Silloin kansalliset tuet olivat 0,7 mrd ja -03 0,6 mrd euroa. Vuonna -94, siis vuotta ennen EU:ia, suorat tuet olivat tuon 0,7 mrd, ja nyt kokonaisuudessaan 1,8 mrd euroa. Myyntitulot olivat -94 3,6 mrd ja -03 vain 2,2 mrd euroa. Tuostakin voi havaita sen tosiasian, että kuluttajien ei tarvitse enää ostaa elintarvikkeita, vaan ne maksetaan valtion ja EU:n tuilla. Mutta maajussien tulot olivat -94 1,4 mrd ja nyt vain 1,1 mrd euroa. Maajussien käteen on jäänyt entistä vähemmän rahaa saman ruuan tuottamisesta. Kuluttajille ruoka ei ole halventunut samalla tahdilla, vaan väliraha on kasautunut välikäsien taskuihin. Linkin sivulla on hyvä yhteenveto s. 19.
http://www.mm.helsinki.fi/MAATALOUS/tiedostot/ET-Ketju Maatalous&Maaseutu-luento Kola 120906.pdf
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kiitos siitä, koska juuri tällaista väittelyä kaipaankin:)!
Kirjoituksesi oli älykäs ja vastaansanomaton äkkiä.
Näin tehdään hyvää väittelyä!!!!
Otan sen nyt wordiin kopioksi ja yritän olla vastaväittäjäsi, kun saan aikaa tutkia sinun väittämiäsi.
Mutta muistathan: asiat väittelevät. ei miehet.
tiedon kanssa väittelee, käsittääkseni tiedot on otettu virallisilta sivuilta.
Niihin ei kuitenkaan voi aina luottaa sillä tulkinnat muuttuvat. Viranomaisten tekemästä virheestä tai tulikknnan muutoksesta maksumieheksi joutuu aina viljelijä.
väittelemään niin joutuu myöntämään että toinen on oikeassa. Noita lukuja vastaan en minä ainakaan pysty kinaamaan mutta katsotaampa kun herra törkeetä herää.
...............vastinetta?
Vaan ei taida tulla. On tainnut vajota maanrakoon.
Ihan uteliaisuudesta pitää käydä kurkkaamassa täällä joko olisi Misukka näyttäytynyt. ;)
Tämä tiedossa, maatalouden ansiomenetykset verrattuna palkansaajan keskiansioihin ovat suuruusluokkaa 2 mrd vuodessa ja rako venyy kuin siiri rantasella hiihtokilpailussa.
Maatalouden menetykset on katsottava tulonsiirroksi (tueksi) kotitalouksille, koska kustannuksia ei voida siirtää tuotteiden hintaan.
Asia on fakta, eikä muuksi muutu!
luulisi että jokainen osaa sen lukea ja ei pitäisi jäädä mitään epäselvää.
Esittämäsi tilastotiedot on luettu moneen kertaan eri yhteyksissä.
Olisi kiinnostavaa penkoa ne madonluvut, joista selviäisi maatalouden ansiotason negatiivinen kehitys suhteessaa muuhun palkkatason kehitykseen vuoden -95 tasosta tähän päivään.
Toisin sanoen se summa, jolla maatalous tukee joka vuosi enenevässä määrin kotitalouksia.
Palkannauttijan keskiansioihin (32.700/v) verattuna maatalouden (10.000/v)ansioalijäämä on maataloudessa työnkentelevien lukumäärällä laskettuna noin 2 mrd euroa, jonka voi perustellusti katsoa olevan maatalouden tulonsiirto (tuki) kotitalouksille.
Väitteet tukien valumisesta välikäsien taskuihin ovat kyseenalaisia, elintarviketeollisuus kamppailee kannattavuusongelmien parissa jatkuvasti, pienemmät yritykset näivettyy hiljalleen pois kartoilta, sekä tuottavuuden kehitys laahaa vieläkin huonommalla katteellla kuin maataloudessa konsanaan.
Maatalous ja elintarviketeollisuus kulkevat käsi kädessä, jos toinen on heikko, niin molemmat ovat heikkoja.
Vahva elintaviketeollisuus pystyisi sanelemaan omat ehtonsa kaupalle mutta köyhänä poikana on tyydyttävä siihen mitä saa.
Valistuneiden kuluttajien kuuluuttamaan tietoon nojaten voisin väittää kaupan toimivan kuluttajan ehdoilla, eli voisivat kantapäittensä kautta kilpailuttaa hinnat kohdalleen, mikäli välistä vetoa tapahtuu.
Ilmeisesti hinnat ovat kohdallaan ostajien tyytyväisyydestä päätellen, en ole kuullut kauppaa pahemmin moitittavan vaikka elintervikkeiden kolmikannassa se pärjää varsin hyvin.
Missä ongelma maatalouden jälkeen jääneisyyteen?
Missä EU, siellä ongelma!
EU:n maatalouspolitiikan sisään rakennettu järjestelmä suojaa normaalin tuotantokustannuksiin perustuvan hinnanmuodostuksen maataloustuotteille.
Niin kauan kuin järjestelmä on toiminnassa, maatalous kusee kintuilleen joka vuosi lisää ja lisää.
Kuluttajat ovat EU:n turvin kuin tuomikirva, joka kaluaa puun lehdettömäksi ja paisuu entistä lihavammaksi, kääriytyen kupu täynnä suojaverkkoonsa (SAK) odottamaan uuden sukupolven aloittavan saman kierron uudelleen.
esimerkiksi -02 palkkatulo oli noin 2000 €/kk viimevuonna jäi palkkaa 833 €/kk.
Tuotantomäärä/vuosi on samalla tasolla ollut koko ajan ei laajennuksia eikä mitään muitakaan investointeja eli mihinkään ylimääräiseen ei ole rahaa käytetty eikä verovähennyksillä kikkailtu.
Näin vaan on, viime vuonna maatalous antoi tukea kuluttajille 14% lisää entisten päälle.
http://www.mtt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/060301.html
Olen samaa mieltä maatalouden ja elintarviketeollisuuden kohtalonyhteydestä. Mutta niiden tulotaso ei noudata samaa käyrää. Viimeisin tulopoliittinen ratkaisu toi elintarviketyöläisille tulokorotuksen, joka oli (muistanko oikein) kolmen prosentin luokkaa jollakin aikavälillä. Tulokehitys on siis nouseva ja maataloudella se on koko ajan laskeva. Lisäksi tuntiansiot ovat et-työläisillä aivan eri luokkaa verrattuna maanviljelijöihin. Eivät ne ansiot et-työläisillä ole liian korkeita, mutta maajusseilla ne ovat liian pienet.
Toisaalta jos palkkapolitiikka olisi solidaarista, mitä SAK kuuluttaa, niin et-työläisten pitäisi myös tyytyä alenevaan palkkakehitykseen maatalouden tapaan. Väkisinkin tulee käymään niin, että myös elintarviketyö siirtyy halpatyömaihin, ellei keksitä jotakin uutta. Lakot eivät ainakaan ole sitä uutta. Niilläkin jo uhattiin ennen pääsiäistä. Elintarvikejalostuksen investointeja on jo jonkin aikaa tehty halvemman työvoiman maihin.
Jonkinlaista reformia kaivattaisiin elintarvikejalostukseen, koska raaka-aineen hinta on jo pelkkien tuotantokustannusten tasolla. Enää sen hintaa ei voi laskea, vaikka mistäpä sen tietää. Mielestäni jalostuksen pitäisi panostaa voimakkaammin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Työn tuottavuutta on myös pakko korottaa ja automatisaatiota lisätä. Se tekee kipeää, vaatii uhrauksia, mutta pakon edessä on nöyrryttävä ja käärittävä hihat ylös. Myös valtion on tuettava tätä kehitystä.
Ongelmaksi jää edelleen kaupan ylivertainen asema tuottajiin ja jatkojalostajiin nähden. Se maksaa liian pientä hintaa molemmille portaille.Eikä markkinavoimien ohjaus riitä muuttamaan tätä epäkohtaa. Tarvitaan poliittista ohjausta ja sääntelyä. Millaisia toimia ne olisivat, siihen en pysty vastaamaan. Tarve on kuitenkin ilmeinen.
Pureuduit kirjoituksessasi ongelmien ytimeen, jota saanen hiukan oikoa.
Elintarviketeollisuuden työntekijöitä ei voida rinnastaa maatalouden, eikä teollisuuden kehnon tuottavuuden piikkiin tulotasoonsa nähden, tosin työläiset eivät ole palkkaa vastaavaa tuottavuutta pystyneet tuomaan, joka on erittäin valitettava asia.
Olen samaa mieltä elintarviketeollisuuden tulemisesta tiensä päähän siinä, että tuottavuuskehitys syödään SAK:n toimesta, katsomatta sitä, jääkö yrityksille muuta kuin kaluttu luu kouraan.
Oletko samaa mieltä, jos väitän, että nyt neuvotellun sopimuksen varat haetaan jälleen maatalouden laarista kuten aina ennenkin, sillä teollisuuden maksukyky ei riitä sitä vastuuta kantamaan ja kauppa ei hyväksy hinnankorotuksia lainkaan.
Niin kauan kuin SAK on voimissaan, ei mitkään reformit tule kysymykseenkään vaan ennemmin tehtaat siirretään ulos maastamme, kuin että corporatiivit antaa periksi aatteistaan, sillä he katsovat saaneensa aina voiton vaikka menis viimeinenkin työpaikka.
Maatalouden ulospääsy ongelmista löytyy ainoastaan markkinatalouden perusajatuksesta, eli tuotteiden hinnan täytyy muodostua tuotantokustannuksiin perustuen.
Tuotteiden-, sekä tukien taso on tänä vuonna 2007 edelleen liittymävuoden -95 tasolla, jopa sen alle.
Kustannustaso on nousuut yleisen kehityksen mukaisesti, viime vuonna taisi olla jotain 7% luokkaa, joka on syönyt siemenperunatkin viljelijän laarista.
Tämä meno ei voi jatkua pitkään, tukia ei voi korottaa, eikä se järkevältä tunnukkaan vaan korjaukset on tapahduttava sitä kautta, kuin muussakin yritystoiminnassa, eli hintojen muodossa, hinnat tuotantokustannusten mukaan.
Tämä on ainut oikea ja oikeudenmukainen tapa ratkaista ongelmat sen syvimmistä syövereistä.
Loppupäätelmänä nykytilanteeseen voisi mainita muualla EU:n aluella tapahtuneen myönteistä kehitystä maatalouden osalta.
Puskaradiot kertoo Hollannin viljelijöiden 16% tuloskehityksestä, vastaavasti MTT:n raporttien mukaan täällä saatiin takkiin 14% viime vuonna.
Kun katsoo MT:n sivuilta maataloustuotteiden hintoja, niin vertailujen perusteella eri maiden viljelijöiden ansiokehitykseen johtavat tiedot tuntuvat uskottavilta.
Mitä tästä opimme!
Ainakin sen, että työn tuottavuus teollisuudessa on lähes nolla, eli EU:n halvimmilla raaka-aineilla ei pystytä saamaan aikaan juuri lainkaan lisäarvoa samoilla talousalueen markkinoilla ja nimenomaan tästä syystä suomalainen maatalous on tuon kaiken maksumies.
Toinen päätelmä on se, että noin 10% alihinnoilla jaamme jatkuvasti tulonsiirtoina kotitalouksille perusteetonta tukea, joka pitkän päälle koituu vielä kalliiksi muodossa jos toisessa.
Teollisuudessakin vähemmän vaativasta työstä saa aina huonompaa palkkaa kuin ammattitaitoa vaativasta työstä.Onko niin että teidän työ on niin yksinkertaista että 2 euroa/tunti on sopiva tai jopa yläkanttiin.
ps.puhutte tuloistanne paskaa totuushan on että joka tekee edes sen 8 tuntia töitä maatalouden eteen ansaitsee noin 30-35 tuhatta euroa verotettavaa vuodessa,mutta jos syksyt ja talvet metsästetään ja keväät lasketellaan ollaan ulkomailla niin eihän siitä voi paljon kertyä.
Yksinkertaiselle ajattelijalle maataloustyö saattaa näyttää yksinkertaiselta, moni yksinkertainen on käynyt kokeilemassa mutta siirtynyt vielä yksinkertaisempiin hommiin kaksinkertaisen työmäärän vuoksi.
Vaikka yrittäjän työssä ei tuntipalkalla ole sinänsä mitään merkitystä mutta varallisuuden kasvu on kaiken perusta ja siitä emme aio tikiä yhtään.
Yksinkertaiset ihmiset, kuten edelllinen, elävät vain hetkessä, visiot eivät riitä päivää kauemmaksi katsomaan omaa tulevaisuutta.
Opetetut, yksinkertaiset, yksinkertaista työtä tekevät nousukkaat, sillä sitähän se juuri on, kun kyvyt eivät riitä edes ajattelemaan muuta kuin yksinkertaisuuksia ja siitä vielä maksetaan palkkaa.
asennetta meidän työtä kohtaan esiintyy mitä suurimmassa määrin näitten meidän huippuammattilaisten eli agrojen (loogot ja noomit) keskuudessa.
rehellisesti puhuen on mitata elintarvikesektorilla
eri toimijoiden työn tuottavuutta, koska tuet
vääristää niitä.
Nykyisillä tuotantohinnoilla maatalouden työn
tuottavuus on negatiivinen melkein tilalla kuin
tilalla ja tukirahat pitää viljelijät hengissä
joten kuten. Tukien jakautuminen erilailla vielä
viljelijöiden kesken sekoittaa pakan lopullisesti.
Elintarviketeollisuus lähes monopolistisessa asemassa olevan kaupan puristuksessa ei halua
eikä aina pystyisikään maksamaan raaka-aineista
oikeudenmukaista hintaa. Palkat teollisuudessa
eivät ole sen korkeampia kuin muuallakaan.
Kaupan asema Suomessa on melkein monopoli
muihin elintarvikealan toimijoihin nähden ja
hinnat siellä sen mukaiset ja siten laskettuna
työn tuottavuus heillä on huippuluokkaa.
Maataloustuotteen arvon nousu sen jälkeen kun
se on viljelijältä lähtenyt, on aika huikea.
Onko oikein, että kaupan kate pelkästä tavaran
myymisestä on ylivoimaisesti paras?
Onko tämä ylipäätään markkinataloutta?
Jos on, niin minusta se ei ainakaan toimi oikein.
Kaikenlainen manipulointi ja peukalointi
eivät kuulu markkinatalouteen.
Jotkut väittävät että Suomen liityttyä EU:hun
maataloudessakin alkoi markkinatalous.
Minusta taas se on aivan jotain muuta.
Entisen Neukkulan talous taitaa olla lähempänä!
osui ja upposi.Tunnistit varmaan itsesi kun kerran otti noin hermoon!!!!!!Mutta kun järkevästi (onko mahdollista) asioita ajattelet niin tuo sinua edellinen puhuu ikävä kyllä asiaa.
ps.minulla on maanviljelystä.
monimutkaista ja vaikeaa?
Maanviljelijän työstä suurin osa on pelkkää rutiinia
ja puurtamista.
Riskien hallintakyvystä on hyötyä.
Siinäkin pankki kyllä laittaa kapuloita rattaisiin
jos pahasti lyö yli.
Kaikki vaikeus ja hankaluus tulee Brysselistä
ministeriön maustamana!
Näin siinä tulee käymään, maajussit joustavat, ei ole yleensä ollut muuta mahdollisuutta. Nyt kuitenkin on jossain määrin uusi tilanne siinä mielessä, että ruuan tuotannon kanssa kilpailee bioenergian tuotanto. Kilpailutilanne nostaa raaka-aineiden hintaa väistämättä. USA:n kylvöennusteet lupaavat myös aikaa myöten hyvää suomalaisille maajusseille. Maissin kylvöala kasvaa bioenergia-tuotannon vuoksi. Se vähentää soijan viljelyä. Tämä avaa markkinoita suomalaiselle rypsille ja kauralle. Rypsi käytetään kotimaassa, mutta kauralle vientinäkymät paranevat.
Elintarviketyöläisten palkankorotus on kolme prosenttia ensimmäisenä vuotena, ja seuraavina vuosina alan korotukset noudattavat yleistä tulopoliittista linjaa. Työnantajajärjestö ETL:n mukaan palkkaratkaisun seurauksena yrityksillä on tarve nostaa elintarvikkeiden hintoja. SEL:n mukaan nyt tehty sopimus kaventaa palkkaeroja muun teollisuuden keskiansioihin nähden. Sopimus on pitkäaikainen ja se ulottuu vuoteen 2010 asti. Pitkästä sopimuksesta et-työläisiä palkitaan 0,5 prosentin bonuksella.
Tähän liittyy myös Keskusta ajama elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12 prosenttiin. STT:n toimittajan Vesa Sompin mukaan viiden prosenttiyksikön alennuksen on laskettu alentavan ruuan hintaa reilulla kolmella prosentilla . Loppu alennuksesta jäisi kaupan katteisiin. Jos elintarviketeollisuus onnistuu siirtämään palkankorotukset kokonaan hintoihin, se söisi lähes koko arvonlisäveron alennuksen eli käytännössä valtio rahoittaisi koko palkankorotuksen ja hinnat pysyisivät nykytasolla.
Raaka-aineiden hinnan nousu on mahdollista vain bioenergian aiheuttaman kilpailutilanteen takia. Sen vuoksi on pidettävä kiinni peltopohjaisen bioenergian tuottamisesta ja jatkojalostamisesta tilatasolla. Et-teollisuus ja kauppa siirtävät nousun tietenkin hintoihin ja ruuan hinta tulee nousemaan. Mutta vain raaka-aineiden hinnan nousun avulla voidaan lopettaa maajussien sietämätön riisto ja kyykyttäminen.
Muistetaan se, että viljelijät saavat työstään kaksi euroa tunnilta.
sahanneet oksaa altaan.Kepun äänestäminen uskollisesti on tämän kehityksen syy.Viljelijät haluavat Kepulta tuet mm investointituet,joilla tapetaan 15 talonpokaa päivässä.Tuella painetaan hintoja alas ja lopulta koko maataloutemme loppuu.Vain itseänne voitte enää kiittää tästä kehityksestä.
niin vissiin... Ja sitäpaitsi aika moni viljelijä, ainakin Etelä-Suomessa, ei ole kepulainen...
ne on kokoomuslaisia.