1990-luvun alussa lama tuli juuri siitä syystä, etteivat ihmiseten arvomaailmat pysyneet asuntomarkkinoiden kehityksessä mukana. Nousu oli liian kovaa. Tällä kertaa luulin jo ihmisten oppineen, kun asuntomarkkinoilta kuului hiljentymisen ääniä. Talouden rahoittaminen taitaa kuitenkin olla mahdoton tehtävä suhdannehuipussa, kun jokainen tuntee olonsa kaikkivoiviksi. Viimeisimmät uutiset viittaavat uuteen (ehkä viimeiseen) syöksähtämiseen ylöspäin. Tällainen "paniikkikäyttäytyminen" tekee Suomesta hyvin pienellä varoitusajalla vararikon. Jos seuraavan kahden kuukauden aikana alkaa asuntomarkkinoilta kuulua rahoittomisen ääniä, niin veikkaan ettei romahdusta tällä kertaa koeta. Jos taas uutiset asuntojen hintojen vahvasta noususta palaavat otsikoihin, TIEDÄN että ollaan taas menossa perse edellä puuhun. Overshoot taitaa olla tämän nousukauden lapsille täysin vieras käsite.
Kova nousu = paha
Rauhoittuminen = hyvä
10660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Overshoot taitaa olla tämän nousukauden lapsille täysin vieras käsite. "
Jokaisella nousukaudella on omat lapsensa. Nämä lapset eivät ota oppia edeltävien nousukausien lapsilta.
Olet mahdollisesti hyvinkin oikeassa siinä että jos hinnat vielä kohisee ylöspäin niin ollaan helposti taas yliampumassa asuntomarkkinat. Markkinoille olisi parasta että hinnat jämähtäisivät pariksi vuodeksi eli reaalihinnat laskisivat hiukan. Samalla kuihtisivat turhat ylipyynnit mutta ei halvaannuttaisi muuten markkinoita.
1990-luvun alussa lama tuli juuri siitä syystä
-----------
vai tuliko sittenkin devalvoinnista ja
neuvostoliiton hajoamisesta.
Devalvointi: valittavana oli joko muutamien valuuttalainaa ottaneiden tilanteen heikentäminen tai vientiteollisuuden "tuho".
Kumman valitsisit uhrattavaksi: "Tmi JormanPaja" vai "Metsäteollisuus"?
Lähtökohtaisesti devalvointi pelasti suomen vieläkin pahemmalta.
NL-hajoaminen:
SYYSKUU 1991:
"Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki SKOP näytteli keskeistä roolia 1980-luvun lopun luottokuplan puhkeamista seuranneessa pankkikriisissä. Pankkikriisi alkoi "virallisesti" 19. syyskuuta vuonna 1991. Silloin Suomen Pankki ilmoitti ottavansa hoitoonsa SKOP:n."
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/9.kesakuu/skop2300.htm
JOULUKUUSSA 1991:
"Neuvostoliitossa. 8. joulukuuta Valko-Venäjän, Ukrainan ja Venäjän johtajat tapasivat ja perustivat IVY:n, samalla kieltäen Neuvostoliiton olemassaolon. Lopulta Gorbatšovinkin oli taivuttava tähän päätökseen ja erosikin joulukuun 25. 1991. Seuraavana päivänä Neuvostoliitto lakkasi olemasta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliitto
Vaikka kumpaakin eventtiä edeltää tietty tapahtumaketju voidaan The Laman syiksi lukea:
- Liikasen 1985 verouudistus (se "pakotti" yritykset lopettamaan etukäteissäästämisen ja nostamaan velkaantumisastettaan)
-löyhä luotonanto ("lainaa vähän jokaiselle"-periaate, joka sittemmin, todellisen maksukyvyn paljastuttua, kääntyi pankkikriisiksi)
Onkohan noita merkkejä nyt ilmassa?? Vaikka NL:ää voidaan syyttää yhdestä ja toisesta niin laman suhteen oikea syytös on ainoastaan "kuopan syventäminen". Varsinaiset laman aiheuttajat ovat muualla.
ps. New Century oli suomen Nordean kokoinen "pulju". http://ml-implode.com/
Devalvointi: valittavana oli joko muutamien valuuttalainaa ottaneiden tilanteen heikentäminen tai vientiteollisuuden "tuho".
--------------------------------------------------
ei ollut muutoma valuuttalainaa ottanut,
useimman koti oli valuuttalainaa pankin välityksellä.
Tuo tuli Suomelle niin kalliiksi,
että mitään ei voitettu, eikä kukaan.
http://en.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t87.pdf
"Markan voimakas devalvoituminen vuosien 1991-1993 aikana korjasi hetkessä vientisektorin ongelmat. ...vienti alkoi kasvaa jo vuonna 1992. Kokonaistuotanto kääntyi vahvalle kasvu-uralle vuonna 1994. ... Sähköteknisen teollisuuden viennin volyymi moninkertaistui 90-luvun aikana"
Väitän, että valuutan 30-40% yliarvostus olisi tappanut koko vientisektorin maailmanlaajuisessa lamassa (yritä itse myydä samaa tuotetta 30% kalliimmalla) jos siitä olisi pidetty kiinni - alkoihan työttömyyden kasvukin juuri vientisektorin sadoissa tuhansissa työpaikoissa. Väitän myös, ettei Nokia olisi Nokia ilman devalvointia. Eikä Nokian perässä olisi nykyistä alihankkijaverkostoa eikä teollista osaamista muillekin aloille jaettavaksi. Yrittäjä X:n ja hänen kotinsa uhraaminen oli kansantalouden kannalta pienempi paha - olihan kasinotaloudessa velkaantunut yritys joka tapauksessa, rakenteellisesti ajatellen, todennäköinen häviäjiä yritystenvälisessä evoluutiossa. Lisäksi useat valuuttalainoitteneet yritykset olivat itsekin viejiä ja myös hyötyivät devalvaatiosta.
Ilman devalvaatiota tekisimme täällä polttopuita toisillemme. Se, että SP (Manu ja Erkki) "vahvan markan politiikalla" osaltaan aiheuttivat koko tilanteen ja viivästyttivät devalvaatiota on jälkikäteen tuomittu vääräksi toimintatavaksi. Se ei kuitenkaan poista sitä, että devalvaatio oli pakko tehdä ja että sen tekeminen oli viisas päätös.
Ei ollut kai pahemmin kyse maailmanlaajuisesta lamasta.
En ymmärrä kuinka Nokia tähän liittyy.
Kyllä viisas on jos sen devalvaatioon yhdistää.
On se kumma kun niin oikeat ratkaisut on tehty Suomessa,
silti Ruotsi on tehnyt erilaiset aina ja paremmin pärjää.
Ja meidän kansalaisten pitää haistaa asiat,
niin hyvin menee.
Paremmin tietysti menisi, jos seurattaisiin Ruotsia.
Oletpas sinä läksysi lukenut!
Mitäs tekee noin sivistynyt henkilö tämmöisellä palstalla?
Tuohon äskeiseen tekisi mieleni vielä lisätä, että tuon lisäksi tehtiin myös virheitä laittamalla julkinen kulutus hirmuiselle säästökuurille, kun olisi pitänyt elvyttää, vaikka velaksi.
(Näin tekivät Ruotsalaiset ja lama ei kirpaissut heitä läheskään niin kuin se teki täällä)
Sen seurauksena työttömyys kasvoi sietämättömälle tasolle ja kansakunnan tulopohja kapeni entisestään.
Massiivista pitkä-aikaistyöttömyyttä oli kallista hoitaa sekä siitä on aina varsin hankala päästä eroon, varsinkaan kun ay-liike ei antanut koskea ansiosidonnaisiin korvauksiin.
Tilanteen kokonaisanalyysi oli aivan väärä.
Luultiin, että ongelma oli "rakenteellinen".
Niinhän ei ollut, sen todisti aikanaan se, että devalvaation jälkeen alkoi lähes hillitön talouskasvu.
Täältä vähän perspektiiviä "NL-romahdus aiheutti laman vain suomeen"-ajattelulle (juu spiik inklis?): http://en.wikipedia.org/wiki/Late_1980s_recession eli kyllä se vaan oli maailmanlaajuinen - ja kas, lähti purkautumaan 1987 jenkkilästä, 1990 huomattiin talouden fundamenttejä rikotun pahasti - hommaan liittyi korkeat assettien arvostustasot jotka oli luotu rahamäärää kasvattamalla...
Onneksi kaikki on nyt toisin!
Joo toki Nokia olisi saanut myytyä yhtä paljon kännyjä +30% hinnallakin. Ei kai kolmanneksen yliarvostuksen poistumisella (siis about sen verran suomalaiset vientituotteet halventuivat devalvaation seurauksena ulkomaalaisin silmin katsottuna) ole mitään yhteyttä toteutuneeseen viennin voimakkaaseen kasvuun joka veti talouden takaisin kasvu-uralle. Ei kai sellainen pieni "lisä" tunnu kilpailukyvyssä mitenkään (taloushistoria on tietty väärässä näin väittäessään).
Joo, välillä mietin miksi vaivaudun...
Kova nousu = paha
on paha lähes kaikille,
ainoastaan myyjille hyvä asia.
Ei kenellekään muulle,
sillä vaikka ei ostakaan asuntoa, korjaukset, ym myös nousee samaan tahtiin.
Raaka-ainehiontojen nousu vaikuttaakin emännän asuntojen hintoihin,
esim tontit ovat meillä halventuneet joka vuosia
"1990-luvun alussa lama tuli juuri siitä syystä, etteivat ihmiseten arvomaailmat pysyneet asuntomarkkinoiden kehityksessä mukana."
BBUBUBUBUAHAHAHAHAAHAHH
Voi helvetti sentään, maha kippuralla saa nauraa täällä.
UBUBUBHAHAHAHHA