Haen tänä keväänä lukemaan historiaa Tampereella ja aion myös päästä sisään. Mitkä sivuaineet olisivat hyviä historian kanssa? Opettajan pätevyyden kun hankin, niin siitä tulee jo pedagogiset ja yhteiskuntatieteitä. Kuinka monta sivuainetta on järkevä ottaa? Perusopinnot suoritan kokonaan tai lähes kokonaan jo avoimessa yliopistossa.
Mitä sivuaineita historian kanssa
euraasia
83066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Viestintää? Tilastotiede? Kansantaloustiede? Noista saattaisi olla hyötyä. Huono veto ei olisi välttämättä lukea myöskään jotain ihan random-alaa, joka sattuu vain kiinnostamaan. Erottuisi ainakin muista ja saisi monipuolisemman sivistyksen, josta olisi varmasti hyötyä opettajan hommissa ja työelämässä muutenkin. Itse luen esimerkiksi pääaineenani fysikkaa, mutta sivuaineeksi olen ajatellut ottaa historian.
Jos olet suuntautumassa opetusalalle älä ota mitään random-sivuaineita. Opiskele niitä vapaa-ajalla. Teologian tai elämänkatsomustieto ovat hyviä valintoja, samoin myös filosofia ja kenties psykologia. Suomen kielen opiskelusta opetettavaksi aineeksi on hyötyä työllistyitpä sitten opettajaksi tai jonnekin muualle.
Onnea matkaan ja ala välittömästi metsästämään sijaisuuksia!
kaikki historiaa opiskelleet, eivät automaattisesti pääse opiskelemaan pedagogisia aineita. Historianopettajistakaan kun ei ole tällä hetkellä pula. Turha opettajiakaan on liikaa työttömiksi kouluttaa.
Ei sitä ikinä tiedä mitä hommia päätyy tekemään. Itselläni on useampikin tuttu, joista piti tulla opettajia, mutta jokainen päätyi ihan eri alalle, pääasiassa yksityiselle sektorille.
Mielestäni humanistisia aineita opiskelevan ei kannattaisi fakkiutua vaan noiden "pehmeiden aineiden" pariin, vaan ottaa rohkeasti myös sivuaineekseen joku eksaktimpi tiede, mikäli sellaiset sattuvat vain kiinnostamaan. Nykyään historiastakin valmistuu niin paljon ihmisiä, että kaikille ei riitä niitä oman alan hommia. Silloin opintojen laaja-alaisuus ja muista opiskelijoista poikkeavat kurssivalinnat saattavat olla etu.
Itse luin juuri artikkelin, että historiasta valmistuneita menee paljon toimittajiksi. Nykyään kun ilmastonmuutos, energiantuotanto, teknologia yms. asiat ovat tapetilla, ei myöskään historioitsijalle tekisi lainkaan pahaa käydä esimerkiksi paria fysiikan kurssia ja näin laajentaa vähän omaa perspektiiviään.
En toki tarkoita, että jotain "eksoottisia" aineita pitäisi väkisin ottaa, mutta mikäli vain kiinnostaa niin...
Kiitokset jo vastanneille, lisää mielipiteitä ja kokemuksia otetaan vastaan! Mitä kieliopintoja suosittelisitte ruotsin ja englannin lisäksi? Itse ajattelin opiskella kiinaa.
Nimenomaan älä tee niin kuin minä tein, eli opiskele randomina kaikkea mielenkiintoista. Suosittelisin miettimään siltä kannalta, missä haluat työskennellä valmistuttuasi. Katsele työpaikkailmoituksia ja niiden vaatimuksia.
Museoihin vaaditaan usein museologian opintoja, taidemuseoihin taidehistoriaa, kirjastoihin informaatiotutkimuksen opintoja.
Toimittajiltakin vaaditaan usein alan opintoja (ja valokuvaustaitoa).
Arkistoon jos haluat, niin suorita arkistonhoitotutkinto jo opiskeluaikana. (ei tosin sivuaine)
Historia on huono työllistäjä. Nyt jos voisin aloittaa opinnot uudelleen, pyrkisin siihen, että saisin jonkin selkeän ammattipätevyyden.
Terv. turhautunut työnhakija
Juurikin näin. Randomina opiskelu toimii jos sulla on jo työnantaja jonka palvelukseen tiedät pääseväsi joka tapauksessa.
Vaikka historian opettajia onkin tällä hetkellä työttöminä, toki niitäkin aina tarvitaan, kun historia ja yhteiskuntaoppi on kuitenkin pakollinen oppiaine peruskoulussa ja lukiossa.
Jos on ehdottoman selvää, että haluaa nimenomaan opettajan ammattiin, ei välttämättä tarvitse opiskella mitään muuta kuin historiaa pääaineena ja sivuaineina yhteiskunnalliset opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot. Ne riittävät tutkinnon laajuuteen.
Uskonnon, et:n, psykologian tai filosofian opettajan pätevyyden hankkiminen siihen rinnalle sivuaineopintojen kautta ei myöskään ole työllistymisen kannalta huono vaihtoehto. Tällöin tutkinnosta tosin tulee minimiä laajempi, mutta ei siitäkään haittaa ole, jos jaksaa kursseilla istua ja tentteihin valmistautua.
Äidinkielen opettajan pätevyyteen vaaditaan suomen kielen lisäksi myös kirjallisuustieteen laaja sivuaine, koska oppiaine on nykyisin nimeltään äidinkieli ja kirjallisuus, joten siinäkin tapauksessa tutkinnosta tulee todella laaja, mutta jos intoa ja sinnikkyyttä riittää niin mikäs siinä...