Onko kenelläkään kokemusta matematiikan opiskelusta yliopistossa?
Kokemuksia matematiikan opiskelusta?
8
1824
Vastaukset
- 0_o
Ei kenelläkään varmaan ole...
- salmo salar
Opiskelen yliopistossa fysikaalisia tieteitä(fysiikka, meteorologia yms.), mutta jonkin verran on tullut luettua myös "puhdasta matematiikkaa".
Matikka yliopistossa on aika teoreettista, kaikki mahdollinen todistetaan. Ja siis tosiaankin kaikki, ihan triviaaleista asioista lähtien. Itseäni tuollainen tympii. Todistelu on sinänsä ihan mielenkiintoista, mutta kun aletaan vääntämään kättä siitä onko funktiolla f(x)=x olemassa raja-arvoa kohdassa x=3 ja hinkkaaman epsilonia ja deltaa, niin hohhoijaa.
Mikäli matikka on tuntunut lukiossa ihan mukavalta, niin voisin suositella mieluummin vaikka fysiikan lukemista yliopistolla. Fyssan laitoksella opetettava matikka on enemmän jatkoa lukiomatikalle, eli asioissa painotetaan laskutekniikkaa ja asioiden ymmärtämistä, ei niinkään todistuksia(joita toki sielläkin tulee eteen huomattavasti enemmän kuin lukiossa). Tietenkin mikäli oikein hardcore-matikka kiinnostaa, niin sitten vaan lukemaan sitä! Kyllähän siitä moni tykkää ja ainahan sen pääaineen saa vaihdettua.- mahtimatemaatikko
Ei yliopistossa kaikkea tarvitse todistaa, mutta ne voi todistaa jos haluaa. Esimerkiksi diffiksen ekalla kurssilla annettiin suoraan reaalilukujen aksiomit ilman, että osoitettiin reaalilukujen joukon olemassaolo. Varmaan logiikan puolella tuokin todistetaan, mutta yliopistosta voi valmistua todistamatta reaalilukujen olemassaoloa tai reaalilukujen aksiomien ristiriidattomuutta.
- vanha raakki
Olen suora kympin ja Laudaturin pitkän matematiikan oppilas, matematiikkakilpailun finalisti ja matematiikka on aina ollut lempiaineeni koulussa.
Differentiaali- ja integraalilaskenta I riitti kokemuksena. Vaihdoin tiedekuntaa :D
Kuten joku jo sanoikin, yliopistomatematiikka ei ole laskemista, tai ylipäänsä mitenkään järkeenkäypää. Siellä vietettiin rattoisia tunteja todistaen, miksi 0 ei voi olla 1 ja sen jälkeen siirryttiin todistamaan, miksi 2 ei ole 1. Käytännön tasolla siis lähempänä filosofiaa kuin matemaattisia tieteitä yleensä. Jotain AIVAN JÄRKYTTÄVÄÄ.
Luulisin, että jos matematiikasta tai vastaavasta haluaa itselleen iloa, joku soveltavampi opinahjo kuin yliopisto voisi toimia.- abi
Ajattelin matematiikan aineenopettajaksi opiskellla Joensuun yliopistossa. Miltähän linjalta nuo teidän kokemukset oikein on? (toi Differentiaali- ja integraalilaskenta I on varmaan kyllä joka tapauksessa kaikilla :D)Onkohan tuo aineenopettajan linja sitten edes inhimillisempi vaihtoehto? Joensuussa matematiikan lijat ovat seuraavanlaiset:
TUTKINNOT
Perustutkintoa (filosofian maisteri, FM) opiskellessa voit keskittyä johonkin seuraavista vaihtoehdoista:
1) Matematiikan aineenopettaja. Opintojen ensimmäiset vuodet painottuvat opetettavien aineiden opiskeluun. Sivuaineeksi suositellaan fysiikkaa, mutta kysymykseen voi tulla myös kemia tai tietojenkäsittelytiede. Opintoihin kuuluu myös kasvatustieteitä, sekä opetusharjoittelu. Opinnot antavat valmiudet toimia opettajana peruskoulussa, lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai ammattikorkeakoulussa.
2) Sovellettu matematiikka. Sovelletun matematiikan tavoitteena on mallittaa erilaisia ilmiöitä. Perinteisesti matematiikkaa on sovellettu etenkin luonnontieteissä, mutta viime aikoina on noussut esille myös monia muita kiinnostavia kohteita. Tutkimuksessa keskeisessä asemassa ovat differentiaaliyhtälöt ja numeerinen analyysi. Näiden aihepiirien lisäksi opetuksessa painotetaan signaalinkäsittelyä.
3) Matematiikan vaihtoehto. Matematiikan tieteellinen tutkimus ei ensisijaisesti kohdistu reaalimaailman ilmiöiden selvittämiseen, vaan abstraktien teorioiden luomiseen. Tästä johtuen koulutus on teoreettispainotteista.
Vaihtoehdoista 2) ja 3) valmistuvat matemaatikot sijoittuvat - sivuaineista riippuen - pääasiassa tutkimustehtäviin teollisuuden ja korkean teknologian yrityksiin. Osa valmistuneista jatkaa kohti yliopistotutkijan uraa. Kaikissa vaihtoehdoissa voit halutessasi jatkaa opintojasi lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin saakka.
Jos on myös kokemuksia Joensuusta opiskelukaupunkina tai itse yliopistosta niin kertokaa vaan. Kiitän jo etukäteen tähän mennessä vastanneita :). - tuleva ope
abi kirjoitti:
Ajattelin matematiikan aineenopettajaksi opiskellla Joensuun yliopistossa. Miltähän linjalta nuo teidän kokemukset oikein on? (toi Differentiaali- ja integraalilaskenta I on varmaan kyllä joka tapauksessa kaikilla :D)Onkohan tuo aineenopettajan linja sitten edes inhimillisempi vaihtoehto? Joensuussa matematiikan lijat ovat seuraavanlaiset:
TUTKINNOT
Perustutkintoa (filosofian maisteri, FM) opiskellessa voit keskittyä johonkin seuraavista vaihtoehdoista:
1) Matematiikan aineenopettaja. Opintojen ensimmäiset vuodet painottuvat opetettavien aineiden opiskeluun. Sivuaineeksi suositellaan fysiikkaa, mutta kysymykseen voi tulla myös kemia tai tietojenkäsittelytiede. Opintoihin kuuluu myös kasvatustieteitä, sekä opetusharjoittelu. Opinnot antavat valmiudet toimia opettajana peruskoulussa, lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai ammattikorkeakoulussa.
2) Sovellettu matematiikka. Sovelletun matematiikan tavoitteena on mallittaa erilaisia ilmiöitä. Perinteisesti matematiikkaa on sovellettu etenkin luonnontieteissä, mutta viime aikoina on noussut esille myös monia muita kiinnostavia kohteita. Tutkimuksessa keskeisessä asemassa ovat differentiaaliyhtälöt ja numeerinen analyysi. Näiden aihepiirien lisäksi opetuksessa painotetaan signaalinkäsittelyä.
3) Matematiikan vaihtoehto. Matematiikan tieteellinen tutkimus ei ensisijaisesti kohdistu reaalimaailman ilmiöiden selvittämiseen, vaan abstraktien teorioiden luomiseen. Tästä johtuen koulutus on teoreettispainotteista.
Vaihtoehdoista 2) ja 3) valmistuvat matemaatikot sijoittuvat - sivuaineista riippuen - pääasiassa tutkimustehtäviin teollisuuden ja korkean teknologian yrityksiin. Osa valmistuneista jatkaa kohti yliopistotutkijan uraa. Kaikissa vaihtoehdoissa voit halutessasi jatkaa opintojasi lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin saakka.
Jos on myös kokemuksia Joensuusta opiskelukaupunkina tai itse yliopistosta niin kertokaa vaan. Kiitän jo etukäteen tähän mennessä vastanneita :).Hei!
Itse opiskelen Helsingin yliopistossa matematiikan opettajaksi, kolmas lukuvuosi on juuri takana. Ainakaan Helsingin yliopistossa ei opettajalinjalla tarvitse lukea noita syventäviä matikan kursseja paljoakaan, lähinnä vain peruskursseja. Eli siinä mielessä linja on inhimillisempi.
- Jemay
Ite luen sivuaineena matikkaa ja kyllähän se ihan erilaista on kuin matikka lukiossa. Hirveästi todistamista, mutta kyllä joukkoon mahtuu myös ihan laskemistakin. Ja numeroita ei juurikaan näy missään...Oma pääaineeni on fysiikka ja olen kyllä tykännyt itse tuosta puhtaasta matikasta paljon enemmän. Fysiikassa matematiikka on pelkkää suoraviivaista laskemista ja kaavojen johtoa ja hyvät taidot geometriassa on kyllä tarpeen-siksi en fysiikasta niin tykkää. Ainakin minulle matematiikan teoreettisuus näyttäisi siis sopivan paremmin...
- abi
Olen myös samaa mieltä Jemayn kanssa: ''Fysiikassa matematiikka on pelkkää suoraviivaista laskemista ja kaavojen johtoa ja hyvät taidot geometriassa on kyllä tarpeen-siksi en fysiikasta niin tykkää.''
Mukava kuulla, että löytyy samanlaista mielipidettä kun minulla, joten ihan luottavaisin mielin lähden kuitenkin matikkaa lukemaan, kun parhaalta vaihtoehdolta se tuntuu tällä hetkellä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2444318Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1202774Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412532Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?851529Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1161476- 481199
- 811135
- 59993
- 45986
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En176977