Hienossa, Turun Tuomiokirkossa järjestetyssä suomen kielen puurtajan Mikael Agricolan juhlaan oli tietysti ängetty pitkä ruotsinkielinen virsi.
Ruotsinkieli ei kuulunut tähän juhlaan vaikka emäruotsittaja haloska olikin paikalla.
Ruotsinkieli ei kuulunut tähän juhlaan vaikka emäruotsittaja haloska olikin paikalla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
touhua. Jotkut ilmeisesti vieläkin täällä länsirannikolla kuvittelevat elävänsä ruotsin vallan alla.
Juhlavuoden teema on ”oma kieli, oma mieli”. Mikael Agricola sanoi: "Kyllä se kuulee Suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen."
Agricolan juhlavuoden 2007 teemaksi "Oma mieli, oma kieli"
Mikael Agricolan juhlavuotta vuonna 2007 vietetään teemalla "Oma mieli, oma kieli". Tällä ilmaistaan paitsi oman kielen myös oman kulttuurin ja kansallisen identiteetin merkitystä nykyajan Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Juhlavuoden kirkollisessa toteutuksessa paneudutaan muun muassa kieleen kristillisen sanoman välittäjänä.
Mikael Agricola (n. 1510-1557) oli monitoimimies, joka kirjakielen isänä kehitti suomen kieltä ja kirkollista kirjallisuutta. Kirkonmiehenä hän välitti luterilaista uskonpuhdistusta Suomeen. Diplomaattina Agricola osallistui Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvotteluihin Moskovassa, josta palatessaan hän kuoli Kuolemajärven Kyrönniemellä 9.4.1557.
Kyseinen ruotsinkielinen virsi, josta ensimmäinen kirjoittaja puhui, oli ehtoollisen aikana kuoron esittämä virsi.
Jumalanpalveluksen käsiohjelmassa kommentoidaan kyseisiä ehtoollisvirsiä: "Agricola esitti kommuutiovirsiksi kolme vaihtoehtoa: Jesus Christus är vår helsa, Gudh wari loffuat eli Discubuit Jesus tai Divinum mysterium. Suomenkielisiä kommuunio-virsiä sisältyi myös rukouskirjaan (1544).
Kuoro laulaa kommuunio-virret:
"Jeesus Kristus lunastajam" (virsi 222)
sävelmä: kokoelmasta Piae cantiones
teksti: Jaakko Finnon virsikirja 1583
"Jesus Christus är wår hälsa"
sävelmä: Ilmajoen graduale
teksti: Den svenska psalmboken 1697"
Eli kyseisessä juhlajumalanpalveluksessa ei ketään kyykytetty laulamaan ruotsinkielistä virttä.
Agricola oli itse suuri humanisti, joka osasi useita kielä, myös ruotsia. Se, että hän teki suunnattoman työn suomen kirjakielen vakiinnuttamisessa, ei tarkoita, että hän olisi ollut ruotsin kielen vihaaja ja että häntä voisi käyttää siinä asiassa lyömäaseena.
Agricola puolusti ihmisten ja kansojen tarvetta äidinkieleen. Ei siten, että lyödään toisia, vaan rakennetaan omaa vahvemmaksi ja käyttökelpoisemmaksi.
ja paha, suomenkielen päivänä veisataan kirkossa ruotsiksi. Ei ole tätä päivää.
Kyllä ruotsittajilta löytyy selityksiä.Nyt vaan oli suomenkielen suuren vaikuttajan Mikael Agricolan suomenkielisen jumalanpalveluskielen kehittäjän juhla.